Puheenvuoro



Hyttinen Marjatta, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2006 kirkkohallituksen esityksestä 1/2006, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2007 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2007-2009 sekä esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista 1-2/2006 ja Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuuston esityksestä 5/2006

Täysistunto:
Torstaina 9 päivänä marraskuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kokousedustajat. Talousvaliokunta on valmistellut esityksen kirkkohallituksen esityksestä, joka sisältää ehdotuksen kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2007 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2007-2009 ja esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista numeroista 1 ja 2/2006 sekä Turun arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuuston esityksestä 5/2006. Talousvaliokunnan mietintöön liittyy yksi eriävä mielipide. Talousvaliokunta on käsitellyt asiaa useissa kokouksissa ja kuullut asiaan liittyen myös useita asiantuntijoita.

Kirkkohallituksen talousarvioesitys vuodelle 2007 on maltillinen ja siten sellaisenaan hyväksyttävissä. Tilikauden tulos kirkkohallituksen esityksessä on nolla, vuosikate on 1,5 milj. euroa vuonna 2007 ja seuraavina vuosina jonkin verran suurempi. Talousvaliokunta on esityksessään pienentänyt menoja 40 000 eurolla, siksi valiokunnan mietinnössä esitetään tilikauden tulokseksi 40 000 ylijäämää. Tuo menojen vähennys liittyy kirkkohallituksen esityksessä olevaan, tutkimuskeskukselle esitettyyn 40 000 euron ylimääräiseen korotukseen. Apurahoihin kaavailtiin pakollista eläkemaksua. Tämä hanke kuitenkin kariutui ja esitetty korotus on siten tällä hetkellä tarpeeton. Seurakuntien kannalta tärkeintä on se, että perusmaksu määräytyy vain laskennallisen kirkollisveron perusteella ja sen suuruus on edelleen 8,7 %, eikä lisämaksua peritä. Seurakuntien kannalta merkittävää on myös se, että vuosina 2007-2009 hankittavan jäsentietojärjestelmän investointimenot voidaan rahoittaa aikaisempien vuosien ylijäämistä. Näin toimien ei ole tarvetta lisätä seurakuntamaksun suuruutta. Kirkkohallituksen esitys on syntynyt pääosin yksiköitten esitysten mukaisesti.

Viime keväänä oli ensi kertaa mahdollisuus ja velvollisuuskin tehdä talousarvioaloitteita jo keväällä, jotta ne tulisivat mahdollisuuksien mukaan huomioiduksi budjettia laadittaessa. Keväällä tuli kuitenkin vain kaksi talousarvioaloitetta, joissa menoesitykset olivat varsin pieniä. Nämä molemmat aloitteet ovat mukana budjetissa, Pertti Rajalan aloite kehitysvammaisten retriitistä ja Antti Siukkosen aloite liittyen Virtaa välillämme -toiminnan vakiinnuttamiseen. Nyt lokakuussa tuli sitten kolme talousarvioaloitetta lisää. Arkkihiippakunnan hiippakuntavaltuuston talousarvioaloite oli tosin tullut kirkkohallitukseen jo keväällä, mutta ilmeisen inhimillisen erehdyksen takia talousarvioaloitetta ei kuitenkaan oltu käsitelty tuolloin nimenomaan talousarvioaloitteena. Siksi se tuli nyt lähes valmistelemattomana kirkolliskokouksen päätettäväksi. Kaksi muuta syksyistä talousarvioaloitetta ovat suuruudeltaan juuri sellaisia, jotka olisi syytä esittää jo keväisin. Tosin Porvoon kirkon avustuksen suhteen tilanne ei tuolloin olisi vielä ollut mahdollinen.

Kirkolliskokouksen uuden työjärjestyksen mukaisesti pidettiin nyt toista kertaa budjetin lähetekeskustelu. Maanantaina käytiinkin mielenkiintoinen lähetekeskustelu tästä kirkon budjetista. Talousvaliokunta on mietinnössään käsitellyt lähetekeskustelun aikana tulleita asioita ja näihin joihinkin palaan myöhemmin esityksessäni.

