Inlägg



Heinilä Pentti, edustaja

Rubrik:
Kyrkans centralfonds budget för 2010 och verksamhets- och ekonomiplan för 2010 - 2012 (Kyrkostyrelsens framställning 7/2009)

Plenum:
Måndagen den 2 november 2009 kl. 12.45

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajakollegat. Edustaja Murtoperän aloitteesta on jo sanottu täällä tärkeitä näkökohtia, joita ei ole tarpeen enää toistaa eikä ole tarvetta myöskään minkäänlaiseen junttaamiseen. Varasin puheenvuoron lähinnä siksi, että haluan tuoda esille joitakin yksityiskohtia, mitä ei vielä ole mainittu, kun tätä Petroskoin kirkkohanketta on täällä käsitelty. Vastaavan tyyppinen aloite oli käsiteltävänä tässä salissa tasan kymmenen vuotta sitten, osa teistä oli silloin mukana, tarkalleen 10. päivä marraskuuta 1999. Silloin kirkolliskokous käsittääkseni yksimielisesti myönsi 3 milj. markan avustuksen Pietarissa sijaitsevan Pyhän Marian kirkon kunnostukseen. Talousvaliokunta oli silloin sitä mieltä, ettei tuen myöntämiselle ole esteitä. Kaivoin vanhoista asiakirjoista esille, että kirkkoneuvos Lehtinen totesi, että kyseessä on "tulkinnanvarainen asia, jossa harkinta kuuluu kirkolliskokoukselle". Onko tilanne nyt muuttunut, sitä en tiedä. Varmaan saammekin siitä kuulla kansliapäällikkö Junttilalta tarkempaa selvitystä. Itsekin pidän tätä poikkeuksellisena, että tällaisia huomattavia summia kirkon varoja annetaan ulkomaille avustuksina, mutta samalla kyllä ymmärrän sen. Kyselen, että onko nyt aivan mahdotonta toteuttaa tämä viimeinen hankkeeseen liittyvä rahoitus, joka vielä uupuu. Voiko Kirkon keskusrahasto käyttää varoja ulkomaisiin rakennushankkeisiin, tämä on varmasti se ydinkysymys tässä kohtaa. Jos avustukset eivät ole mahdollisia, voisiko sitten tämä hyväksi koettu kolehtisysteemi, joka viime istuntokaudella otettiin päätöksen pohjaksi, voisiko se nyt sitten tulla uudelleen kysymykseen, jos näitä varoja ei voida aloitteen mukaisesti myöntää. Olot Venäjällä ovat huomattavasti vakiintuneemmat, mitä ne olivat kymmenen vuotta sitten, kun avustus Marian kirkolle myönnettiin. Siis näissä Venäjän ulkoisissa olosuhteissa ei ainakaan liene ongelmaa, kun tätä kysymystä käsitellään. Petroskoin kirkon rakentaminen on viidestätoista kirkkohankkeesta viimeinen suuri hanke, joiden toteutusta Kirkon Ulkomaanapu on tukenut. Tämän jälkeen tuskin tällaisia aloitteita tänne kirkolliskokoukseen enää tulee. Vaikka eletäänkin syvässä lamassa, olisiko kuitenkin mahdollista, että vielä tämän kerran joustaisimme ja olisimme tässä tärkeässä hankkeessa mukana. Petroskoin kirkko tulee olemaan myös suomalaisten käytössä, sillä ulkomaalaisia vierailee vuosittain tuossa kaupungissa noin 930 000, kuulit oikein, siis lähes miljoona ulkolaista vierailee vuosittain tuossa kaupungissa ja joista vieraista monet ovat suomalaisia. Myös heitä kirkkorakennus palvelee. Arvoisa puheenjohtaja, toivon sydämestäni, että tästä salista löytyisi ymmärtämystä ja rakkautta vuosikymmenien ankarat vainot läpikäyneille Inkerin kirkon hengellisille tarpeille. Seurakunta ilman kirkkoa tulkitaan Venäjällä lahkoksi. Köyhä veljeskirkko tarvitsisi nyt apuamme. Yhdyn niihin ajatuksiin, mitä täällä on jo tuotu esille, että olisi todella noloa meille suomalaisille, jos näin pitkälle viety rakennushanke jäisi nyt tämän 100 000 euron tähden kesken ja kirkkoa ei voitaisi ottaa käyttöön. Me saimme paperin, jossa Kirkon Ulkomaanavun toiminnanjohtaja Antti Pentikäinen pitää meille jaetussa puoltokirjeessä tätä rahoitusta hankkeen loppuun saattamisen kannalta elintärkeänä ja kiireellisenä. Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi on myös korostanut Petroskoin kirkon merkitystä. Historiallisesti se on ensimmäinen seurakunta, joka aloitti julkisen toiminnan neuvostovallan esiripun takana vuonna 1969 niin kuin olemme lukeneet. Seurakunta elää Kuukaupin mukaan lähetystilanteessa, siellä kaivataan kirkkoa, jossa Inkerin kirkon missionäärinen toiminta voisi entistä paremmin lähteä käyntiin. Kyllä rohkenen myös muistuttaa apostoli Paavalin sanoista: "nyt teillä on yllin kyllin ja te voitte lievittää heidän puutteitaan". Arvoisa puheenjohtaja, Petroskoin kirkkohankkeesta on runsaasti tietoa myös netissä ja sieltä löytyy myös keräyksen suojelijan piispa Samuel Salmen tervehdys, joka päättyy sanoihin: "Toivon, että löydät tiesi kirkon rakentajien joukkoon". Toivottavasti kirkolliskokous löytää tiensä tällä viikolla tavalla tai toisella kirkon rakentajien joukkoon ja lähtisi tähän ihan tosissaan mukaan, joko määrärahana tai kolehteina. Toivon, että talousvaliokunta tuo tänne saliin tätä hanketta puoltavan esityksen, mikäli se suinkin on mahdollista. Vielä viimeisenä, mikäli avustus myönnetään, olisin sitä mieltä, että lahjoitukseen olisi syytä panna ehto, että seurakunta ottaa erikseen sovitussa aikataulussa täyden vastuun tämän kirkon ylläpitokuluista.


Tillbaka