Inlägg



Häkkinen Seppo, kirkkoneuvos

Rubrik:
Inrättande av en stiftskonstnärsbefattning i varje stift (Ombudsinitiativ 6/2005)

Plenum:
Tisdagen den 10 maj 2005 kl. 9.00

Text:
Arvoisa puheenjohtaja. Edustaja Kaskisen aloitteen visiot ovat kiehtovia ja houkuttelevia. Aloitteessa mainittu Nuorten julkilausuma olisikin luettava tarkasti ja yritettävä saada siinä esille tulleet, nuorille tärkeät asiat konkreettiseen toimintaan. Niin kuin edustaja Kaskinen äsken totesi, erityisen merkittävää siinä olivat jumalanpalveluselämälle esitetyt toiveet ja kysymykset. Toiminnaksi muuttaminen ei kylläkään tapahdu kirkolliskokouksessa, ei hiippakunnissa, eikä kirkkohallituksessa, vaan seurakuntatasolla. Ehkä tässä on hyvä muistaa Juice Leskisen mainiota sanontaa, "sanan on tultava lihaksi, mutta se ei vielä riitä, sen on tultava lihakseksi, sillä muuten kaikki menee läskiksi".

Aloitteen tarkoitus on siis hieno ja kannatettava. Kuitenkin on kysyttävä kriittisesti, mikseivät ehdotetut toimenpiteet jo kuulu automaattisesti olemassa olevien hiippakuntasihteereiden, seurakunnan työntekijöiden ja järjestöjen toimintaan. Aloitteessa mainitun tyyppinen työskentely pitäisi olla osa perustyötä, kyse on asennoitumisesta ja työnäystä. Ja jotta tämä olisi mahdollista, vaatii se työntekijöiden tukemista tässä. Tuki tulee luontevimmin hiippakunnan taholta. Kaikkea ei kuitenkaan voi ratkaista vain uusia toimia tai virkoja perustamalla, vaikka toki nykyisin hiippakunnilla on itsenäinen vapaus, muutamaa pakollista virkaa lukuun ottamatta, perustaa ne virat, joita ne katsovat tarkoituksenmukaisiksi. Siten myös aloitteessa mainittu hiippakuntataiteilijan toimen perustaminen ei kuulu kirkolliskokouksen toimivaltaan, vaan hiippakunnat voivat tässä toimia itse. Tässä yhteydessä on syytä korostaa hiippakuntakanttoreiden merkittävyyttä, ei vain jumalanpalvelusmusiikin, vaan koko musiikkikulttuurin näkökulmasta. Jos hiippakunnalla olisi mahdollisuus lisätä resursseja, itse soisin sen tapahtuvan hiippakuntakanttoreiden virkojen kokoaikaistamiseen kaikissa hiippakunnissa. Niiden virkojen kautta voitaisiin edistää myös edustaja Kaskisen aloitteessa esille tuotuja ajatuksia, mutta myös tukea seurakuntien toimintaa aivan toisella tavalla, kun mitä nyt on mahdollista. Mutta kuten äsken totesin, hiippakunnilla on nykyisin vapaus ratkaista mihin rajalliset resurssit suunnataan.


Tillbaka