Inlägg



Vastamäki Ritva, edustaja

Rubrik:
Ändring av kyrkolagen, kyrkoordningen och kyrkostyrelsens reglemente för utveckling av kyrkans personal- och ekonomiförvaltning, lagutskottets betänkande 2/2010 om kyrkostyrelsens framställning 2/2010

Plenum:
Fredagen den 7 maj 2010 kl. 9.15

Text:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajatoverit. Tämä oli semmoinen asia, että minunkin täytyi vääntäytyä tänne puhumaan tämän puolesta. HeTa-hankkeesta on kirkon piirissä puhuttu paljon, ja aikaisemmin sitä on suunniteltu kauan. Olen itse juuri suunnitellut neljä vuotta, ollut tekemässä tällaista samanlaista kunnallisella alalla, ja voin kertoa, mistä se tuli. Jos te ajattelette omia seurakuntianne, niin kuinka monta työntekijää teillä on tällä hetkellä palkkahallinnon käsissä? Meillä oli kuntaliitossa kahdeksan henkilöä. Sitten tuli neljä vuotta sitten kevät, jolloin kolme näistä oli minun vastaanotolla ja yksi oli toisen lääkärin vastaanotolla, ja sitten huomattiin, että meillä on enää neljä työntekijää. Kaikki muut ovat noin vuoden sairaslomalla. Siitä seurasi se, että puolen vuotta oli kaikkien sairaalalääkäreitten päivystyskorvaukset maksamatta, koska kukaan ei osannut sitä. Sitten ruvettiin huomaamaan, että tässä alkaa olla kiire. Kaupungin puolella tapahtui samanlaisia asioita, ja ruvettiin laskemaan, kuinka paljon on henkilöitä koko Lounais-Hämeessä (Urjala, Somero mukaan lukien noin 50 000 ihmisen alueella) palkkahallinnon kanssa tekemisissä olevia. Niitä oli 53. Ja niistä nyt on enää töissä 43, eli siitä on neljä vuotta, kymmenen on jäänyt eläkkeelle. Vähän ajan kuluttua niitä on enää 33. Me teimme sitten niin, että neljä vuotta tehtiin tätä suunnitelmaa, ja nyt se on valmis. Se on toiminut puoli vuotta. Kenelläkään ei ole mitään narisemista. Palkat on juosseet ja kaikki laskut menee hienosti, ei minkään näköistä huolta tästä. Siitä jouduttiin tekemään yhtiö, koska jos siitä olisi tullut kunnan oma, olisimme joutuneet siitä alvin maksamaan, kun siinä oli kunta plus kuntayhtiö. Lain mukaan täytyi tehdä yhtiö, ja nyt näkyy, kolme ympäristöstä tästä puuttuvaa kuntaa ovat kysyneet, voivatko he liittyä yhtiöön. Meillä ongelmat ovat edessä yhtäkkiä; ei ole palkkahallinnossa ketään, joka osaisi, kukaan ei pysty suunnittelemaan enää. Meille jäi taloon kolme vastaavaa, jotka suunnittelevat, ovat palkkahallinnossa ja suunnittelutehtävissä. Ja näillä on tällä hetkellä pärjätty erittäin hyvin. Laskutukset ovat toimineet kaikki erittäin hyvin. Kukaan ei ole sitä huomannutkaan, että se menee eri paikkaan. Ja kun sähköiset laskutukset tulevat, niin en usko, että seurakunnissa on valmiutta kaikkiin sähköisiin laskutuksiin ja maksamisiin. Jos joku teistä on terveydenhuollon alalla toiminut, hän tietää, kuinka vaikeaa tämä tietojärjestelmien yhteensovittaminen on. Suomen sairaaloissa ja terveydenhuollon yksiköissä on noin 4000 - 5000 eri tietojärjestelmää, eikä niistä "mikkää puhu keskenäs". Pitäisi saada yhteiset sairaskertomukset, jotka on sovittu tehtäväksi. Kelalla on tietokoneet odottamassa, koska pystytään saamaan vain meidän terveydenhuollon tietojärjestelmät yhteen.