Talousvaliokunnan mietintö käsittää 16 sivua. Mietinnössä on lähes jokaisella sanalla oma merkityksensä. Ehkä on niin, että mietintö on joistakin edustajista saattanut tuntua raskaalta lukea, mutta vakuutan, että se on lukemisen arvoinen mietintö. Uutena asiana talousvaliokunta esittää budjetin kehyksiin toisenlaisen määrittelytavan. Tämä kirkon budjettihan perustuu kirkon strategian pohjalle. Kirkkohallituksen täysistunto päätti huhtikuussa vuoden 2007 budjetin kehyksistä, jotka edelleen pohjautuvat toiminta- ja taloussuunnitelmaan vuosille 2006-2008, tuolloin kehykseksi määrättiin kaikille +2 %. Se, että menokehykseksi määrätään kaikille sama kahden prosentin menojen kasvu, ei ole hyvä peruste sille, että uutta toimintaa tai toimintatapoja olisi odotettavissa. Talousvaliokunta esittääkin mietinnössään, että koko kirkon yhteiselle toiminnalle, nimen omaan pääluokille 2001, 2007, 2010, 220-223, 251 ja 252, näille kaikille olisi jatkossa vain yksi kehys, esimerkiksi tuo kaksi prosenttia, mikä sitten aina keväisin päätetään. Tuon annetun kehyksen sisällä priorisoitaisiin voimavarat eri toimintayksiköiden ja hankkeiden kesken. Tuolloin voitaisiin todella katsoa, mikä kunakin vuonna on kirkon kannalta tärkeintä, mihin satsataan ja vastaavasti jostain muusta voitaisiin vähentää. Sen sijaan muulle kirkon yhteiselle, kuten laajoille koko kirkkoa koskeville projekteille, koko kirkon yhteiselle tietohallintahankkeelle, ulkomaan edustukselle ja kansainväliselle jäsenmaksulle ei määrättäisi yhteistä kehystä, ei ainakaan tässä vaiheessa.

Tässä muutama lause budjetin taustasta. Kannattaa muistaa se, että budjetin tulot eli seurakuntamaksut määräytyvät vuoden 2005 tulojen perusteella. Kun laaditaan budjettia niin on hyötyä myös siitä tiedosta miten kuluvan vuoden budjetti toteutuu. Vuosi 2005 oli taloudellisesti aikaisempaa vuotta parempi. Verotulot kasvoivat runsaalla kahdella prosentilla, samoin vuosikate parani. Huomioitavaa oli myös se, että toimintakulujen muutos oli pienempi kuin verotulojen kasvu. Totean tässä sen, että vuonna 2005 menojen sopeuttaminen tuloihin onnistui aiempaa paremmin. Tämän vuoden eli vuoden 2006 budjetti toteutunee talousarvion mukaisesti, mutta kuitenkin on muistettava se, että kuluvan vuoden budjetti laadittiin tietoisesti 2 milj. euroa alijäämäiseksi. Teillä on siis tiedossa vuoden 2007 budjetin tulot.

Tällä hetkellä taloudellinen tilanne on vakaa. Kuitenkin kirkon talouden taivaalla on leijumassa uhkaavia pilviä. Kirkon jäsenistön väheneminen jatkuu edelleen. Viime vuonna kirkosta erosi yli 13 000 jäsentä ja suuntaus on edelleen kasvava. Voimakkainta väheneminen oli pienissä, jo tällä hetkellä taloudellisesti huonosti pärjäävissä seurakunnissa. Tuo 13 000 jäsenen väheneminen merkitsee yli kahden miljoonan euron tulojen vähennystä. Edelleen uhkia ovat negatiivisen vuosikatteen ja tuloksen tehneet seurakunnat, joita on edelleen paljon. Uhkana voidaan edelleen pitää valtion kirkolle myönnettävän yhteisöveron suuruutta. Tällä hetkellä kirkon saama yhteisövero-osuus on 1,94 %, mutta veroalennusten kompensoinnin takia mahdollisesti ensi vuonna osuus saattaa olla alhaisempi.

