kumotaan kirkkolain (1054/1993) 2 luvun 3 §:n 2 momentti, 15 luvun 5 §, 20 luvun 3 §:n 4 momentti ja 6 a §,

sellaisina kuin niistä ovat 15 luvun 5 § laissa 1011/2012 ja 20 luvun 6 a § laissa 1164/1999,

muutetaan 2 luvun 2 §:n 2 momentti ja 3 §:n otsikko, 3 luvun 1 §:n 1 momentti ja 6 §, 6 luvun 4 §, 12 §:n 2 momentti, 17 §:n 5 momentti, 35 §:n 3 momentti, 44 §:n 1 momentti, 55 §:n 1 momentin 6 kohta ja 2 momentin 4 kohta sekä 64 §:n 5 momentti, 11 luvun 2 §:n otsikko, 1 momentti sekä 2 momentin johdantokappale ja 3 kohta, 15 luvun 1 §:n 2 momentti, 20 luvun 1 §, 3 §:n otsikko, 4 ja 6 §, 7 §:n 2 momentti, 8–10 §, 21 ja 22 luku, 24 luvun 14 §:n 1 momentti ja 25 luvun 8 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 luvun 2 §:n 2 momentti laissa 236/2006, 3 luvun 1 §:n 1 momentti laissa 1274/2003 ja 6 § osaksi laissa 1303/1997, 6 luvun 4 §, 12 §:n 2 momentti, 17 §:n 5 momentti, 35 §:n 3 momentti, 44 §:n 1 momentti, 55 §:n 1 momentin 6 kohta ja 2 momentin 4 kohta sekä 64 §:n 5 momentti laissa 1008/2012, 11 luvun 2 §:n otsikko, 1 momentti sekä 2 momentin 3 kohta laissa 821/2004, 15 luvun 1 §:n 2 momentti laissa 1011/2012, 20 luvun 1 § osaksi laeissa 677/1997 ja 1164/1999, 7 §:n 2 momentti osaksi laeissa 936/1996 ja 1274/2003, 8 § osaksi laissa 828/2005 ja 9 § osaksi laissa 1274/2003, 24 luvun 14 §:n 1 momentti osaksi laeissa 1274/2003 ja 1008/2012 ja kirkolliskokouksen 9.11.2011 tekemässä päätöksessä sekä 25 luvun 8 § laeissa 706/1999, 902/2007 ja 1008/2012, sekä

lisätään 25 lukuun uusi 8 b § seuraavasti:

2 luku

Kirkkolaki ja muut kirkkoa koskevat säädökset

2 §

Kirkkolain säätäminen. Lausunnot ja esitykset

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Kirkolliskokouksen tekemää kirkkolakiehdotusta tutkittaessa voidaan oikaista ehdotuksessa oleva sellainen lainsäädäntötekninen virhe, joka ei vaikuta kirkkolakiehdotuksen sisältöön. Oikaisu voidaan tehdä kirkkohallituksen annettua asiasta lausunnon tai tehtyä siitä aloitteen.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

3 §

Kirkon vaalijärjestys ja säädösten julkaiseminen

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

3 luku

Kirkon hallinnollinen ja kielellinen jako

1 §

Hiippakunta

Kirkollista hallintoa varten maa on jaettu hiippakuntiin. Hiippakunnan perustamisesta ja lakkauttamisesta päättää kirkolliskokous. Kirkolliskokous päättää myös hiippakunnan rajojen muuttamisesta, jollei 6 §:n 4 momentista muuta johdu.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

6 §

Seurakunnan ja seurakuntayhtymän kuuluminen hiippakuntaan

Seurakunta, jonka läsnä olevien jäsenten enemmistön kieli on ruotsi, kuuluu Porvoon hiippakuntaan.

Seurakunta, jonka läsnä olevien jäsenten enemmistön kieli on muu kuin suomi tai ruotsi, kuuluu siihen hiippakuntaan, johon se perustettaessa määrätään.

Seurakuntayhtymä on sen hiippakunnan tuomiokapitulin alainen, johon enemmistö seurakuntien läsnä olevista jäsenistä kuuluu.

Kirkkohallitus päättää:
1) seurakunnan siirtämisestä toiseen hiippakuntaan, jos seurakunnan kielellinen enemmistö on vaihtunut ja muuttunut tilanne on kestänyt viisi vuotta;
2) seurakunnan kuulumisesta hiippakuntaan, jos eri hiippakuntiin kuuluvat seurakunnat yhdistetään, niiden tilalle perustetaan uusi seurakunta tai seurakuntayhtymä taikka seurakunta liittyy toisen hiippakunnan seurakuntayhtymään.


6 luku

Henkilöstö

4 §

Kirkon virka- ja työehtosopimukset

Evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen sekä viranhaltijoiden ja työntekijöiden etujen valvomiseksi perustettujen yhdistysten välillä voidaan, niin kuin siitä erikseen säädetään, virka- ja työehtosopimuksin sopia seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin tai kirkkohallituksen palveluksessa olevien palkkauksesta ja muista palvelussuhteen ehdoista sen estämättä, mitä niistä säädetään tässä laissa tai muissa seurakuntaa, seurakuntayhtymää, tuomiokapitulia tai kirkkohallitusta koskevissa säädöksissä.

12 §

Virkasuhteeseen ottaminen

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan virkaan voidaan suostumuksensa nojalla ottaa sellainenkin henkilö, joka ei ole hakenut sitä ja jonka kelpoisuudesta on esitetty selvitys.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

17 §

Koeaika

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Koeaikaa ei sovelleta kirkkoherran, piispan, pappisasessorin, lääninrovastin eikä kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan virkaan.

35 §

Virkasuhteen muuttaminen osa-aikaiseksi

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Piispan, kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan ja kirkkohallituksen osastonjohtajan virkasuhdetta ei voi muuttaa osa-aikaiseksi.

44 §

Lomauttaminen

Työnantajalla on oikeus lomauttaa viranhaltija siten, että virantoimitus ja palkanmaksu keskeytetään toistaiseksi tai määräajaksi joko kokonaan tai osittain virkasuhteen muutoin pysyessä voimassa, jos työnantajalla on 52 §:n mukainen peruste irtisanoa virkasuhde. Kirkkoherraa, piispaa, kirkkohallituksen viraston johtavaa viranhaltijaa ja kirkkohallituksen osastonjohtajaa ei voida lomauttaa. Seurakunnan muun papin sekä lehtorin lomauttamisesta on pyydettävä tuomiokapitulin lausunto. Lomauttaminen ei estä viranhaltijaa ottamasta lomautusajaksi muuta työtä.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

55 §

Irtisanomisaika

Työnantajan irtisanoessa viranhaltijan virkasuhteen irtisanomisaika on vähintään:
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
6) kaksi kuukautta, kun kysymyksessä on kirkkoherran, piispan, kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan tai kirkkohallituksen osastonjohtajan virka.
Viranhaltijan irtisanoessa virkasuhteensa irtisanomisaika on vähintään:
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
4) kaksi kuukautta, kun kysymyksessä on kappalainen, kirkkoherra, piispa, kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija tai kirkkohallituksen osastonjohtaja.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

64 §

Virantoimituksesta pidättämisestä päättäväviranomainen

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Kirkkohallituksen viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä päättää kirkkohallitus. Kirkkohallituksen viranhaltijan virantoimituksesta pidättämisestä väliaikaisesti päättää kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija.

11 luku

Seurakuntayhtymä

2 §

Seurakuntayhtymän tehtävät

Seurakuntayhtymän on hoidettava asiat, jotka koskevat seurakuntayhtymään kuuluvien seurakuntien kirkollisverotusta, kirkollisverojen ja muiden yhteisten tulojen jakoa seurakuntien kesken sekä kirkon keskusrahastoon ja kirkon eläkerahastoon suoritettavia maksuja ja talousarviota, rahatointa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja tilintarkastusta.