Seurakunnissa tämä lähti siitä, että seurakunnissa alkoivat tietojärjestelmät olla elinkaarensa päässä. Aika monessa jo olisi jouduttu hankkimaan lisää. Edellä juuri todettiin, että maailma muuttuu, Eskoseni - tietojärjestelmät vielä nopeammin! Ja silloin se tietää, että se tieto, se taito, monella on tietojärjestelmiä, joita he eivät osaa niitä käyttää, kun ei ole mitään aikaa opetella. Jos on yhteinen tietojärjestelmä, niin oppi tulee sen tietojärjestelmän mukana kaikille joka paikkaan, missä sitä käytetään. Tässä on meidän kirkkomme etu. Olemme suunnitelleet tätä jo pitemmän aikaa, ja silloin on mahdollista, että kun hankitaan ne yhteiset järjestelmät, kaikkien on mahdollista myös osallistua kehittämiseen. Kehittämiseen osallistuminen on siitä hyvä, että silloin tiedetään, mitä halutaan, mitä tarvitaan. Annetaan ohjeistuksia, että haluttaisiin tätä ja tätä tähän tietojärjestelmään. Jos te ostatte jostain muualta sen täysin, ei sitä kukaan kehitä, eikä teidän kannata kuvitella, että teidän talouspäälliköt tai seurakunnan taloushallinnossa kanslian väki pystyisi enää kehittämään mitään. Heillä on ihan riittävästi työtä muutenkin. Eli koettakaa ymmärtää tämä, että tämä ei ole nyt hetkessä tehtävä, vaan tämä vie 10 vuotta, 20 vuotta, 30 vuotta. Olen ollut kehittämässä 30 vuotta yhtä terveydenhuollon kuntayhtymää siihen, että se on tällä hetkellä sellainen, johon kaikki, koko terveydenhuoltolaki perustuu. Se on yhden sukupolven mittainen kehitystyö, eikä se lopu tähän, se jatkuu koko ajan. Tässä edustaja Huoviselle sanoisin, että minä ehdottaisin, että kun yliopistomaailma joutuu tähän, niin yhteiset palkanmaksut, yhteiset laskujen maksut, yhteistä tietotekniikkaa kannattaa hankkia, nimittäin te kuvittelette ehkä joku, ja seurakunnissa kuvitellaan, että siinä menetetään jotain päätösvaltaa. Kuka päättää palkanmaksuista, näistä palkkasopimuksista? Ei sitä kirkkolaissa päätetä, ne on ihan muut lait, mistä se on. Suunnittelutehtävä jää teille. Ja kukaan ei ehdi enää suunnitella, jos pitäisi ruveta ottamaan selvää siitä, että miten se nyt menikään? Tuossa virkaehtosopimuksessa sanottiin tuota ja tuossa sanottiin tuota, mitä minun pitikään antaa, miten lasken nämä eläkkeet, miten...? Sieltä saa kaiken tiedon. Ehdottaisin, että tähän järjestelmään tuotaisiin mukaan myös hankintalain mukanaan tuomat asiat. Hankinta-asioissa monet menevät todelliseen suohon. Huomasin, että sielläkin meidän alueella oli kuviteltu osattavan tämä hankinta, ja niinpä siellä on nyt aika iso valitus. Oli hankittu röntgenlääkäri, ei ollut osattu tehdä hankintaa, sitä tarjouspyyntöä, kun oli röntgenlääkärin palveluja hankittu. Sitten tulikin valitus. Nyt sitten fundeerataan, että kuinka paljon se valitus tuli maksamaan, sitten kun se viedään oikeuteen. Eli pienissä seurakunnissakin aika pian huomataan, että on paljon sellaisia lakeja, joita kukaan ei tiedä, että sellaisia on olemassakaan. Ja tämän takia ehdottaisin, että nyt jatketaan tätä systeemiä, lähdetään kehittämään tätä. Viiden vuoden päästä kaikki ajattelevat, että Luojan kiitos se tehtiin! Aivan niin kuin Simola sanoi. Minä olin silloin mukana, kun Simola kertoi, kuinka paljon tulee maksamaan Helsingin seurakuntayhtymille. Ja tällä hetkellä se oli siunaus, että se tehtiin. Se on ollut jo monta vuotta siunaus, että se tehtiin.

Että täytyy muistaa katsoa tätä pikkuisen eteenpäin, ja vaikka olette saaneet seurakunnistanne tarkat ohjeet, niin Ahvenanmaan edustaja, joka on tällä hetkellä pois, sanoi, että: "Nyt minä tiedän miten me tämän säästön teemme. Tämä on hyvä laki." Ei ollut tietoa. Ei seurakunnissa, siellä on vain pelonsekaisia tunteita, joita on kiihdytetty ja kiihdytetty, ja mitä on helppo kasvattaa? Ihmisen pelkoa ja niin sanottua muutosvastarintaa. Olen aina sanonut, että sellaista sanaa kuin muutosvastarinta ei saa käyttää, jos puhutaan jonkun kanssa, että hänellä on muutosvastarinta. Se on niin kuin toisen arvon alentamista. Mutta se ihmisen epäily, että tämä vanha on aika hyvä, että kun minä tämän osaan, mitä sitten kun tapahtuu muuta? Kuntayhtymä, jossa minä olen, se on ollut muutoksessa nyt 30 vuotta. Kukaan ei enää epäile, etteikö mennä hyvään suuntaan ja kaikki suunnittelevat. Siellä käy Japanista asti ihmisiä katsomassa, että mitä tarkoittaa, kun lähdetään suunnittelemaan ihan toiselta pohjalta toimintaa. Monet sanovat minulle, että: "Ei noin voi tehdä, ei noin voi tehdä!" Minä sanon, että: "Ei niitä, kielletä." Nämä ihmisten tekemät lait eivät ole Jumalan lakeja, muistakaa se. Tätäkin pystytään aina viemään parempaan suuntaan, mutta ennen kaikkea tässä pystyvät seurakunnat ja seurakunnan taloushallinto tietotekniikkaansa hallitsemaan, pystyvät osallistumaan sen edistämiseen ja eteenpäin viemiseen. Me, jotka täällä istumme, lähestulkoon kenenkään syntyessä ei ollut yhtään ainoaa tietokonetta keksitty, minäkin olin väitöskirjaani tekemässä sellaisen jumalattoman suuren tietokoneen kanssa, niitä oli yksi Turun yliopistossa, ja oli yksi tietotekniikkapäällikkö, ja "simmosii kauhioi reikäkorttikonei". Sen jälkeen kaikki uusi on tullut. Mutta nykynuoriso, jonka edustajia tässä on kaksi käynyt puhumassa, on syntynyt tietotekniikkamaailmaan. He osaavat käyttää sitä paljon paremmin. Annetaan heille kaikki mahdollisuus käyttää sitä. Ja mennään eteenpäin päätöksenteossa. Luotetaan siihen, että he, jotka tätä ovat paljon tehneet, paljon tämän kanssa olleet tekemisissä, he myöskin tietävät, mitä he tekevät.


Tillbaka