Inlägg



Simojoki Pekka, edustaja

Rubrik:
Ekonomiutskottets betänkande 3/2008 om kyrkostyrelsens framställning 4/2008 som innehåller förslag till Kyrkans centralfonds budget för år 2009 och verksamhets- och ekonomiplan för åren 2009 - 2011 samt om budgetinitiativ 1, 2 och 3/2008

Plenum:
Torsdagen den 6 november 2008 kl. 9.15

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, arvoisat edustajat. Varoitan heti, että kannatan edustaja Kankkosen ehdotusta, tosin olen myös samaa mieltä edustaja Ojalan kanssa äskeisestä. Joskus 1990-luvun puolessa välissä, olisiko ollut 1996 tai 1995, tutustuin ensimmäisen kerran Kirsi Rostamoon. Se oli jokin tilaisuus, missä hän teki radio-ohjelmaa, ja silloin ensimmäisen kerran kuulin tämän järisyttävän idean, että tähän maahan voisi perustaa ja tarvitaan kristillistä radioasemaa. Se oli sitä aikaa, kun toiminta oli vapautunut ja paikalliset radiot tekivät tuloaan. Muistan senkin tilanteen, kun toisen kerran hänet näin. Hän oli järjestänyt jotain tilaisuutta, mihin hän oli pyytänyt seurakuntien edustajia. Kirsin ajatus oli se, että tämä olisi kirkon juttu, joka kirkon pitäisi perustaa, että kirkon ääni saataisiin nyt aalloille. Muistan myös ne skeptiset ajatukset, kun hän innoissaan kertoi, että tästä tulee jotain. Mietin, että taitaa olla meidän kirkolle liian radikaali juttu lähteä tekemään tällaista. Me osaamme puolustaa, mutta me ei oikein osata hyökätä ja tarttua ajan tuomiin tilanteisiin. Enkä ollut sitten ollenkaan yllättynyt, kun kuulin, että ei siitä mitään tullut, yksimielisyyttä ei ollut löytynyt. Mutta täytyy sanoa, että olin yllättynyt, kun kuulin jokin aika sen jälkeen, että Rostamo ja kumppanit on yksityisesti pistäneet päänsä vadille, ottaneet riskin ja perustaneet Radio Dein, josta he unelmoivat ja jonka he kokivat tärkeäksi.

Eikös näin ole, että jos me ajatellaan meidänkin tämän päivän toimintamuotoja, niin ei sieltä montaa varmaan löydy semmoista, jota joku Jumalan hullu joskus suuressa innossa ja uskossa ei olisi lähtenyt tekemään. Tänä päivänä ne saattavat olla meille normaalia toimintaa. Tässä vuosien aikana olen sitten seurannut sitä kuinka Radio Dei on taistellut. Heillä on se teema "pintaa syvemmälle", ja olen monta kertaa nauranut, että ainakin taloudellisesti se taitaa pitää paikkansa. Kovaa taistelua se on ollut ja aina silloin tällöin ollaan yhteistyötä tehty. Aina kun heidän kanssaan olen puhunut, niin olen kuullut sen saman ajatuksen rivien välistä, että "tämä olisi kirkon homma", että "miksi kirkko on tässä hiljaa". Meillä onneksi seurakunnat ovat ostaneet aikaa ja on ollut esimerkiksi tämä Toivon iltapäivä, joka ymmärtääkseni on nyt kuitenkin loppumassa. Oikeastaan voisi viitata tuohon Kujalan ajatukseen, että tämä on seurakuntien tehtävä. Ymmärtääkseni se on loppumassa sen takia, että yksityiset seurakunnat ovat väsyneet maksamaan ikään kuin koko kirkon puolesta, kun se valitettavasti kuuluu muuallakin kuin vain oman seurakunnan alueella.

