Inlägg



Sahi Timo, edustaja

Rubrik:
Närvaro- och yttranderätt för stiftsfullmäktiges vice ordförande vid domkapitlets sammanträde (Ombudsinitiativ 4/2006)

Plenum:
Tisdagen den 9 maj 2006 kl. 9.00

Text:
Arvoisa arkkipiispa. Kun hiippakuntahallintoa uudistettiin, tavoitteina olivat hallinnon yleisen kehittämisen ohella mm. luottamushenkilöiden osallistumisen ja vaikuttamismahdollisuuksien vahvistaminen ja maallikoiden parempi huomioon ottaminen hiippakunnan hallinnossa. Tuomiokapitulin kokoonpanosta päätettäessä kirkolliskokouksessa eri vaihtoehtoja oli esillä lukuisia ja monien äänestysten jälkeen kokoonpanoksi tuli se, mitä se nyt on. Seitsemän jäsenen joukkoon tuli yksi maallikkojäsen ja lisäksi hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalle annettiin läsnäolo- ja puheoikeus. Asiasta käydyssä keskustelussa viime mainittua puheoikeutta perusteltiin mm. sillä, että se takaisi tiedonkulun tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston välillä ja myös sillä, että onhan kirkkoneuvoston kokouksissakin kirkkovaltuuston puheenjohtajalla läsnäolo- ja puheoikeus. Edustaja Maaria Perälän muutosesitys sai selvän enemmistön huolimatta eräiden piispojen selvästä vastustuksesta. Kun asiasta näin päätettiin, ei huomattu, että hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan ollessa estynyt osallistumasta tuomiokapitulin istuntoon, hänen sijastaan hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja ei voi edustaa hiippakuntavaltuustoa, koska asiasta ei ole säädetty. Sen sijaan esim. kirkkovaltuuston varapuheenjohtajalla on aina läsnäolo- ja puheoikeus kirkkoneuvoston istunnossa. Myönnän sen, että hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin suhde ei ole sama kuin kirkkovaltuuston ja kirkkoneuvoston suhde. Erot eivät kuitenkaan ole sillä tavalla ratkaisevia, etteikö tässä yhteydessä voisi viitata edellä mainittuun suhteeseen ja ottaa siitä mallia tarpeellisessa määrin.

Esillä oleva aloite voi tuntua pieneltä, mutta pidän sitä periaatteellisesti tärkeänä. Olemme edelleenkin luomassa ja sisään ajamassa hiippakuntahallinnon uusia käytäntöjä, joihin kuuluu tärkeänä osana hiippakuntavaltuuston asema ja tuomiokapitulin ja hiippakuntavaltuuston välinen suhde. Kokemukset uudesta hallintokäytännöstä ainakin Helsingin hiippakunnassa ovat hyvät. Näin on ymmärtääkseni myös muissa hiippakunnissa. On siksi tärkeää, että pienetkin tätä käytäntöä häiritsevät ja helposti korjattavissa olevat puutteet korjataan ajoissa. Kysymys on nyt helposti korjattavissa oleva asia, toisin sanoen kirkolliskokouksen päätösvaltaan kuuluvan kirkkojärjestyksen muutos. Lisäksi on tärkeää huomata, että nykyinen tilanne syntyi tahattomasti, ei tarkoituksenmukaisesti. Tämä on ainakin minun käsitykseni. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan puhe- ja läsnäolo-oikeus ei sisältynyt kirkkohallituksen alkuperäiseen esitykseen, vaan tuli esille kirkolliskokouksessa aivan asian käsittelyn loppuvaiheessa. Tällöin varapuheenjohtajan asema yksinkertaisesti unohtui, nyt se olisi syytä korjata. Todettakoon, että aloitteen asiasisällön takana on kaikkien hiippakuntien hiippakuntavaltuustojen puheenjohtajien ja tuomiokapitulien maallikkojäsenten kokouksen yksimielinen kanta. Muutos olisikin hyvä saada voimaan viimeistään uusien hiippakuntavaltuustojen kauden alkuun mennessä.


Tillbaka