Seurakuntayhtymän on lisäksi hoidettava seurakuntien henkilöstöasiat, jotka koskevat
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
3) virka- ja työehtosopimusten tekemistä ja tulkintaa sekä paikallisesti toteutettavien palkantarkistusten tekemistä tai palkantarkistusta koskevien esitysten tekemistä kirkon työmarkkinalaitokselle;
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

15 luku

Seurakunnan ja seurakuntayhtymän talous

1 §

Varojen käyttäminen

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Seurakunnan ja seurakuntayhtymän tulee osallistua kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston menojen rahoittamiseen siten kuin 22 luvun 8 ja 9 §:ssä säädetään.


20 luku

Kirkolliskokous

1 §

Kirkolliskokouksen kokoonpano

Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat:
1) hiippakuntien piispat;
2) kenttäpiispa;
3) yhdeksänkymmentäkuusi valittua edustajaa, joista kolmekymmentäkaksi pappia ja kuusikymmentäneljä maallikkoa;
4) saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja;
5) valtioneuvoston määräämä edustaja.

Edustajien tulee olla kirkon jäseniä. Yksi 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuista maallikkoedustajista tulee valita Ahvenanmaan seurakunnista.

Tuomiokapituli määrää keskuudestaan piispan tilalle pappisjäsenen, jos piispan virka on avoinna tai piispalla on este. Arkkihiippakunnan tuomiokapituli määrää pappisjäsenen vain, jollei arkkipiispa eikä piispa osallistu kirkolliskokoukseen.

3 §

Vaalimenettely ja vaalien ajankohta
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

4 §

Pappisedustajien vaali

Pappisedustajien vaalissa ovat äänivaltaisia hiippakunnan papit, jollei 5 luvun 5 §:stä muuta johdu. Kukin äänivaltainen saa äänestää yhtä ehdokaslistassa olevaa ehdokasta.

6 §

Saamelaisten edustajan vaali

Saamelaisten edustajan sekä tämän ensimmäisen ja toisen (poist.) varaedustajan valitsee saamelaiskäräjät ennen seurakuntavaalien jälkeisen toisen vuoden huhtikuun 1 päivää.

Saamelaiskäräjien jäsenellä ja varajäsenellä ei ole äänioikeutta 4 ja 5 §:ssä tarkoitetuissa vaaleissa.

7 §

Kirkolliskokouksen tehtävät

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Kirkolliskokouksen tehtävänä on:
1) hyväksyä ja määrätä käyttöön otettavaksi raamatunkäännös, kristinoppi, virsikirja ja kirkkokäsikirja;
2) käsitellä kysymyksiä, jotka edellyttävät kirkon uskoa ja oppia koskevia tai niihin pohjautuvia periaatteellisia kannanottoja, sekä ryhtyä toimenpiteisiin niiden johdosta;
3) tehdä ehdotuksia kirkkolain säätämisestä, muuttamisesta tai kumoamisesta sekä hyväksyä kirkkojärjestys ja kirkon vaalijärjestys;
4) antaa lausuntoja, tehdä esityksiä ja lausua toivomuksia valtioneuvostolle kirkon ja valtion suhdetta koskevissa merkittävissä kysymyksissä;
5) päättää hiippakunnan perustamisesta, sen rajojen muuttamisesta tai hiippakunnan lakkauttamisesta siten kuin 3 luvun 1 §:n 1 momentissa säädetään;
6) päättää kirkon suhteista muihin kirkkoihin, uskontokuntiin ja kirkkojen välisiin järjestöihin sekä yhteistyöstä niiden kanssa;
7) päättää kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisestä ja tämän aseman lakkauttamisesta;
8) perustaa ja lakkauttaa arkkipiispan, piispojen ja kirkkohallituksen viraston johtavan viranhaltijan virat;
9) valita ja vapauttaa kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija ja 22 luvun 1 §:n 1 momentin 3 ja 4 kohdassa tarkoitetut kirkkohallituksen jäsenet;
10) hyväksyä kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston toiminta- ja taloussuunnitelmat sekä talousarviot ja päättää, kuinka paljon seurakuntien on vuosittain maksettava kirkon keskusrahastoon ja kirkon eläkerahastoon;
11) tarkastuttaa kirkon keskusrahaston, kirkon eläkerahaston ja muiden kirkkohallituksen sekä hiippakuntien viranomaisten hoidossa olevien rahastojen ja muiden varojen tilit ja hallinto, vahvistaa niiden tilinpäätökset ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä;
12) käsitellä ne muut asiat, jotka sille tässä tai muussa laissa taikka kirkkojärjestyksessä säädetään.

8 §

Edustajan esteellisyys

Kirkolliskokouksen puheenjohtaja ja muu edustaja on esteellinen ottamaan osaa häntä henkilökohtaisesti koskevan päätöksen tekemiseen.

9 §

Esitykset ja aloitteet

Piispainkokouksella, kirkkohallituksella ja hiippakuntavaltuustolla on oikeus tehdä esityksiä sekä edustajalla aloitteita kirkolliskokoukselle. Niiden käsittelemisestä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

10 §

Määräenemmistön vaativat päätökset

Ensimmäisessä käsittelyssä kaikilta kohdiltaan hyväksytyksi tullut valiokunnan ehdotus on otettava eri täysistunnossa kokonaisuutena toiseen käsittelyyn sellaisena kuin se on ensimmäisessä käsittelyssä päätetty, jos asia koskee:
1) raamatunkäännöstä, kristinoppia, virsikirjaa tai kirkkokäsikirjaa;
2) kirkon uskoa ja oppia koskevaa tai niihin pohjautuvaa periaatteellista kannanottoa sekä ryhtymistä toimenpiteisiin niiden johdosta;
3) kirkkolain säätämistä, muuttamista tai kumoamista koskevaa ehdotusta tai kirkkojärjestyksen hyväksymistä.

Ehdotus tulee hyväksytyksi, jos sitä toisessa käsittelyssä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa annetuista äänistä.


21 luku

Piispainkokous

1 §

Piispainkokouksen kokoonpano

Piispainkokouksen jäseniä ovat hiippakuntien piispat.

2 §

Piispainkokouksen tehtävät

Piispainkokouksen tehtävänä on:
1) käsitellä kirkon uskoa, opetusta ja työtä koskevia asioita;
2) käsitellä hiippakuntien hoitoa koskevia asioita;
3) käsitellä kirkon ykseyttä, ekumeenisia suhteita, kirkon lähetystehtävää ja kirkon suhdetta muihin uskontoihin koskevia asioita sekä päättää kirkon edustamisesta näissä kysymyksissä;
4) tehdä esitys kirkolliskokoukselle kirkon lähetysjärjestöksi hyväksymisestä ja tämän aseman lakkauttamisesta;
5) antaa kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta tarkempia määräyksiä, jos asia koskee:
a) kirkkoon liittyvälle annettavaa opetusta;
b) jumalanpalvelusta tai kirkollista toimitusta;
c) rippikoulua, rippikoulun pitämistä koskevaa lupaa tai rippikoulussa käytettäviä oppikirjoja;
d) pappisvirkaa;
e) papin tai lehtorin virkaa tai tällaiseen virkaan pyrkivältä vaadittavaa tutkintoa;
6) tehdä esityksiä ja antaa lausuntoja kirkolliskokoukselle ja kirkkohallitukselle;
7) suorittaa muut tehtävät, jotka sille tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä säädetään.


22 luku

Kirkkohallitus, kirkon keskusrahasto, kirkon eläkerahasto ja kirkon työmarkkinalaitos

1 §

Kirkkohallituksen kokoonpano ja toimikausi

Kirkkohallituksen jäseniä ovat:
1) arkkipiispa puheenjohtajana;
2) piispainkokouksen valitsemat kaksi piispaa;
3) kirkolliskokouksen valitsemat kaksi pappia;
4) kirkolliskokouksen valitsemat maallikkojäsenet, joita valitaan yksi jokaisesta hiippakunnasta.