Kirkon budjetin yksi tärkeä osa on eläkelaitos. Eläkelaitoksessa on viime vuosina ja vielä tulevinakin käynnissä useita uudistuksia. Eläkelaitoksen painopisteet ensi vuodelle ovat eläkelaitoksen rahoituskysymys ja kirkon sijoitustoiminnan eettisten ohjeitten päivitys. Näitä eettisiä ohjeita on kaivattu aikaisempien budjettien ja tilinpäätösten yhteydessä tässä salissa. Näihin asioihin palataan ensi toukokuun kirkolliskokousviikolla.

Kirkon avustustoiminta on kirkon keskusrahaston tärkeimpiä asioita. Nyt esitettävässä suunnitelmassa esitetään seurakunta-avustuksiin varattavan kokonaismäärän vähentämistä 2 milj. eurolla vuodesta 2007 alkaen. Vähentäminen vastaa avustusjärjestelmän kehittämistavoitteita. Avustusjärjestelmää on muutettu toistuvasti vuodesta 2002. Verotulojen täydennysavustus on viime vuosina pysynyt suurin piirtein yhtä suurena. Nyt ensi vuodeksi esitetään verotulojen täydennysavustuksiin 4 milj. euroa, harkinnanvaraisiin toiminta-avustuksiin puoli miljoonaa, kehittämisavustuksiin 4,5 milj. euroa ja rakennustoimintaan 4 milj. euroa. Vuosien kuluessa harkinnanvaraiset avustukset ovat voimakkaasti pienentyneet, mikä on erittäin hyvä asia. Vuonna 2004 harkinnanvaraisia avustuksia jaettiin 3,7 milj. euroa, viime vuonna vain 1,8 milj. euroa ja tänä vuonna 1 milj. euroa. Sen sijaan kehittämisavustukset ovat voimakkaasti lisääntyneet siten, että ensi vuodelle on sitoutuksia jo yli viiden miljoonan euron verran. Tälle vuodelle niitä oli budjetoitu 3 milj. euroa. Talousvaliokunnan saaman tiedon mukaan verotulojen täydennyksiä ja rakennusavustuksia vähentämällä on kuitenkin mahdollista pysyä avustusten kokonaismäärässä.

Kehittämisavustuksista päätettiin ensi kerran vuonna 2002, tuolloin ei vielä ollut tietoakaan kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta, joka varmasti edelleen tulee lisäämään seurakuntien yhdistymisiä. Piispa Huotari esitti eilen lukuja seurakuntien yhdistymisistä ja kirkkoneuvos Rantanen avustuksien tulevaisuudesta. Voidaan todeta, että haastetta riittää, jotta kehittämis- ja yhdistymisavustukset saadaan riittämään tulevina vuosina.

Mielenkiintoista on kuluvan vuoden tilinpäätöksen yhteydessä sitten saada tietoa siitä, mikä merkitys yhteisöveron jakomuutoksella on avustuksiin. Ainakin oman seurakuntani yhteisöverot vähenivät 45 %. Ainakin harkinnanvaraisten avustusten määrä on pienentynyt, sillä joka tapauksessa jokainen seurakunta on saanut yhteisöveroa vähintään 11 euroa jäsentä kohden.

Sitten joitakin asioita lähetekeskustelun aikana esitettyihin asioihin. Edustaja Pyhäjärvi esitti jo viime keväällä tilinpäätöksen yhteydessä huolensa hiippakuntien raamien jaosta. Samaan asiaan puututtiin lähetekeskustelussa. Tätä asiaa valmistellaan parhaillaan ja hiippakuntien raamien perusteet ovat käytettävissä 2008 budjettia laadittaessa. Edustajat Kippo ja Keltto kävivät "jos"-keskustelua toiminnallisista tavoitteista ja asian lähettämisestä toiseen valiokuntaan. Toiminnalliset tavoitteet liittyvät läheisesti talousarvioon ja myös pitkän tähtäimen strategiaan. Siksi toiminnalliset tavoitteet on päätettävä samanaikaisesti ja yhdessä rahojen kanssa, kuten tässä budjettiesityksessä on tehty. Talousvaliokunta on keskustellut myös toiminnallisista tavoitteista ja toteaa lausunnossaan, että tavoitteiden asettamista ja toteutumisen seurantaa pitää kehittää täsmällisempään ja mitattavampaan suuntaan.

