Inlägg
von Boehm Timo
,
kirkkoneuvos
Rubrik:
Kyrkans arbetsmarknadsverks och dess kanslis verksamhetsberättelse 2012, ekonomiutskottets betänkande 2/2013
Plenum:
Tirsdagen den 16 maj 2013 kl. 9.00
Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Eilen edustaja Niiranen esitti tähän toimintakertomukseen liittyen kysymyksen, johon teknisistä näppihäiriösyistä johtuen en silloin kerennyt vastaamaan. Ajattelin nyt tulla sitä vähän paikkaamaan. Hän toi esille sen, kuinka toimintakertomuksessa oli suorastaan hiukan hypetyksen puolella tämä erilaisiin keskusjärjestö- ja työmarkkinatoimintaan muutenkin osallistuminen. Hän kysyi sitten merkittävän kysymyksen siitä, mikä merkitys tähän työskentelyyn osallistumisella on kirkolle. Se on minusta relevantti ja oikeutettu kysymys ottaen huomioon varsinkin sen, että työmarkkinalaitoksen toimiston työvoimaresurssit ovat rajalliset ja joudutaan tarkkaan miettimään sitä, mihin näitä resursseja suunnataan. Kun raamisopimus syntyi, silloin hyvin nopeasti jouduttiin arvioimaan sitä, miten työmarkkinalaitoksen toimintaa nyt tämän tulevan sopimuskauden aikana suunnataan juuri sen vuoksi, että kirkko on vakiinnuttanut asemansa työmarkkinoiden keskusjärjestöjen joukossa. Ja silloin arvioitiin, että näihin erilaisiin työryhmiin, joista työmarkkinalaitoksen kertomuksen sivuilla 8 ja 9 on aika pitkä luettelo, osallistuminen on tarkoituksenmukaista. Sen merkitys on monenlainen kirkon kannalta. Yksi tärkeä on pelkästään se, että kirkko näkyy työmarkkinoilla. Se, että työmarkkinalaitoksella on edustus keskusjärjestöjen johtoryhmässä, nyt vakiintuneessa osallistumismuodossa yhtenä seitsemästä keskusjärjestöstä, takaa tietyn aseman Kirkon työmarkkinalaitokselle. Tämä verkottuminen työmarkkinoilla on myös, tosin tässä yhteydessä sattumalta, selkeästi linjassa sen kanssa, mitä kirkkohallituksen strategiassa on asetettu tavoitteeksi verkottua yhteiskunnassa. Mutta silti tässä verkottumisen yhteydessä joudutaan tarkoin miettimään sitä, miten erilaisia painopisteitä asetetaan meidän toiminnallemme, ja uusi työmarkkinajohtaja joutuu varmasti ihan ensi töikseen tätä pohtimaan.
Jos sitten mietitään vielä näitä konkreettisia hyötyjä siitä, että olemme työmarkkinoilla mukana, voidaan minusta ajatella kolmenlaisia hyötyjä. Ensimmäinen on puhtaan taloudellinen hyöty. Tarkoitan tässä sitä, että kun vuosien varrella on tehty lukuisia keskitettyjä työmarkkinaratkaisuja, niin niiden yhteydessä on ollut luontevasti mahdollisuus vaikuttaa siihen, että erilaiset valtiovallan toimenpiteet, jotka kohdistuvat veronsaajiin, kirkkoon, kuntaan, valtioon, kohtelevat kirkkoa oikeudenmukaisesti. Niin Jouni Veinio kuin Risto Voipio työmarkkinajohtajina ovat olleet tilanteissa, joissa ovat voineet käyttää asemaansa sen varmistamiseen, että kirkon edut ovat tulleet toteutetuiksi, ja siinä yhteydessä ovat myös saaneet asian luonteesta johtuen tukea muilta keskustyömarkkinajärjestöiltä, myös työntekijäpuolen järjestöiltä. Joten erilaisissa yhteisöverokannan muutostilanteissa he ovat taatusti työuransa aikana ansainneet monin tai monikymmenkertaisesti palkkansa niissä toimissa, mitä ovat tehneet. Toinen merkittävä asia: näissä työryhmissä mukana oleminen on tietysti vaikuttamista niihin asioihin, jotka ovat esillä. Oli kyse sitten kaksikantaisista työmarkkinakeskusjärjestöjen asioista tai kolmikantaisista asioista, joissa valtiovalta on mukana. Esimerkkinä voidaan mainita juuri parhaillaan valmistelussa oleva yhdenvertaisuuslakiuudistus tai sitten tasa-arvolakiuudistus, jota on kolmikantaisesti johdettu. Siellä meillä on ollut edustus ja on voitu vaikuttaa siihen että kirkon kannalta merkittäviä asioita on otettu huomioon siinä valmistelussa.
Kolmantena seikkana nostaisin vielä esille sen, joka voi pitkällä aikavälillä ehkä olla painoarvoltaan suurin. Se on se, että jos ajatellaan kirkon asemaa yhteiskunnassa laajasti, kirkon aseman heikentyminen ei johdu ainoastaan siitä, että joku vastustaa kirkkoa, vaan siihen voi vaikuttaa huomattavasti enemmän se, jos kirkko vain unohdetaan. Ja niinpä kaikki ne toimet, joissa kirkko voi olla mukana aktiivisesti yhteiskunnallisessa toiminnassa, ovat minusta merkittäviä. Ja siinä mielessä Kirkon työmarkkinalaitoksen mahdollisuus työmarkkinatoiminnassa olla mukana verkottumassa yhteiskunnassa voi vaikuttaa pitkällä aikavälillä siihen, että kirkko ei unohdu, tai parhaimmillaan kirkko myöskin näkyy. Kiitos.
Tillbaka