Kirkkohallituksen toimikausi on neljä vuotta.

Maallikkojäsenen tulee olla vaalikelpoinen kirkolliskokouksen maallikkoedustajaksi.

Kirkkohallituksen jaostoista ja virastokollegiosta määrätään kirkkohallituksen ohjesäännössä. Virastokollegion jäseniä ovat kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija ja osastonjohtajat.

2 §

Kirkkohallituksen tehtävät

Kirkkohallituksen tehtävänä on, jollei tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä toisin säädetä:
1) hoitaa kirkon yhteistä hallintoa, taloutta ja toimintaa;
2) toimia kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston hallituksena;
3) valmistella asioita kirkolliskokoukselle sekä huolehtia sen päätösten täytäntöönpanosta;
4) hoitaa kirkon suhteita valtioon ja muuhun yhteiskuntaan ja valvoa kirkon etua;
5) antaa valtioneuvoston kirkolta pyytämät lausunnot, jollei 20 luvun 7 §:n 2 momentista muuta johdu;
6) edistää kirkon toimintaa ja seurakuntien työtä;
7) antaa tarkempia määräyksiä, jollei 21 luvun 2 §:stä muuta johdu:
a) kirkkolain ja kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta siten kuin tässä laissa erikseen säädetään;
b) viranhaltijalta vaadittavasta tutkinnosta;
c) seurakuntien ja seurakuntayhtymien kirjanpidosta ja palkanlaskennasta;
8) hoitaa seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien, kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston kirjanpito ja palkanlaskenta sekä niihin liittyvä maksuliikenne;
9) hoitaa kirkollisiin tarkoituksiin määrättyjä rahastoja sekä ottaa vastaan kirkolle lahjana ja testamenttina annettua omaisuutta;
10) määrätä, mihin yleisiin tarkoituksiin kolehteja on päiväjumalanpalveluksissa kannettava;
11) päättää ulkomaisten opintojen, koulutuksen tai ammatillisen harjoittelun tunnustamisesta ja rinnastamisesta sekä tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta, joita 6 luvun 15 §:ssä tarkoitetaan;
12) perustaa ja lakkauttaa kirkkohallituksen virat, jollei 20 luvun 7 §:n 2 momentista muuta johdu;
13) valita kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenet ja varajäsenet;
14) julkaista kirkon säädöskokoelmassa siihen otettavat säädökset;
15) hoitaa ne tehtävät, jotka eivät kuulu muulle kirkon viranomaiselle.

Edellä 1 momentin 8 kohdassa tarkoitetuista tehtävistä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

Kirkkohallitus edustaa kirkkoa ja käyttää sen puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee kirkon puolesta sopimukset ja muut oikeustoimet, jollei 19 luvun 1 §:n 2 momentista tai tämän luvun 13 §:stä muuta johdu.

Kirkkohallituksen on annettava 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettu päätös neljän kuukauden kuluessa siitä, kun hakemus on toimitettu kirkkohallitukselle, jollei toisin säädetä.

3 §

Päätösvallan siirtäminen ja asian ottaminen ylemmän toimielimen ratkaistavaksi

Kirkkohallituksen jaostolle, virastokollegiolle, johtokunnalle tai kirkkohallituksen viranhaltijalle voidaan antaa oikeus ratkaista asioita kirkkohallituksen puolesta siten kuin kirkkojärjestyksessä säädetään.

Virastokollegion, johtokunnan tai viranhaltijan tekemä päätös voidaan siirtää kirkkohallituksen ratkaistavaksi siten kuin kirkkojärjestyksessä säädetään, jollei asian siirtämistä erikseen kielletä tässä laissa tai kirkkojärjestyksessä.

Johtokunnan kokoonpanosta, valinnasta, toimikaudesta ja tehtävistä säädetään kirkkojärjestyksessä.

4 §

Päätösvaltaisuus

Kirkkohallitus, sen jaosto ja johtokunta on päätösvaltainen, kun enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä. Virastokollegio on päätösvaltainen, kun läsnä on vähintään kolme jäsentä.

5 §

Kirkon keskusrahasto

Kirkon keskusrahasto on kirkon yhteinen rahasto, jonka varoja käytetään keskusrahaston talousarvion mukaisesti:
1) taloudellisesti heikossa asemassa olevien seurakuntien ja seurakuntayhtymien tukemiseen sekä seurakuntien yhteistoiminnan ja seurakuntarakenteen kehittämiseen;
2) hiippakuntien ja kirkon keskushallinnon menoihin;
3) kirkon yhteisiin tarkoituksiin sekä muiden lakiin ja sitoumuksiin perustuvien kirkon menojen suorittamiseen.

Kirkon keskusrahaston kotipaikka on Helsinki.

6 §

Kirkon eläkerahasto

Kirkon eläkerahasto toimii kirkon eläkelaitoksena ja huolehtii sen tehtävistä siten kuin siitä erikseen säädetään. Kirkon eläkerahaston varoja käytetään eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamiseen.

Kirkon eläkerahaston kotipaikka on Helsinki.

7 §

Maksut kirkon keskusrahastolle

Jokainen seurakunta tai seurakuntayhtymä suorittaa kirkon keskusrahastolle vuosittain:
1) enintään kymmenen prosenttia viimeksi toimitetun verotuksen laskennallisesta kirkollisverosta ja maksuun pannun yhteisöveron osuudesta (perusmaksu), mikä maksu voidaan määrätä myös vain laskennallisen kirkollisveron perusteella;
2) perusmaksun lisäksi enintään kaksikymmentä prosenttia 1 kohdan mukaisesta maksuun pannun yhteisöveron seurakunnalle tulevasta osuudesta (lisämaksu), mikä maksu voi olla progressiivinen;
3) kirkolliskokouksen vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvän maksun (palvelumaksu) niiden tehtävien hoitamisesta, joista säädetään tämän luvun 2 §:n 1 momentin 11 kohdassa.

8 §

Maksut kirkon eläkerahastolle

Jokainen seurakunta tai seurakuntayhtymä suorittaa kirkon eläkerahastolle vuosittain:
1) eläkkeiden ja perhe-eläkkeiden maksamista ja rahastoimista varten eläketurvan alaiselle viranhaltijalle tai työntekijälle sinä varainhoitovuonna maksamastaan palkasta prosentteina määrätyn maksun (eläkemaksu), jolloin palkkaan luetaan myös vapaa asunto lämpöineen;
2) kirkolliskokouksen vahvistamien perusteiden mukaan määräytyvät työkyvyttömyys-eläkkeiden omavastuuosuudet;
3) kirkon eläkerahaston kartuttamista varten enintään viisi prosenttia viimeksi toimitetun verotuksen kirkollisverosta (eläkerahastomaksu).

9 §

Maksujen viivästysseuraamukset

Edellä 7 ja 8 §:ssä säädettyjen maksusuoritusten viivästyessä niille on maksettava kirkolliskokouksen määräämän korkoprosentin mukaista vuotuista viivästyskorkoa. Korkoprosentti saa olla enintään kuusi prosenttiyksikköä suurempi kuin Suomen Pankin kulloinkin korkolain (633/1982) 12 §:n nojalla ilmoittama viitekorko. Viitekoron muutos otetaan huomioon muutosta seuraavan kalenterivuoden alusta. Kirkkohallitus voi erityisestä syystä hakemuksesta vapauttaa seurakunnan ja seurakuntayhtymän suorittamasta viivästyskorkoa.

Seurakunnan tai seurakuntayhtymän 7 §:n 1 ja 2 kohdan sekä 8 §:n 2 kohdan nojalla maksettaviksi määrätyt maksut viivästyskorkoineen saadaan ulosmitata ilman tuomiota tai päätöstä siten kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään.