Hiippakuntavaltuuston esitys koskien vankiladiakonin määräaikaisen viran perustamista. Talousvaliokunta pitää lisätyövoiman tarvetta Lounais-Suomen vankilan hengellisessä työssä tärkeänä. Mutta valiokunta ei mietinnössään puolla määrärahan varaamista arkkihiippakunnan budjettiin, vaan asia on ratkaistava muulla tavalla kuin perustamalla uusi määräaikainen virka. Kuten valiokunta lausunnossaan toteaa vankiloiden hengellisen työn virka on valtion. Kyse on nimenomaan valtion ja kirkon välisestä työn jaosta. Peruskysymys kuuluu, mikä on valtion vastuu ja mikä on kirkon vastuu. Tiedossa on myös, että uuden aluevankilajärjestelmän puitteissa asia olisi mahdollista järjestää. Tarvitaan yhteistyötä ja myös tarkempia suunnitelmia asian hoitamiseksi.

Talousarvioaloitteessa 1/2006 esitetään varattavaksi vuoden 2007 talousarvioon 2 milj. euroa avustusmäärärahaa Porvoon tuomiokirkon korjaamiseen. Talousvaliokunta suhtautui periaatteessa, paitsi summan suuruuteen, asiaan myönteisesti, koska kyseessä on kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus. Kuitenkin avustuksesta päätettäessä siihen tulee soveltaa samoja periaatteita ja käytäntöjä kuin aikaisemminkin on tehty muun muassa Tyrvään kirkon yhteydessä. Kirkkohallitus valmistelee tarvittavan määrärahaesityksen sen jälkeen kun korjaushanke ja sen rahoitustarpeet ovat riittävästi täsmentyneet. Talousarvioaloitteeseen 2/2006, avustusanomukseen Uuraisten seurakunnan Marjoniemen pappilan rakennusten ennallistamiseen, talousvaliokunta suhtautuu kielteisesti yhtyen kirkkohallituksen näkemykseen. Näistä yksityiskohtaiset perustelut on kirjattu talousarvioesityksen sivuille 81-82.

Yhteenvetona voin todeta, että kirkon keskusrahaston tase on edelleen varsin vahva. Kassavarat ja pitkäaikaiset sijoitukset vastaavat edelleen puolentoista vuoden seurakuntamaksuja, kun jo yhden vuoden seurakuntamaksuja vastaava kassavarojen ja pitkäaikaisten sijoitusten määrä olisi riittävä turvaamaan keskusrahaston toiminnan talouden voimakkaissakin suhdannevaihteluissa. Vuoden 2007 rahoitustarpeen kattaminen kassavaroja vähentämällä on siten mahdollista. Talousvaliokunta kuitenkin edelleen kaipaa keskusrahaston rahavaroille tavoitetasoa, kuten valiokunta mietinnössään vuoden 2004 toimintakertomuksen yhteydessä jo edellytti.

Arvoisa puheenjohtaja. Olen tässä käynyt läpi joitakin asioita kirkon keskusrahaston ensi vuoden budjetista ja seuraavien vuosien toiminta- ja taloussuunnitelmasta. Vaikka budjetti on maltillinen, on se silti tiukka. Mikäli lisäyksiä budjettiin tehdään, merkitsee se sitä, että budjetti on alijäämäinen, kuten tämän vuoden budjetti. Kannattaa myös muistaa, että meillä on tiedossa tulot, joiden perusteella budjetti on laadittu ja tulot ovat pääosin seurakuntamaksuista, lähes kokonaisuudessaan.

Talousvaliokunta jättää mietintönsä kirkon keskusrahaston ensi vuoden budjetista ja vuosien 2007-2009 toiminta- ja taloussuunnitelmasta kirkolliskokouksen käsiteltäväksi.


Paluu