Inlägg



Guttorm Veikko, edustaja

Rubrik:
Ändring av lagstiftningen om kyrkans lokala strukturer, lagutskottets betänkande 1/2015 om Kyrkostyrelsens framställning 3/2014 - Första behandlingen

Plenum:
Onsdagen den 6 maj 2015 kl. 9.00

Text:
Sagadoalli puheenjohtaja. Haluan saamelaisten kirkolliskokousedustajana myöskin ottaa kantaa tähän kirkon paikallistason rakenteita koskevaan sääntelyn muuttamiseen. Ensinnäkin haluan kiittää hiippakuntamme piispaa Samuel Salmea hyvästä näkökannasta, jonka hän toi puheenvuorossaan eritellen rikkaat ja köyhät. Niin on myös meidän omassa hiippakunnassamme, on paremmin pärjääviä seurakuntia ja reuna-alueilla heikommin pärjääviä seurakuntia. Piispa Salmi on useissa eri otteissa huolehtinut tästä, että reuna-alueilla pitäisi myös olla seurakunnilla mahdollista toimia rahavaroista huolimatta. Saamelaisia on tällä hetkellä Suomessa noin 10 000 ihmistä. Varsin pieni joukko. Utsjoki on kunta, jossa saamelaiset ovat enemmistönä. Piispa Salmi jo tuossa viittasi Utsjoen kunnan taloudelliseen tilanteeseen. Valtiovalta on tänä päivänä nyt sitten tullut vastaan Utsjoen syrjäisyyttä, ja me olemme saaneet jo useampia vuosia korotettua harkinnanvaraista rahaa, ja nyt syksyllä, kun näitä harkinnanvaraisia rahoituksia tarkistettiin, Utsjoen syrjäisyys toi meille lisää valtion rahaa. Me saamme nyt vuosittain noin 2,5 miljoonaa euroa. Se on paljon, kun meidän kunnan budjetti on noin 12 miljoonaa euroa. Utsjoki on myöskin huomioitu rajakuntana. Rajaseutuliitto valitsi Utsjoen kunnan tässä hiljattain rajaseutukunnaksi. Tämä kertoo siitä, että me olemme onnistuneet raja-alueyhteistyössä. Me saimme alulle jo 2000-luvun alussa, jolloin pääministerit Lipponen ja Norjan Bondevik tulivat talkoisiin mukaan ja muodostettiin Rajoitta pohjoisessa -toimikunta. Itse olin siinä silloin hallituksen puheenjohtajana mukana koko sen toimikunnan ajan, ja saatiin rajaa ylittäviä yhteistyömuotoja edistettyä. Tosin niitä jo oli aikaisemmin, mutta tämä auttoi yhteistyössä. Kun on kapoinen joki tuossa meidän välillämme, niin tuntuu niin hullulle, että molemmin puolin puurretaan kummatkin omilla sektoreilla sosiaali-, sivistystoimen ynnä muilla alueilla yksin. Tässä me olemme edistyneet, ja tämä on antanut Utsjoelle selviytymiseen itsenäisenä kuntana. Valtiovallan taholla selvitettiin Utsjoen kriisikunta-asiaa ja kuntaselvitystä, ja todettiin, että Utsjoen kunta pärjää näine toimintoineen itsenäisenä kuntana. Me olemme siitä ylpeitä ja aiomme olla sen veroisia, että hoidamme asiamme niin, että säilymme jatkossakin itsenäisenä toimijana.

Nyt sitten kun valtiovalta on huomioinut tämän meidän reuna-alueen pienen Utsjoen kunnan, meillähän on väkeä alle 1300 henkeä, asumme 5000 neliökilometrin alueella. Väljyyttä kyllä on. Ja eihän se pahasta ole. Joskus tuntuu, että naapurit ovat turhan kaukanakin, mutta siihen kun tottuu, niin menetteleehän se. Tässä nyt kun puhutaan tästä rakenteita koskevasta sääntelystä ja sen muuttamisesta ja siihen kirjautuvat seurakuntayhtymämallit, niin tässä me näemme, että nämä valtavat etäisyydet, joita piispa Salmikin toi puheessaan esille - seurakunnathan ovat myös palveluorganisaatio, ja kun sitten näin pitkien etäisyyksien päähän viedään hallinto, kyllähän se netissä toimii, ja meillä on laajakaista, siellä se kyllä pelaa, mutta kun se ei riitä, tarvitaan ihmisiä ja paikan päällä toimijoita - niin minua huolestuttaa tuossa suhteessa tuo tulevaisuus, ja näkisin että kirkon pitäisi tässä myöskin tulla tähän valtion malliin ja huomioida Utsjoen ja reuna-alueitten seurakuntia erityisellä lainsäädännöllä. Ja nakkaanpa siihen vielä, että tuohon voisi liittää Ahvenanmaankin. Siinä sitä purtavaa onkin, ja miettimistä. Tässä vaiheessa haluan tuoda esille tällaistakin, että tähän mennessä kirkko on huolehtinut Utsjoen seurakunnan taloudellisesta toimivuudesta hyvin. Me saamme erityisiä apuja jo nyt palkkauksiin, ja kirkkohallitus on nyt toteuttamassa meille Utsjoelle Karigasniemen kylälle uuden kappelin saamista, ja rakennustyöt käynnistyvät näinä aikoina. Se on kirkon taholta hieno kädenojennus. Tästä olen hyvin mielissäni ja kiitollinen kirkon päättäjille, toimijoille, jotka ovat tämän ratkaisseet meille myönteisesti. Kerran vielä kiitos tästäkin.

Meille on saamelaisille myöskin suotu tällainen Saamelaisten kirkollisasiain neuvottelukunta, jota johtaa hiippakuntamme piispa Salmi. Tässä nyt huomioidaan meidän koto-Suomessamme muualla asuvia saamelaisia kirkollisilla toiminnoilla. Nythän alkaa olla niin, että yli puolet, no, suunnilleen puolet, kyllä vielä saamelaiskotiseutualueella on vähän yli puolet saamelaisista, mutta muualla, Helsinki on yksi iso kylä, jossa saamelaisia on paljon, pohjoisessa Oulu, Rovaniemi ja niin pois päin. Tämäkin on hyvä kädenojennus. Ja kun ihminen, missä nyt sitten onkaan, kun omalla äidinkielellään kuulee saarnan, jumalanpalvelustoimituksen, niin tuntuuhan se kotoisalta. Näissä uudistus- ja rakenteita koskevissa esityksissä on painotettu seurakuntalaisten osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittämistä sekä osaamisen hyödyntämistä. Näinhän se on. Ja näistä syistä, kun halutaan kehittää ja vaalia omaa kulttuuria ja omaa osaamistamme, niin tähän katsoen pidän tärkeänä, että kirkko huomioisi erityislainsäädännöllä kotiseurakuntaani ja muita reuna-alueilla olevia seurakuntia. Tässä jos vielä jatkan, niin vielä lähtee toinen kierros käyntiin. Ei viitsi toista kertaa eikä ensinkään kolmannen kerran samoja toistella. Jään sitten odottamaan päätöksentekoa, miten tästä edetään. Kaisanlahden Janne esitti asian raukeamaan jättämisestä. Yhdyn Janne Kaisanlahden esitykseen.


Tillbaka