10 §

Keskusrahastoavustukset

Kirkon keskusrahastosta myönnetään seurakunnille ja seurakuntayhtymille verotulojen täydennystä ja harkinnanvaraista avustusta. Näistä avustuksista säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

11§

Sijoitustoiminnan valvonta

Kirkon eläkerahaston sijoitustoimintaa valvoo Finanssivalvonta. Finanssivalvonnan toimivallasta ja valvontamaksusta säädetään erikseen lailla.

12 §

Kirkon keskusrahastoa ja kirkon eläkerahastoa koskevat tarkemmat säännökset

Kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston talouden hoidosta, maksujen maksamisesta kirkon keskusrahastolle ja kirkon eläkerahastolle sekä keskusrahastoavustuksista ja niiden hakemismenettelystä säädetään tarkemmin kirkkojärjestyksessä.

Talouden hoitoon sovelletaan muutoin soveltuvin osin, mitä seurakunnan ja seurakuntayhtymän talouden hoidosta tässä laissa ja kirkkojärjestyksessä säädetään.

Taloushallinnon muusta järjestämisestä määrätään tarkemmin kirkkohallituksen hyväksymässä taloussäännössä.

13 §

Kirkon työmarkkinalaitos

Kirkkohallituksen yhteydessä on kirkon työmarkkinalaitos, joka toimii seurakuntien, seurakuntayhtymien, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen edunvalvojana työmarkkina-asioissa.

Kirkon työmarkkinalaitoksen tehtävänä on neuvotella ja sopia seurakuntien, seurakuntayhtymien, tuomiokapitulien ja kirkkohallituksen puolesta niiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden palvelussuhteen ehdoista virka- ja työehtosopimuksin sekä työsuojelun yhteistoiminnasta niin kuin niistä erikseen säädetään. Lisäksi työmarkkinalaitoksen tehtävänä on suorittaa muut lain mukaan evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitokselle kuuluvat tehtävät. Työmarkkinalaitos voi antaa suosituksia asioista, joista ei voida sopia virkaehtosopimuksin.

Työmarkkinalaitoksen päätösvaltaa 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa käyttää sen valtuuskunta, jollei päätösvaltaa ole johtosäännössä annettu valtuuskunnan toimielimelle tai kirkkohallituksen viranhaltijalle. Valtuuskunnan kokoonpanosta, valinnasta, toimikaudesta ja tehtävistä säädetään kirkkojärjestyksessä.


24 luku

Alistaminen ja muutoksenhaku

14 §

Oikaisuvaatimus- ja valitusoikeuden rajoittaminen

Muutosta ei saa hakea oikaisuvaatimuksella tai valittamalla:
1) kirkolliskokouksen ja piispainkokouksen päätökseen;
2) piispan ja tuomiokapitulin yhdessä tekemään päätökseen pappisvirkaan hyväksymisestä, pappisviran palauttamisesta eikä piispan yksin muutoin kuin 19 luvun 5 §:n nojalla tekemään päätökseen;
3) kirkkohallituksen 8 luvun 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen;
4) kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan päätökseen, jonka se on tehnyt tämän lain 22 luvun 13 §:ssä tarkoitetussa asiassa;
5) seurakunnan, seurakuntayhtymän, tuomiokapitulin ja kirkkohallituksen viranomaisen päätökseen, joka on tehty evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain 3 §:n 2 momentin nojalla;
6) tuomiokapitulin päätökseen, jonka se on tehnyt 6 luvun 11 §:n 2 ja 3 momentissa, 8 luvun 1 §:n 2 ja 3 momentissa, kirkkojärjestyksen 2 luvun 3 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa, 6 luvun 14 §:n 2 momentissa, 17 §:n 2 momentissa, 22 §:n 3 momentissa, 24 §:n 1 momentissa, 30 §:n 1 momentissa ja 38 §:ssä, 9 luvun 7 §:ssä, 19 luvun 11 §:ssä ja kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 30 §:n 3 momentissa, 62 §:n 1-4 momentissa ja 63 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa asioissa, eikä päätökseen, joka koskee kirkkojärjestyksen 6 luvun 12 §:ssä tarkoitetun pastoraalitutkinnon, ylemmän pastoraalitutkinnon ja seurakuntatyön johtamisen tutkinnon suorittamista;
7) vaalilautakunnan päätökseen, joka koskee kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 39 §:n 1 momentin 2-8 kohdassa tai 2 ja 3 momentissa tarkoitettua asiaa, eikä vaaliviranomaisen toimenpiteeseen tai päätökseen, joka koskee ennakkoäänestyksen toimittamista kotona;
8) hallinto-oikeuden päätökseen, joka koskee kirkkoherran välittömän vaalin tai seura-kuntavaalin vaaliluetteloa;
9) työnantajan viranhaltijalle antamaan varoitukseen, josta säädetään 6 luvun 26 §:n 3 momentissa; sekä
10) työnantajan esittämään pyyntöön tai määräykseen, josta säädetään 6 luvun 31 §:ssä.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —


25 luku

Täydentäviä säännöksiä

8 §

Julkisuus ja salassapito

Kirkollishallinnossa sovelletaan, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa säädetään, jollei 5 luvun 2 §:stä tai 6 luvun 28 tai 29 §:stä taikka 24 luvusta muuta johdu. Salassa on pidettävä myös asiakirja, joka koskee yksityiseen henkilöön kohdistuvaa sielunhoitoa tai diakoniatyötä.

Viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 34 §:ssä tarkoitettujen maksujen määräämisestä ja perimisestä päättävät kirkkovaltuusto, yhteinen kirkkovaltuusto, tuomiokapituli ja kirkkohallitus.

Seurakunnan tai seurakuntayhtymän viranomaisen ohje- tai johtosäännöllä, tuomiokapitulin työjärjestyksellä ja kirkkohallituksen ohjesäännöllä voidaan siirtää asiakirjan antamista koskevaa viranomaisen ratkaisuvaltaa sen alaiselle viranhaltijalle.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

8 b §

Tiedonsaantioikeus

Kirkon työmarkkinalaitoksella on oikeus saada kirkkohallitukselta, tuomiokapitulilta sekä seurakunnan ja seurakuntayhtymän asianomaiselta viranomaiselta 22 luvun 5 §:ssä säädettyjen tehtäviensä suorittamiseksi tarpeelliset tiedot.

Luottamushenkilöllä on oikeus saada kirkolliselta viranomaiselta tietoja sekä nähtäväkseen asiakirjoja, joita hän toimessaan pitää tarpeellisena, jollei salassapitoa koskevista säännöksistä muuta johdu.

Tilintarkastajalla on salassapitoa koskevien säännösten estämättä oikeus saada kirkolliselta viranomaiselta tietoja ja nähtäväkseen asiakirjoja, joita tilintarkastaja pitää tarpeellisena tarkastustehtävän hoitamiseksi.

L a k i

evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta annetun lain kumoamisesta

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §

Tällä lailla kumotaan evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta annettu laki (827/2005).

2 §

Tämä laki tulee voimaan päivänä kuuta 20 .

Evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksesta annetun lain 6 §:n nojalla annettu, tämän lain voimaan tullessa voimassa oleva kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan työjärjestys on voimassa siihen saakka, kunnes kirkkojärjestyksen (1055/1993) 22 luvun 15 §:n 3 momentin nojalla annettava johtosääntö tulee voimaan.

Evankelis-luterilaisen kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan kokoonpanoon, joka toimii tämän lain voimaan tullessa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä valtuuskunnan toimikauden loppuun saakka.

Tämän lain kumoaminen ei vaikuta niihin tehtäviin, jotka kirkon työmarkkinalaitoksen edustajilla on muun lain nojalla.

Muussa laissa oleva viittaus kumottavaan lakiin tarkoittaa tämän lain tultua voimaan kirkkolain (1054/1993) kirkon työmarkkinalaitosta koskevia säännöksiä.


