Inlägg



Jolkkonen Jari, piispa

Rubrik:
Avgiftsbelagda jordfästningar för icke-medlemmar, allmänna utskottets betänkande 4/2012 om stiftsfullmäktigeframställning 1/2012

Plenum:
Fredagen den 9 november 2012 kl. 11.15

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Tässä aloitteessa esitetään kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamista koskevien maksujen selvittämistä. Tämä aihe on inhimillisesti herkkä. Ihmisten surulla ja kuolemalla ei voi eikä pidä tehdä bisnestä. Armo on lahja, ei palkka. Evankeliumia ei voi julistaa taloudellisen hyötymisen tarkoituksessa. Toisaalta tämä hautaan siunaaminen on kirkossa ja koko yhteiskunnassa jotenkin järjestettävä ja siitä aiheutuu kuluja. Miten ne kuluvat jakautuvat oikeudenmukaisesti kirkon jäsenten ja kirkkoon kuulumattomien kesken? Tulevaisuudessa, niin kuin tässä mietinnössä ja aloitteessakin viitataan, kirkon jäsenet rahoittavat yhä suuremmalla osuudella kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaamisia. Jos tämä hyväksytään voi kysyä, niin kuin on kysytty että jääkö kirkko oman kiltteytensä vangiksi. Valiokunnan mietintöön kuuluu eriävä mielipide. Esitän valiokunnan kannan lyhyesti. Ensiksi on selvyyden vuoksi hyvä sanoa, mistä me emme nyt keskustele. Nyt ei ole kysymys siitä, voidaanko kirkkoon kuulumaton haudata kirkollisesti vai ei. Tästä on olemassa jo säädös, eikä asia koske tämän säädöksen muuttamista. Aloitteessa ei myöskään ole kysymys hautaustoimilakiin liittyvistä maksuista, jotka koskevat esim. hautasijaa ja ruumishuoneen ylläpitoa ja hautausmaan hoitoa. Tämmöiset ovat seurakunnalle yhteiskunnallisia ja lakisääteisiä tehtäviä ja ne rahoitetaan seurakuntien yhteisöverotuotoista. Valiokunta ei myöskään esitä, että tästä papin johtamasta kirkollisesta toimituksesta nimeltä hautaan siunaaminen ryhdyttäisiin perimään maksua. Yksittäisen jumalanpalveluksen tulee pysyä ilmaisena ja siksi kirkkojärjestyksessä on kielto ottaa korvausta yksittäisestä hautaan siunaamisen liturgiasta. On kuitenkin mahdollista periä korvausta muista hautaamisen liittyvistä kuluista. Näihin kuuluvat esim. kappelin tilavuokra ja siihen liittyvät kulut, kuten lämmitys, sähkö, siivous, vahtimestaripalvelut ja näihin liittyvät hallintokulut. Valiokunta käyttää selvyyden vuoksi tästä termiä kappelimaksu. Se ei ole siis korvaus hautausliturgian toimittamisesta vaan siihen käytetystä tilasta ja sen ylläpidosta. Tällaisen kappelimaksun periminen on mahdollista jo nyt. Itse asiassa joissakin harvoissa seurakunnissa se on jo käytössä kirkkoon kuulumattomien kohdalla. Tämä maksu ei voi olla mielivaltainen, vaan seurakunnassa on arvioitava ja määriteltävä ne elementit joista kohtuullinen ja todellisiin kuluihin perustuva maksu voidaan periä. Kirkkohallitus on jo eräässä yhteydessä antanut ohjeita, jotka tavalla tai toisella osittain liittyvät tähän mahdollisen kappelimaksun käyttöön. Mutta valiokunnan käsityksen mukaan nämä ohjeet eivät ole seurakunnissa yleisesti tiedossa, minkä tavallaan jo tämän aloitteen olemassaolo osoittaa. Ja sen johdosta valiokunta esittää, että aloite jätetään raukeamaan, mutta että kirkolliskokous pyytää kirkkohallitusta sopivaksi katsomallaan tavalla toistamaan vuonna 2005 annetut ohjeet erilaisten maksujen perimisestä, niin että näissä ohjeissa otettaisiin huomioon erityisesti kirkkoon kuulumattomien hautaan siunaaminen. Siis tästä toisesta ponnesta selvyyden vuoksi sanottakoon, että siinä ei ole kysymys siitä, että pyydettäisiin kirkkohallitusta antamaan määräys, että kaikissa seurakunnissa on pakko ryhtyä perimään tätä kappelimaksua, vaan annettaisiin ohje siitä, että siellä missä siihen halutaan mennä ja sitä halutaan käyttää, niin miten se tehdään asianmukaisesti. Ja samalla varmaan on luontevaa, että näissä ohjeissa otetaan muutenkin huomioon nämä hautaustoimen muut kulut, koska se on aika monimutkainen kokonaisuus ja paletti.


Tillbaka