Nyt kun tämä esitys tuli vastaan ja ilomielin sen allekirjoitin, minulle tuli semmoinen dejavu-ilmiö, muistin tämän 1990-luvun puolivälin ajatukseni ja ajattelin, että siinähän olisi loistava idea: mediapappi, miksi ei? Sehän voisi olla se tapa, millä kirkko voisi lähteä mukaan. Täytyy myös sanoa, että en sitten ollut ollenkaan yllättynyt, kun talousvaliokunnan paperit eteen tulivat, totesin, että tilanne ei ole muuttunut. Kankkonen ansiokkaasti ruoti syitä, mutta muutaman ajatuksen otan itsekin. Tämä peruste yksityisen radioaseman tukemisesta: Ensinnäkin, tottakai se on yksityinen, koska ei meillä muuten kristillistä radioasemaa olisi. Mitä muita vaihtoehtoja siinä sitten olisi ollut? Toisaalta kirkkohallituskin ostaa yksityisiltä firmoilta vaikka mitä. Miksi emme voi ostaa yksityisfirmalta aikaa, kun vielä on firma, joka toimii aatteelliselta pohjalta? Jos se yksityisyys on ongelma, niin ostetaan koko laitos ja perustetaan sitten kirkollinen kanava. Siinähän selvitään tuostakin ongelmasta.

Toinen peruste, että Radio Deitä kuuntelevat vain aktiivit. Sama ongelmahan meillä on jumalanpalvelusten kanssa. Mietin niitäkin Ylen kanavia, että ei se nyt kovin radikaalilta kuullosta, että me siellä ajetaan hartausohjelmia, jumalanpalveluksia ja toivotaan, että ne ei-aktiivit ovat sitten innolla kuuntelemassa. Tämä on mantra, joka itse kuulen omassa työssäni, että "kun sinä kuljet siellä, niin toimit tällaisena kristittyjen viihdyttäjänä". Tiedän ja uskon, että se ei ole totta. Ja kun eri puolella Suomea kulkee, niin hämmästyy joka kerta, esimerkiksi Radio Dein kohdalta, kuinka tärkeä media se on ja kuinka paljon sitä oikeasti kuunnellaan ja kuinka paljon se ihmisille merkitsee. Jotenkin häveten ajattelen, kuinka vähän meidän kirkkomme siinä kuitenkin on mukana, se on synti ja häpeä minun mielestäni. Ehkä siinä on ajatuksena, kun siellä kaiken maailman ´hihhulit´ pyörii, että vähän epämääräistä ohjelmaa on silloin tällöin. Se tietenkin pitää paikkansa, mutta ellei me pyöritä siellä, niin kyllä ne hihhulit sinne tulee, se on aivan varma. Välillä miettii, että kyllähän se lopullinen, oikea syy varmaan on raha ja se, mihinkä me haluamme rahamme pistää ja rahamme käyttää. Tätä samaa paperia kun katselin, niin kiinnitin huomiota, että se sama määrä, 45 000 euroa, meiltä löytyy ihan komeasti Kuopion hiippakunnan juhlaan ja Helsingin hiippakunnan juhlaan. Täällä kun olen yrittänyt maallikkona kuunnella ja ihmetellä näitä lukuja, joita pyörii edessä, niin jäi esimerkiksi semmoinen mieleen, että arkkipiispan talon perustusten talon korjaamiseen on varattu 2 milj. euroa. Minulla ei ole mitään sitä vastaan, että talo pysyy pystyssä, eikä kaadu tulevien arkkipiispojen päälle, mutta laskin tuossa huvikseni, että sillä rahalla 45 vuotta me pitäisimme mediapappia. Nämä ovat arvostuskysymyksiä, mihin me haluamme rahamme pistää. Vähän omaan alaan liittyvä ajatus vielä tuli mieleen tässä: Vuosi sitten Kotimaassa kerrottiin Suomen kalleimpien urkujen rakentamisesta erääseen suomalaiseen kaupunkiin. Erityisesti jäi mieleen kanttorin iloinen huokaisu, kun häntä haastateltiin: "Kerrankin seurakunta satsaa myös tulevaisuuteen." Se oli vain 1,3 milj. euroa, ne urut.

Väitän, että Radio Dei ansaitsee kirkon tuen ja väitän, että kirkko ansaitsee äänen Suomen kaikkein suurimmassa kristillisessä mediassa. Kannatan tätä ehdotusta.


Tillbaka