3) päätti esittää valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla

muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon virkaehtosopimuksista annetun lain (968/1974) 3 § 3 momentti seuraavasti:

2 luku

Virkaehtosopimus

3 §
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

Kirkon työmarkkinalaitoksen järjestysmuodosta ja toiminnasta säädetään kirkkolaissa (1054/1993).
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

4) päätti esittää valtioneuvostolle, että se ryhtyisi toimenpiteisiin sellaisen lain säätämiseksi, jolla

muutetaan evankelis-luterilaisen kirkon työehtosopimuksista annetun lain (829/2005) 1 § 2 momentti seuraavasti:

1 §
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Kirkon työmarkkinalaitoksen järjestysmuodosta ja toiminnasta säädetään kirkkolaissa (1054/1993).
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

kumota kirkkojärjestyksen (1055/1993) 3 luvun 4 §:n 2 momentin, 5 luvun 2 §:n 2 momentin ja 18 luvun 6 §:n,

muuttaa 3 luvun 3 a §:n 1 momentin, 6 luvun 6 ja 12 §:n, 30 §:n 1 momentin ja 20–22 luvun, sellaisina kuin niistä ovat 3 luvun 3 a §:n 1 momentti kirkolliskokouksen päätöksessä 1046/2003, 6 luvun 6 ja 12 § ja 30 §:n 1 momentti kirkolliskokouksen päätöksessä 1009/2012, sekä

lisätä 18 luvun 5 §:ään uuden 2 momentin seuraavasti:


3 luku

Kristillinen kasvatus ja opetus sekä konfirmaatio

3 a §

Tuomiokapituli voi määräajaksi myöntää kristilliselle yhdistykselle, säätiölle tai laitokselle luvan pitää rippikoulua.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

6 luku

Henkilöstö

6 §

Kanttorinvirka voidaan perustaa kirkkohallituksen määrittelemää laajaa yliopistotutkintoa, ylempää korkeakoulututkintoa tai muuta kirkkohallituksen hyväksymää tutkintoa edellyttäväksi viraksi. Tuomiokirkkoseurakunnassa tulee olla laajaa yliopistotutkintoa edellyttävä kanttorinvirka.

12 §

Pastoraalitutkinto, ylempi pastoraalitutkinto ja seurakuntatyön johtamisen tutkinto suoritetaan tuomiokapitulissa.

30 §

Tuomiokapituli voi hakemuksesta myöntää oikeuden toimia lehtorina henkilölle, joka on yliopistossa suorittanut sellaisen teologisen tutkinnon, jonka piispainkokous on hyväksynyt lehtorin viran kelpoisuusvaatimukseksi.
— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —

18 luku

Piispa

5 §

— — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — — —
Kirkkohallitus antaa hallinnon ja talouden tarkastusta koskevia tarkempia ohjeita.


20 luku

Kirkolliskokous

1 §

Kirkolliskokouksen edustajien paikkojen jaosta hiippakuntien kesken päättää kirkkohallitus. Hiippakunnasta valittavien edustajien luku jaetaan hiippakuntien kesken niiden väkiluvun mukaisessa suhteessa siten, että todetaan ensin hiippakunnasta valittavien edustajien kokonaismäärä ja sitten paikkojen jakaantuminen pappis- ja maallikkoedustajien kesken. Ahvenanmaan seurakunnista valittavaa maallikkoedustajaa eikä näiden seurakuntien väkilukua oteta huomioon muita edustajanpaikkoja hiippakuntien kesken jaettaessa. Jokaisesta hiippakunnasta valitaan vähintään kaksi pappia ja neljä maallikkoa.

Edustajien toimikausi alkaa vaalia seuraavan toukokuun 1 päivänä ja kestää neljä vuotta.
Jos edustaja siirtyy pois hiippakunnasta, josta hänet on valittu edustajaksi, tai jos hän muutoin menettää vaalikelpoisuutensa, lakkaa hänen edustajantoimensa.

Porvoon hiippakunnassa säännöksiä ehdokkaiden vaalikelpoisuudesta sovelletaan maallikkoedustajien vaalissa erikseen Ahvenanmaahan ja erikseen hiippakunnan muuhun osaan.

2 §

Ahvenanmaan seurakunnista valittavan maallikkoedustajan vaalissa kukin äänivaltainen äänestää ehdokaslistaa, jossa on yksi ehdokas edustajaksi sekä yksi ensimmäiseksi ja yksi toiseksi varaedustajaksi. Jos vaalia varten jätetään vain yksi ehdokaslista, siinä mainitut ehdokkaat tulevat valituiksi ilman äänestystä.

Jos edustajan ja hänen molempien varaedustajiensa edustajanpaikat tulevat avoimiksi tai jos vaalia varten ei ole jätetty yhtään ehdokaslistaa, toimitetaan uudet vaalit tuomiokapitulin määräämänä aikana.

3 §

Kirkolliskokous kokoontuu vuosittain työjärjestyksessä määrättyinä tai kirkolliskokouksen muutoin päättäminä päivinä.

Jos edustaja on estynyt saapumasta kirkolliskokoukseen, hänen on ilmoitettava siitä tuomiokapitulille, joka kutsuu varaedustajan ja antaa hänelle valtakirjan.

Kirkolliskokouksen istuntokausi aloitetaan jumalanpalveluksella.

4 §

Kirkolliskokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa tai, jos arkkipiispan virka on avoinna, virassa vanhin piispa.

Kirkolliskokous vahvistaa itselleen työjärjestyksen, valitsee kaksi varapuheenjohtajaa ja asettaa tarvittavat valiokunnat.

Kirkolliskokous vahvistaa edustajille ja toimihenkilöille maksettavat palkkiot ja korvaukset.

5 §

Äänestämiseen ja vaalin toimittamiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä niistä säädetään seurakunnan toimielimiä varten.

Edustajien aloitteista ja niiden tekemisjärjestyksestä, esitysten ja aloitteiden käsittelemisestä täysistunnossa ja valiokunnissa sekä äänestämisestä ja vaalin toimittamisesta määrätään tarkemmin työjärjestyksessä.

Esitys tai aloite lähetetään valiokuntaan, jollei sitä pöydällepanon jälkeen täysistunnossa hylätä.

Asia raukeaa, jos sitä ei ole ennen kirkolliskokouksen toimikauden päättymistä käsitelty loppuun tai annettu muun toimielimen kuin kirkolliskokouksen valiokunnan valmisteltavaksi.

6 §

Piispainkokoukselle on varattava tilaisuus antaa lausunto kirkkolain 20 luvun 7 §:n 2 momentin 1 ja 2 kohdassa sekä kirkkohallitukselle mainitun momentin 3 kohdassa tarkoitetuissa asioissa.

7 §

Kirkkohallituksen viraston johtavalla viranhaltijalla, kirkkohallituksen osastonjohtajalla ja kirkolliskokouksen toimikaudekseen valitsemalla lainoppineella asiantuntijalla on läsnäolo- ja puheoikeus täysistunnossa.

Kirkolliskokouksen työjärjestyksessä voidaan määrätä kirkkohallituksen jäsenen läsnäolo- ja puheoikeudesta täysistunnossa.

8 §

Kirkon laintarkastustoimikunta tarkastaa lakiteknisesti ja kielellisesti kirkolliskokouksen käsiteltäväksi tulevat sekä piispainkokouksen tai kirkkohallituksen kirkkolain, kirkkojärjestyksen tai kirkon vaalijärjestyksen nojalla antamat säädökset.

Laintarkastustoimikunnan ohjesäännön hyväksyy kirkolliskokous ja jäsenet valitsee kirkkohallitus.

9 §

Kirkolliskokous hyväksyy kirkkohallitukselle ohjesäännön, valvoo sen toimintaa ja antaa sille toimintaohjeita.

