Inlägg



Ansaharju Aulis, edustaja

Rubrik:
Den nya äktenskapslagen, allmänna utskottets betänkande 3/2015 om ombudsinitiativ 2/2015

Plenum:
Torsdagen den 5 november 2015 kl. 10.30

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat. Minulla ei ole mitään pikkuesineitä, mitä voisin heitellä tehostaakseni sanomaani, mutta kiinnitän muutamaan asiaan huomiota. On hyvä, että tässä mietinnön yhdessä ponnessa kehotetaan ja valmistellaan meitä keskustelemaan kirkon nykyisestä avioliittokäsityksestä ja, että se pysyisi kirkkaana meidän jokaisen mielessä. Niin kuin edustaja Niiranen täällä totesi, niin en ole varma, että onko se esimerkiksi tämän joukon mielessä niin kirkkaana, kuin se omasta mielestäni tulisi olla. Kaikki keskustelu, jossa tätä tähdennetään, se on varmasti hyödyllistä.

Kuuntelin mielenkiinnolla piispa Vikströmin ajatuksia ja hänen pohdintojaan siitä, mitä tapahtuu sitten tulevaisuudessa ja mikä merkitys tällä on tuleville sukupolville. Jos oikein ymmärsin, piispa Vikström näki ongelmia siinä, jos kirkon käytännöt, asenteet ja ajattelumaailma eroaa kirkon opista ja siitä perustasta, millä tämä nykyinen voimassa oleva avioliittokäsitys on laadittu ja mistä se on tullut, niin silloin käytäntö ja oppi ajautuvat ristiriitaan ja asenteet ja oppi ajautuvat ristiriitaan. Eikö se ole aina niin, on aina ollut ja tulee olemaan, että tämän maailman henget ja asenteet ja virtaukset, ne lähes aina ovat ristiriidassa Jumalan sanan opetuksen kanssa. Meidän tulee silloin olla iloisia, että me voimme Jumalan sanaan perustuen puolustaa kirkon oppia tällaisia virtauksia vastaan, jotka voivat vaihtua muutamassa vuodessa tai vuosikymmenessä. Kohta meillä on edessä jo eri aatemaailma ja taas tulee painetta, että sitäkin pitäisi enemmän ymmärtää kirkossa. On niin tärkeää, että meillä vahva perusta, se kallio Jumalan sana, jolla me voimme argumentoida oppimme ja myöskin kaikki päätöksemme.

Kantaisin paljon paljon enemmän huolta tulevaisuuden sukupolvien kannalta siitä, että jos nyt lähtisimme muuttamaan tätä perustaa ja muuttamaan avioliittokäsitystä, silloin me tekisimme korvaamattoman vahingon meidän lapsillemme, lastenlapsille ja tuleville sukupolville. Silloin me joutuisimme selittämään, että kun nyt oli tällainen mielipideilmasto, niin jouduimme muuttamaan. Mutta kun pidämme hyvästä perustasta kiinni, silloin meillä on aina myöskin hyvä omatunto, kun me puolustamme kirkon näkemystä.

Mitä tulee edustaja Hallamaan esittämään erittäin mielenkiintoiseen ja hyvään luentoon arvostuksesta ja kunnioituksesta, kiitos Jaana siitä. Tulin siinä ajatelleeksi myös sitä, että millä perusteella me kristityt, me syntiset, mutta armahdetut syntiset kunnioitamme toisiamme, miten me suhtaudumme toisiimme. Eikö se ole meille kristityille selvää, että Kristuksen rakkaus meitä kohtaan on tässä esikuvana, siksi me haluamme aina kunnioittavasti, rakastavasti suhtautua toinen toisiimme. Ei sitä tarvitse päättää kirkolliskokouksen päätöksellä ja lakimuutoksilla, tämä on asia, joka nousee jokaisen kristityn sydämestä, jokaisen, joka on suureen tarpeeseensa saanut uskoa evankeliumin ja anteeksiantamuksen.



Tillbaka