Inlägg



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Rubrik:
Frågetimme

Plenum:
Onsdagen den 15 maj 2013 kl. 15.30

Text:
Arvoisa puheenjohtaja. Edustaja Rossi on tehnyt seuraavan kysymyksen: "Seurakunnissa tehdään paljon vapaaehtoista, täysin vastikkeetonta työtä, ja myös jonkin verran työtä, jossa korvataan matka- yms. kulut. Mutta kuinka suuri on vapaaehtoisen työn määrä esimerkiksi henkilötyövuosiksi laskettuna? Kuinka moni eri ihminen sitä tekee, ja kuinka monta tuntia keskimäärin kuukautta tai jotakin muuta aikayksikköä kohti? Ja ehkä vielä: 'Mitä kaikkea vapaaehtoiset tekevät?' Tiedolla on mielestäni merkitystä ja käyttöä monessakin mielessä. Se kuvaa seurakunnan tai muun yksikön yhteisöllisyyttä. Työllä lienee merkittävä yhteiskunnallinen merkitys ja ulottuvuus, ehkä myös jotain merkitystä teologisessa mielessä, uskon ja opin juurruttamisessa ihmisten mieliin ja sydämiin jne. Asiaa/tietoa voidaan käyttää hyväksi myös yhteisöviestinnässä ja yhteisökuvan esittelyssä. Kuinka monen seurakunnan tai seurakuntayhtymän henkilöstötilinpäätöksessä on kappale tai osio tästä asiasta? Olisiko tässä sopivaa jutun juurta johonkin lähivuosien kirkkopäiville, Martta-kahvion torikirkkoon tai johonkin muuhun sopivaan paikkaan? Tiedoksi, että esimerkiksi liikuntajärjestöt ovat kartoittaneet ja kartoittavat säännöllisesti vapaaehtoisen työn määrää. Onpa siellä tehty laskelmia siitä mikä sen arvo on koko Suomen BKT:sta ja yksittäisten kuntien taloudesta." Allekirjoituksena on Antero Rossi, "satunnainen mutta melko säännöllinen vapaaehtoinen."

Arvoisat edustajat, tässä kysymyksessä puututaan hyvin keskeiseen asiaan kirkon elämässä. Vapaaehtoistoiminta on osa sitä, mutta samalla vapaaehtoisuus on kaiken kaikkiaan niin laaja ilmiö, että kattavan kokonaiskuvan saaminen siitä on aika hankalaa. Joitakin näkökulmia meillä toki on: tilastokirja kertoo ihmisistä, mutta ei tyhjennä koko työn kokonaisuutta. Kuten tiedämme, vapaaehtoisuus on ollut juuri kirkon kolmevuotisessa hankkeessa painopisteenä ja tuosta on saatu monia hyviä kehittämisteemoja. Loppuraportti on varsin hyödyllistä luettavaa. Voisin myös todeta, että esimerkiksi kirkkohallituksen toiminnallisella osastolla olemme ottaneet vapaaehtoistoiminnan ja vapaaehtoisuuden edistämisen keskeiseksi työotteeksemme. Kysytään myös, että "kuinka monen seurakunnan henkilöstötilinpäätöksessä asiasta on kappale tai osio?" Tätä en valitettavasti ole ehtinyt selvittää. Epäilen, että ei ehkä kovinkaan monessa. Luulen, että toimintakertomuksista kyllä löytyy, en tiedä onko niitä henkilöstötilinpäätöksen yhteydessä.

Sen sijaan haluaisin pohdiskella kysymystä vapaaehtoistoiminnan määrästä. Mikä on kirkon vapaaehtoistoiminnan taloudellinen arvo? Kuinka suuri on vapaaehtoisen työn määrä esimerkiksi henkilötyövuosiksi laskettuna? Henkilötyövuosia on kovin vaikea laskea johtuen ehkä siitä, että tällä hetkellä vapaaehtoistoiminnasta tilastoidaan vain tiettyjä asioita. Vapaaehtoisten tekemä työkin on kovin erimittaista tehtävistä riippuen. Itse asiassa voisi hyvin pohtia onko työ edes paras mahdollinen termi kuvaamaan vapaaehtoisuutta. Olemme puhuneet aika paljon vapaaehtoistoiminnasta ennemminkin kuin vapaaehtoistyöstä. No, se on ehkä turhaa saivartelua, mutta kuvaa omalta osaltaan sitä kuinka hankalaa tarkan lukeman selvittäminen vastaukseksi tähän kysymykseen on. Suoraanhan sitä ei tilastoissa kysytä. Lisäksi vapaaehtoisten tekemä työ vaihtelee, jotkut tekevät säännöllisesti montakin tuntia viikossa, jotkut harvakseltaan vaikka kokonaisen päivän, jotkut tunnin silloin tällöin: asiaa on vaikea hahmottaa.