21 luku

Piispainkokous

1 §

Piispainkokouksen puheenjohtajana on arkkipiispa tai, jos hän on estynyt, virassa vanhin läsnä oleva piispoista.

Jos piispan virka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapituli määrää keskuudestaan pappisjäsenen osallistumaan piispainkokoukseen. Pappisjäsenellä on piispainkokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus. Arkkihiippakunnan tuomiokapituli määrää pappisjäsenen vain, jos arkkipiispa ja piispa eivät osallistu piispainkokoukseen.

Kenttäpiispalla on piispainkokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.

2 §

Aloiteoikeus piispainkokouksessa on piispainkokouksen jäsenellä, kirkolliskokouksella, tuomiokapitulilla ja kirkkohallituksella.

Piispainkokous hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

22 luku

Kirkkohallitus, kirkon keskusrahasto, kirkon eläkerahasto ja kirkon työmarkkinalaitos

1 §

Kirkolliskokous toimittaa kirkkohallituksen jäsenten vaalin toimikautensa ensimmäisen vuoden toukokuussa ja piispainkokous samana vuonna viimeistään toukokuussa.

Jokaisesta hiippakunnasta valitaan yksi maallikkojäsen hiippakuntavaltuuston tekemän ehdollepanon perusteella. Maallikkojäsenen vaalia varten (poist.) hiippakuntavaltuuston maallikkojäsenet asettavat ehdolle kolme maallikkoa ja pappisjäsenten vaalia varten hiippakuntavaltuuston pappisjäsenet kaksi pappia. Maallikkojäseneksi ja pappisjäseneksi on ehdotettava sekä miehiä että naisia.

Valittujen toimikausi alkaa seuraavan kesäkuun 1 päivänä. Jäsenen muuttaminen toisessa hiippakunnassa olevaan seurakuntaan ei vaikuta hänen jäsenyyteensä. Jos jäsen kuolee tai eroaa, valitaan hänen sijaansa jäljellä olevaksi ajaksi uusi jäsen.

2 §

Kirkkohallitus valitsee keskuudestaan neljäksi vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan. Jos puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja ovat poissa tai jossakin asiassa esteellisiä, puhetta johtaa virassa vanhin saapuvilla oleva kirkkohallituksen jäsen.

Kirkkohallituksen viraston johtavalla viranhaltijalla ja osastonjohtajalla on kirkkohallituksen istunnossa läsnäolo- ja puheoikeus.

Kirkkohallitus hyväksyy itselleen työjärjestyksen.

3 §

Kirkkohallituksessa asiat käsitellään täysistunnossa, jaoston istunnossa tai virastokollegiossa. Jaostolle tai virastokollegiolle voidaan antaa valta ratkaista kirkkohallituksen puolesta sen työjärjestyksessä mainittuja asioita, joiden merkitys ei ole sellainen, että asian käsittelemistä kirkkohallituksen täysistunnossa on pidettävä tarpeellisena, ei kuitenkaan asioita, jotka koskevat
1) kirkolliskokoukselle tehtävää esitystä;
2) valtioneuvostolle annettavaa kirkon ja valtion suhdetta koskevaa lausuntoa;
3) taloudellisesti heikossa asemassa olevalle seurakunnalle myönnettävää avustusta;
4) viran perustamista tai lakkauttamista;
5) kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenen ja varajäsenen valintaa.

Kirkkohallituksen viranhaltijalle voidaan työjärjestyksessä antaa oikeus ratkaista asioita, jotka 1 momentin mukaan voidaan siirtää jaostolle tai virastokollegiolle.

4 §

Kirkkohallituksen jaoston, virastokollegion, muun kirkkohallituksen alaisen toimielimen tai viranhaltijan päätös voidaan kirkkohallituksen työjärjestyksessä määrätyn ajan kuluessa siirtää kirkkohallituksen täysistunnossa ratkaistavaksi. Kirkkohallitus voi tällöin kumota päätöksen tai muuttaa sitä tai palauttaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Päätöksen siirtämisestä voi päättää
1) kirkkohallitus, arkkipiispa tai kirkkohallituksen viraston johtava viranhaltija, jos kysymyksessä on jaoston tai virastokollegion päätös;
2) edellä mainittujen lisäksi virastokollegio tai asianomaisen osaston osastonjohtaja, jos kysymyksessä on muun toimielimen tai viranhaltijan päätös.

Päätöstä ei kuitenkaan voida siirtää kirkkohallituksen täysistunnossa ratkaistavaksi, jos päätös koskee:
1) kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan tehtäväksi kirkkolain 22 luvun 13 §:ssä säädettyä asiaa;
2) kirkon eläkerahaston johtokunnan tehtäväksi tämän luvun 6 §:n 2 momentissa säädettyä asiaa;
3) kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston varojen sijoittamista rahamarkkinoille;
4) hankintaa, jonka arvo alittaa täysistunnon päättämän rajan;
5) viranhaltijalle tai työntekijälle myönnettävää vuosilomaa, virka- tai työvapautta, johon hänellä on oikeus lain tai virka- tai työehtosopimuksen nojalla;
6) avoinna olevan viran tai työsopimussuhteen täyttämistä enintään kahdentoista kuukauden ajaksi tai tilapäisen henkilökunnan ottamista enintään kuukauden ajaksi;
7) harkinnanvaraisen palkattoman virka- tai työvapauden myöntämistä viranhaltijalle tai työntekijälle enintään kahdentoista kuukauden ajaksi;
8) vuosisidonnaisen palkanosan tai muun vastaavan palkanlisän myöntämistä;
9) virka- tai työmatkamääräystä;
10) kirkkohallituksen sisäistä järjestystä tai muuta viraston toimintaan liittyvää asiaa;
11) kirkkohallituksen käyttövaroja.

5 §

Äänestämiseen ja vaalin toimittamiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä niistä säädetään seurakunnan toimielimiä varten. Asioiden valmistelusta, esittelystä ja käsittelemisestä määrätään tarkemmin kirkkohallituksen työjärjestyksessä.

6 §

Kirkon eläkerahaston varojen sijoittamista varten on kirkkohallituksen toimikaudekseen asettama kirkon eläkerahaston johtokunta, johon kuuluu puheenjohtaja ja vähintään neljä ja enintään kahdeksan muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenten tulee olla sijoitustoimintaan perehtyneitä kirkon jäseniä. Jäsenistä kolmannes tulee nimittää kirkon merkittävimpien henkilöstöjärjestöjen ehdottamista henkilöistä. Kirkkohallitus hyväksyy johtokunnan johtosäännön.

Kirkon eläkerahaston johtokunnan tehtävänä on:
1) päättää sijoitustoiminnassa käytettävistä sijoitusmuodoista ja niissä sovellettavista periaatteista;
2) päättää sijoitusten jakautumisesta eri sijoitusmuotoihin ja niiden tuottotavoitteista;
3) päättää sijoitusten riskienhallinnassa noudatettavista periaatteista;
4) hyväksyä vuosittain kirkon eläkerahaston varojen sijoitussuunnitelma;
5) päättää omaisuudenhoitajista ja näiden kanssa laadittavista sopimuksista;
6) päättää niistä sijoitussuunnitelmassa määritellyistä yksittäisistä sijoituksista, jotka on määrätty johtokunnan tehtäväksi;
7) huolehtia sijoitustoiminnan kokonaisuuden valvonnasta.

Kirkkohallitus voi siirtää johtokunnalle myös muita toimivaltaansa kuuluvia eläkevarojen sijoittamiseen liittyviä tehtäviä.

7 §

Seurakunnan ja seurakuntayhtymän on maksettava kirkon keskusrahastolle kultakin vuodelta kirkkolain 22 luvun 8 §:n mukainen perusmaksu ja lisämaksu seuraavan kalenterivuoden aikana kuutena samansuuruisena eränä joka toinen kuukausi siten, että ensimmäinen erä maksetaan helmikuussa. Eläkemaksu on suoritettava kirkon eläkerahastolle kuukausittain, jollei eläkerahasto ole määrännyt maksua suoritettavaksi joka toinen kuukausi.

