Inlägg
Jolkkonen Jari
,
piispa
Rubrik:
Komplettering av kyrkolagen och kyrkoordningen med bestämmelser om nya diakonämbetet, lagutskottets betänkande 5/2015 om kyrkostyrelsens framställning 1/2015
Plenum:
Torsdagen den 5 november 2015 kl. 15.00
Text:
Arvoisa puheenjohtaja. Lakivaliokunta on tehnyt parhaansa, niin kuin puheenjohtaja sanoo, mutta eväät ovat levinneet niin, että tämä ei ole vielä valmis päätettäväksi. Käsitykseni mukaan tämä ratkaisu oli lähellä 2010 tai 2011, kun perustevaliokunta ja piispainkokous antoivat asiasta yhdensuuntaiset lausunnot. Tämä uusi kirkkohallituksen esitys poikkeaa monissa oleellisissa kohdissa tästä toimeksiannosta ja myöskin palaa sellaisiin ehdotuksiin, jotka ovat monesti tulleet torjutuiksi. Koska kirkkohallituksen esitys ja nyt tämä uusi perustevaliokunnan lausunto ja piispainkokouksen lausunto näyttävät vievän eri suuntiin, niin ei ole ihme, että näillä eväillä tämä ei nyt näytä olevan valmis ratkaistavaksi.
Muistuttaisin edelleen tästä lähtötilanteesta. Meillä on jo diakonian virka, siis hengellinen kirkon virka ja siihen vihkimistä varten on jo käsikirjassa kaava nimeltä diakonian virkaan vihkiminen ja me piispat jatkuvasti vihimme siihen, vihittyjä kutsutaan diakoneiksi ja he toteuttavat diakoniaa. Tästä vihittyjen joukosta on tapana puhekielessä käyttää termiä diakonaatti, vähän sama kun puhutaan papistosta, pastoraatista ja piispakunnasta, episkopaatista. Ei ole aivan ongelmatonta, jos tästä diakonaatista tehdään, sille annetaan uusi merkitys, että sitä käytetään siinä merkityksessä, että se tarkoitta hengellistä virkaa, eli siitä tehtäisiin lakitermi ja teologinen termi. Esityksen seurauksena olisi se, että vihitään diakonaattiin, joista suurin osa on sellaisia, joita ei kuitenkaan voi kutsua diakoniksi, ja jotka eivät toteuta diakoniatyötä.
Itse ajattelen, että vaikka tämä ei ole valmis ratkaistavaksi, niin ei pidä kuitenkaan jättää tätä raukeamaan, vaan yrittää vielä kerran saada tästä muutama pykälä kirkkolakiin. Sen johdosta otan osaa valiokunnan osaan ja kaikkien tuskastumiseen ja kaikesta huolimatta kannatan lakivaliokunnan esitystä.
Tillbaka