Mutta toisaalta, jotakin voidaan sanoa ja vaikka sain aikanaan oppikoulun ensimmäisellä luokalla ehdot matematiikassa ansiostani, niin olen uskaltautunut harrastaa hieman matematiikkaa tämän asian tiimoilta. Ensinnäkin, tilastoista löytyy vapaaehtoistoimijoiden lukumääriä. Viime vuonna meillä oli n. 35 000 vapaaehtoista Yhteisvastuu-kerääjää. Lähetystyössä vapaaehtoisia oli vähän yli 15 000. Erilaisissa kerhoissa, varhaisnuorten ryhmissä, nuorten aikuisten ja nuorten ryhmissä oli vajaa 2 000 vapaaehtoista ohjaajaa. Diakoniatyön vapaaehtoisia oli himpun päälle 30 000, Palvelevassa puhelimessa oli vähän toista tuhatta vapaaehtoista päivystäjää, isosia oli yli 15 000 ja musiikkitoiminnan piirissä oli enemmän tai vähemmän aktiivisesti mukana noin 50 000 eri henkilöä. Näistä kuorotoimintaan osallistui noin 35 000 ihmistä. Jos tästä tehdään hätäinen päässälasku niin uskallan sanoa, että ehkä noin 150 000 henkilöä on ollut sinä vuonna kirkon vapaaehtoistoiminnassa mukana.

Jos mietitään vapaaehtoistoimintaa Suomessa kaiken kaikkiaan, siis yhteiskunnassa yleensä sisältäen toki kirkon osuuden, mutta kaiken muunkin urheiluseura- ja muun vapaaehtoistoiminnan, niin siitä meillä on tietoa: v. 2010 Kansalaisareena ry on tehnyt yhdessä Taloustutkimuksen kanssa selvityksen asiasta. Tuon selvityksen mukaan vapaaehtoisten määrä Suomessa oli noin 1,5 milj. henkilöä, eli karkeasti kolmannes suomalaisista. Edelleen karkeasti yleistäen voitaneen todeta, että se on aika tarkkaan 10 kertaa kirkon vapaaehtoisten määrä. Kansalaisareenan ja Taloustutkimuksen selvityksen mukaan keskiarvo vapaaehtoistyön määrästä henkeä kohti oli noin 13 h/kk. Mediaani oli 8 h/kk. Neljässä viikossa tästä tulee noin 2 147 100 tuntia. Vuodessa puhutaan noin 257 000 652 tunnista. Se tarkoittaa työpäivinä noin 32 miljoonaa työpäivää. Henkilötyövuosina, jos lasketaan 220 työpäivää vuotta kohti siitä tulisi noin vajaa 150 000 henkilötyövuotta. Ja sitten jos lasketaan minimipalkaksi vaikka 8 euroa/tunti niin siitä saadaan työn arvoksi - jätän näitä desimaaleja vähän vähemmälle - puhutaan noin 2,5 miljardista eurosta. Siis koko Suomen kansalais- ja vapaaehtoistoiminnassa.

Jos ajatellaan - nyt tulee rohkea päätelmä - että kirkon vapaaehtoisten määrä on noin kymmenesosa koko Suomen vapaaehtoisten määrästä. Jos ajatellaan, että kirkon vapaaehtoiset ovat vähintään yhtä ahkeria kuin muutkin vapaaehtoiset Suomessa niin silloin uskaltaisin ehkä päätellä, että kymmenesosa näistä luvuista tarkoittaisi kirkon vapaaehtoistoiminnan taloudellisen arvon olevan noin 250 milj. euroa vuodessa. Jos tätä suhteutetaan kirkon koko henkilöstön palkkasummaan, joka oli noin vähän päälle 430 milj. euroa, tuo vapaaehtoistyön arvo olisi vähän alle 60 %. Tästä tilastointiajankohtana kirkon henkilöstöä oli vähän yli 21 000, josta tuo vähän alle 60 % on noin 12 250 henkeä. Jos vapaaehtoisten tekemä työ siis teetettäisiin palkkatyönä, tarvittaisiin n. 12 250 uutta työntekijää. No, kuinka mielekkäitä tällaiset laskelmat sitten ovat jää mietittäväksi. Ajattelen näiden lukujen äärellä kuitenkin sitä, että vapaaehtoisten tekemä työ ja toiminta seurakunnissa on merkittävää myös taloudellisesti. Se ei siis ole merkittävää vain yhteisön kannalta ja näiden vapaaehtoisten oman elämänlaadun kannalta. Se on merkittävää myös taloudellisesti. On kuitenkin aivan selvää, että riippumatta siitä millaisia lukemia täältä nyt esitetään niin vapaaehtoistoiminta on kirkossamme edelleen vahvasti nouseva trendi. Se on trendi, josta me tarvitsemme jatkossa myös entistä tarkempaa tietoa. Netistä on sanottu, että se ei ole työväline, vaan toimintaympäristö. Ajattelen, että vapaaehtoistoiminnasta voisi todeta, että se ei ole työmuoto, vaan se on kirkkona olemisen tapa.

Arvoisa puheenjohtaja, haluaisin ilmoittaa parista asiasta. Haluaisin muistuttaa, jos joku ei ole vielä huomannut, että virsikirjan lisävihkohankkeesta on tuolla aulassa esitteitä. Siihen kannattaa tutustua. Tässä on kaikki se mitä asiasta juuri nyt kannattaa tietää. Toisekseen, eilisessä keskustelussa tuli jo esille eri kehittämisasiakirjat, joita on siis neljä kappaletta. Nämä kehittämisasiakirjat ovat saatavina tuolla aulassa ja kehotan ottamaan, tutustumaan ja viemään myös omaan seurakuntaan, ja kaiken lisäksi vielä lukemaankin. Nämä ovat erittäin hyviä työkaluja seurakuntatoiminnan kehittämiseen. Kiitos.


Tillbaka