Jos lainvoimaisella päätöksellä on poistettu kirkollisveroa tai yhteisöveroa, josta seurakunta on suorittanut kirkon keskusrahastolle perusmaksua tai lisämaksua, seurakunnalla on oikeus saada takaisin maksamansa määrä.

8 §

Kirkkohallitus myöntää kirkon keskusrahastosta verotulojen täydennystä seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, kun tämän laskennallinen kirkollisvero ja maksuunpantu yhteisövero yhteensä läsnä olevaa jäsentä kohden alittaa kunnan asukastiheyden ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän jäsenmäärän mukaan määräytyvän tasoitusrajan. Tasoitusraja on sen mukaan kuin kirkkohallitus tarkemmin päättää 65–80 prosenttia kaikkien seurakuntien läsnä olevaa jäsentä kohden laskettujen laskennallisten kirkollisverojen ja maksuun pantujen yhteisöverojen summan keskiarvosta.

Verotulojen täydennys on tasoitusrajan ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän läsnä olevaa jäsentä kohden lasketun laskennallisen kirkollisveron ja maksuun pannun yhteisöveron erotus kerrottuna seurakuntien keskimääräisellä painotetulla tuloveroprosentilla ja seurakunnan tai seurakuntayhtymän läsnä olevien jäsenten määrällä sen vuoden lopussa, jonka tuloihin verotus kohdistuu. Jos seurakunnan tai seurakuntayhtymän tuloveroprosentti alittaa kaikkien seurakuntien keskimääräisen painotetun tuloveroprosentin, seurakunnan tai seurakuntayhtymän laskennallisena kirkollisverona käytetään kuitenkin maksuun pantua kirkollisveroa.

Kirkkohallitus voi alentaa edellä mainituin tavoin laskettua verotulojen täydennyksen määrää sellaisen seurakunnan tai seurakuntayhtymän osalta, jonka omaisuuden tuotto on huomattava tai tuloveroprosentti avustusta saavien muiden seurakuntien tai seurakuntayhtymien tuloveroprosentteihin verrattuna alhainen ja jolle verotulojen täydennys muodostuisi kohtuuttoman suureksi, kun otetaan huomioon myös seurakunnan tai seurakuntayhtymän hyväksyttävät tarpeet ja toisten seurakuntien ja seurakuntayhtymien saamat avustukset.

9 §

Kirkkohallitus voi myöntää kirkon keskusrahastosta harkinnanvaraista avustusta seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle, jos tämä syrjäisen sijainnin, pitkien välimatkojen, saaristo-olojen, jäsenmäärän pienuuden, rakennushankkeiden, seurakuntien yhteistoiminnan ja seurakuntatalouden kehittämisen tai muun erityisen syyn johdosta on taloudellisen tuen tarpeessa.

Kirkkohallitus voi myöntää harkinnanvaraista avustusta määräajaksi myös tarkoituksenmukaisen ja kustannuksiltaan edullisen seurakuntien välisen yhteistyön ja seurakuntarakenteen aikaansaamiseksi.

Avustuksiin käytettävissä olevista varoista voidaan myöntää myös lainaa, joka voi olla korollista tai korotonta.

10 §

Verotulojen täydennystä myönnetään seurakunnalle tai seurakuntayhtymälle hakemuksetta. Harkinnanvaraista avustusta myönnetään hakemuksesta.

Laskettaessa 8 §:ssä tarkoitettuja tasoitusrajoja ja verotulojen täydennyksen määrää käytetään perusteena myöntämisvuotta edeltäneenä vuonna toimitetun verotuksen laskennallista kirkollisveroa ja maksuunpantua yhteisöveroa.

Kirkkohallitus voi tarvittaessa toimittaa talouden tarkastuksia niissä seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä, jotka ovat saaneet keskusrahastoavustuksia.

11 §

Kirkkohallituksen yhteydessä toimii kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, joka hoitaa seurakuntien, seurakuntayhtymien, hiippakuntien, kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston kirjanpidon, ostolaskut, ostoreskontran, myyntilaskut, myyntireskontran, käyttöomaisuuskirjanpidon, palkanlaskennan, matka- ja kululaskut sekä niihin liittyvän maksuliikenteen.

Tehtävien hoitamisesta sovitaan tarkemmin palvelusopimuksessa.

12 §

Kirkkohallitus asettaa toimikaudekseen kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksen johtokunnan.

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja vähintään kuusi ja enintään kymmenen muuta jäsentä. Kullakin jäsenellä on henkilökohtainen varajäsen. Johtokunnan jäsenten tulee olla taloudenhoitoon perehtyneitä kirkon jäseniä. Jäsenistä vähintään kolmannes tulee nimittää erikokoisten seurakuntatalouksien talousjohdosta.

Johtokunnan tehtävänä on
1) johtaa, kehittää ja valvoa palvelukeskuksen toimintaa;
2) valmistella vuosittain palvelukeskuksen toimintasuunnitelma ja toimintakertomus;
3) valmistella ehdotus palvelumaksun perusteista;
4) hyväksyä palvelusopimukset.

Johtokunnan tehtävistä määrätään tarkemmin kirkkohallituksen hyväksymässä johtosäännössä.

13 §

Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskuntaan valitaan jokaisesta hiippakunnasta yksi palvelussuhteen ehtoja tunteva työnantajatahoa edustava jäsen ja varajäsen hiippakuntavaltuuston tekemän ehdollepanon perusteella. Jäsenten ja varajäsenten vaalia varten hiippakuntavaltuusto asettaa ehdolle neljä henkilöä. Ehdolle on asetettava sekä miehiä että naisia.

Edellä mainittujen jäsenten lisäksi valtuuskuntaan valitaan kaksi muuta palvelussuhteen ehtoja tuntevaa julkista työnantajatahoa edustavaa jäsentä ja näille varajäsenet.

Valtuuskuntaan voidaan valita henkilö, jolla on kirkkolain 7 luvun 3 §:n mukainen vaalikelpoisuus seurakunnan luottamustoimeen ja joka on antanut suostumuksensa tehtävään. Vaalikelpoinen valtuuskuntaan ei ole evankelis-luterilaista kirkkoa koskevan virka- ja työehtosopimuksen allekirjoittajajärjestöön tai sen jäsenjärjestöön luottamushenkilö- tai pysyväisluonteisessa palvelussuhteessa oleva henkilö (poist.) ja tämän puoliso.

14 §

Käsiteltäessä hiippakuntavaltuustossa ja kirkkohallituksessa kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenten ja varajäsenten ehdollepanoa ja vaalia, käsittelyyn ja päätöksentekoon ottavat osaa vain ne jäsenet, joiden palvelussuhteen ehtoja ei koske kirkon virkaehtosopimus eikä kirkon työehtosopimus.

15 §

Kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan toimikausi on neljä vuotta. Valtuuskunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja enintään kaksi varapuheenjohtajaa.

Kirkkohallituksen määräämällä kirkkohallituksen jäsenellä ja piispainkokouksen määräämällä piispalla on läsnäolo- ja puheoikeus valtuuskunnan kokouksessa.

Työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan tehtävistä ja toimielimistä määrätään tarkemmin kirkkohallituksen hyväksymässä johtosäännössä. Valtuuskunnalle on varattava tilaisuus antaa lausunto johtosäännöstä ennen sen hyväksymistä.

16 §

Kirkkohallituksen on annettava vuosittain kirkolliskokoukselle kertomus toiminnastaan sekä kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston hoidosta.

hyväksyä kirkkojärjestyksen (1055/1993) 20 luvun 9 §:n nojalla kirkkohallituksen ohjesäännön seuraavasti:


1 §

Ohjesäännön soveltamisala

Tässä ohjesäännössä määrätään kirkkohallituksen täysistunnon ratkaistavista asioista, virasto-organisaatiosta sekä osastojen ja erillisyksiköiden toimialasta.

2 §

Kirkkohallituksen täysistunnossa ratkaistavat asiat

Kirkkohallituksen täysistunto päättää seuraavat asiat:
1) lausunnot ja esitykset kirkolliskokoukselle ja piispainkokoukselle;
2) kirkkohallituksen annettavaksi säädetyt määräykset kirkkolain ja kirkkojärjestyksen täytäntöönpanosta ja soveltamisesta;
3) valtioneuvoston pyytämät sellaiset kirkon ja valtion suhdetta koskevat lausunnot, jotka eivät kuulu kirkolliskokouksen toimivaltaan;
4) toimikuntien ja neuvottelukuntien asettaminen ja niiden johtosäännöt;
5) avustusten ja määrärahojen jakaminen kirkon keskusrahastosta;
6) päiväjumalanpalveluksissa kannettavien kolehtien kohteiden määrääminen;
7) seurakunnan perustaminen ja lakkauttaminen, seurakuntien omaisuuden jakaminen, seurakuntayhtymän perussäännön vahvistaminen ja muuttaminen sekä seurakunnan alueen muuttaminen;
8) seurakunnan siirtäminen toiseen hiippakuntaan;
9) kirkollisten rakennusten hankkiminen ja suojelu;
10) kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston taloussääntö;
11) kirkkohallituksen työjärjestys ja viranhaltijoiden johtosääntö sekä kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan johtosääntö;
12) kirkkohallituksen johtavien virkojen täyttäminen, näitä viranhaltijoita koskevan virkavapauden myöntäminen tai sijaisen ottaminen yli kahdentoista kuukauden ajaksi taikka näiden viranhaltijoiden virkasuhteen päättyminen;
13) tilinpäätöksen ja talousarvion antaminen;
14) vuosittaisen kertomuksen antaminen kirkolliskokoukselle kirkkohallituksen toiminnasta sekä kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston hoidosta;
15) kirkkohallituksen, kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston nimenkirjoitusoikeus;
16) muut kirkkohallitukselle kuuluvat tehtävät, jollei niitä ole tässä ohjesäännössä, johtosäännössä tai työjärjestyksessä uskottu virastokollegiolle tai viranhaltijalle.

Sen estämättä, mitä 5 kohdassa määrätään, virastokollegio voi päättää avustuksista seurakunnille ja kirkollisille järjestöille täysistunnon päättämissä rajoissa. Lisäksi sen estämättä, mitä 7 kohdassa määrätään, viranhaltija voi päättää seurakunnan alueen muuttamisesta, jos muutoksen taustalla on pienten erillisten alueiden siirtämisestä kunnasta toiseen kuntaan annetun lain (1197/1997) mukainen aluesiirto.

3 §

Virastokollegion ja viranhaltijoiden ratkaistavat asiat

Kirkkohallitukselle kuuluvat asiat, joita 2 §:n mukaan ei ole käsiteltävä ja ratkaistava kirkkohallituksen täysistunnossa, ratkaisee työjärjestyksessä määrätyllä tavalla kirkkohallituksen virastokollegio tai kirkkohallituksen viranhaltija.

4 §

Kirkkohallituksen virasto-organisaatio

Kirkkohallituksen viraston muodostavat:
1) kansliapäällikön toimisto;
2) hallinto-osasto;
3) talousosasto;
4) toiminnallinen osasto;
5) työmarkkinaosasto;
6) ulkoasiain osasto;
7) erillisyksiköt.

5 §

Erillisyksiköt

Kansliapäällikön alaisuudessa toimivia erillisyksiköitä ovat:
1) Kirkon tiedotuskeskus;
2) Kirkon tutkimuskeskus;
3) Kirkon ruotsinkielisen työn keskus;
4) Kirkon palvelukeskus; sekä hallinnollisesti
5) piispainkokouksen kanslia;
6) arkkipiispan kanslia.

6 §

Kaikille osastoille ja erillisyksiköille kuuluvat asiat

Jokainen osasto ja erillisyksikkö hoitaa kirkon edunvalvontaa omaan toimialaansa liittyvissä asioissa.

7 §

Kansliapäällikön toimiston ja osastojen toimialat

Kansliapäällikön toimiston toimialaan kuuluvat kirkkohallituksen viraston johto, henkilöstöhallinto sekä yhteiskuntasuhteet.

Hallinto-osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kirkon ja seurakuntien hallintoa.

Talousosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kirkon keskusrahastoa ja kirkon eläkerahastoa.

Toiminnallisen osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat seurakuntien toimintaa.

Työmarkkinaosaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kirkon palvelussuhdetta. Työmarkkinaosasto valmistelee asiat kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnalle ja panee sen päätökset täytäntöön.

Ulkoasiain osaston toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat ekumeenisia suhteita, kirkon lähetystehtävää sekä kirkon ulkomaista toimintaa.


8 §

Erillisyksiköiden toimialat

Kirkon tiedotuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kirkon yhteistä ulkoista viestintää ja kirkon sisäistä viestintää.

Kirkon tutkimuskeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kirkon tutkimustoimintaa.
Kirkon ruotsinkielisen työn keskuksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat kirkon ruotsinkielisen työn tukemista ja kehittämistä.

Kirkon palvelukeskuksen toimialaan kuuluvat asiat, jotka koskevat seurakuntien ja seurakuntayhtymien, hiippakuntien, kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston palkanlaskentaa ja kirjanpitoa.

9 §

Kirkkohallituksen virat

Kirkkohallituksessa on kansliapäällikön virka ja osastonjohtajina toimivien kirkkoneuvosten virkoja.

Lisäksi kirkkohallituksessa on muita virkoja sekä virkasuhteessa tai työsopimussuhteessa olevaa henkilöstöä.

10 §

Viranhaltijoiden kelpoisuusehdot

Kelpoisuusvaatimuksena kansliapäällikön virkaan on teologian maisterin tutkinto tai muu virkaan soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, hyvä perehtyneisyys kirkon ja seurakuntien toimintaan sekä sellainen hallinnollinen kokemus ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää.

Kirkkohallituksen valitsemien viranhaltijoiden kelpoisuusvaatimuksista määrätään tarvittaessa kirkkohallituksen viranhaltijoiden johtosäännössä.

11 §

Viranhaltijoiden tehtävät

Kansliapäällikön tehtävänä on johtaa ja kehittää kirkkohallituksen viraston toimintaa ja henkilöstöhallintoa, toimia osastonjohtajien ja erillisyksiköiden johtajien esimiehenä sekä vastata kirkkohallituksen yhteiskuntasuhteista ja edunvalvonnasta. Osastonjohtajana toimivan kirkkoneuvoksen tehtävänä on johtaa ja kehittää osaston toimintaa, toimia osaston henkilöstön esimiehenä sekä määrätä osaston työnjaosta. Lisäksi talousosaston osastonjohtajan tehtävänä on toimia kirkon keskusrahaston ja kirkon eläkerahaston johtajana. Työmarkkinaosaston osastonjohtajan tehtävänä on toimia kirkon työmarkkinajohtajana.

Erillisyksikön johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää erillisyksikön toimintaa, toimia erillisyksikön henkilöstön esimiehenä sekä määrätä erillisyksikön työnjaosta.

Viranhaltijoiden tehtävistä määrätään tarvittaessa tarkemmin kirkkohallituksen viranhaltijoiden johtosäännössä.

12 §

Voimaantulo

Tämä ohjesääntö tulee voimaan samana päivänä kuin kirkolliskokouksen päivänä kuuta 20 hyväksymä kirkkolain muutos.

Tällä ohjesäännöllä kumotaan kirkolliskokouksen 12 päivänä marraskuuta 1993 antama kirkkohallituksen ohjesääntö.