Inlägg



Back Jorma, edustaja

Rubrik:
Revidering av bestämmelserna om val av kyrkoherde i kyrkolagen, kyrkoordningen och valordningen för kyrkan, lagutskottets betänkande 1/2010 om kyrkostyrelsens framställning 1/2009

Plenum:
Torsdagen den 6 maj 2010 kl. 15.00

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kuulun siihen luokkaan, jonka uskoa on yritetty horjuttaa. En ole ollut hakemassa yhtään kirkkoherran virkaa, mutta olen ollut siellä toisella puolella aika lailla kädet täynnä työtä. Muutama sana tästä lakivaliokunnan valmisteluprosessista. Mehän lakivaliokunnassa annoimme mietintöä tästä kirkkohallituksen esityksestä ja tietysti tutkailimme tätä aika tarkoin. Yksi sellainen seikka, joka ainakin omalta kohdaltani vaikutti siihen, että olen tämän lakivaliokunnan kannanoton takana, ovat tästä kirkkohallituksen esityksestä pyydetyt lausunnot ja niiden sisältö. Täällä lausunnoista todetaan muun muassa, että hiippakunnista neljä vastusti tätä ehdotusta, neljä kannatti ja yksi sanoi, että nykyinen vaalitapa tulisi säilyttää ainakin vaihtoehtona. Hiippakuntien kannat siis jakautuivat jokseenkin tasan puolesta ja vastaan. Toinen asia on se, että kun tätä asiaa ylipäänsä on käsitelty, ovat oikeastaan olleet aika lailla vastakkain seurakunnat, joissa nykyinen suora vaali on saavuttanut suuren kannatuksen, korkeat äänestysprosentit, ja sitten toisaalta sellaiset seurakunnat, joissa äänestysprosentti on jäänyt pieneksi, eikä voida puhua enää oikeastaan kansanvaalista. Tämän kirkkohallituksen esityksen yksi sellainen esimerkki on Helsingin tuomiorovastin vaali, äänestysprosentti 2,2.

Tähän liittyy sitten vielä yksi ongelma, johon täällä jo hiukan viitattiin kun mainittiin tuo Keravan tapaus, jossa 174 äänellä valittiin kirkkoherra mutta 1736 äänellä ei valittu, koska ylimääräiseltä vaalisijalta ei sillä äänimäärällä siihen kisaan noustu. Meillä omassa seurakunnassa Espoonlahdessa äänioikeutettuja on tuommoinen 25 000. Saavutimme äänestysprosentin 6,4, siis niinkin iso joukko kuin 1600 kävi äänestämässä, mutta edes sillä äänimäärällä ylimääräiseltä vaalisijalta, jos sieltä joku olisi ollut yrittämässä, ei olisi ollut mitään asiaa tulla valituksi, koska se ei täytä sitä 10 % vaatimusta. Ongelma tässä suhteessa on erityisesti näissä isoissa seurakunnissa, joissa emme ole saaneet äänestysprosenttia kovinkaan usein nousemaan lähellekään kymmentä. Meilläkin Espoossa on alle kolmen prosentin äänestysprosentteja ollut. Ja silloin tietysti kysymys tuomiokapitulin suorittamasta ehdollepanosta ja sen seurauksena syntyvästä tilanteesta, että esimerkiksi meidän kokoisessa seurakunnassa ei oikeastaan kannata yrittää sieltä ylimääräiseltä vaalisijalta. Ei vain millään saada ääniä kasaan. Kauniaisen pienempi seurakunta näytti kyllä tässä esimerkkiä jokin aika sitten, siellä ylimääräiseltä vaalisijalta tultiin valituksi.

Tässä kirkkohallituksen esityksessä on muitakin mielenkiintoisia tietoja kirkkoherranvaalista. Täällä todetaan muun muassa, että Oulun hiippakunnassa äänestysaktiivisuus on korkea, ja täällä tilastojen mukaan se on vaihdellut 14,3 % ja 54,5 %:n välillä. Keskiarvo on yli 25 %, joka on sentään aika hyvä, mutta samalla todetaan ykskantaan, että lähes puolet kirkkoherranviroista täytetään ainoalla hakijalla. Että mikä sen äänestyksen merkitys sitten suorassa vaalissa siellä on ollut? Mutta näitä korkeita äänestysprosentteja on tietysti syytä kunnioittaa, koska siellä sillä suoralla vaalilla on todella kansanvaalin luonne, ja siellä tällainen välillinen vaali todennäköisesti ei olisi sillä tavalla seurakuntalaisten omaksuma tai hyväksymä kuin mitä se tällaisessa suuressa seurakunnassa aivan ilmeisesti olisi. Tämä ehdollepano, siitähän kirkkohallituksen esityksessäkin on luovuttu, todetaan vain, että tuomiokapituli antaa lausunnon hakijoiden pätevyydestä, ja se on tietysti sellainen mahdollisuus, jota lakivaliokuntakin piti hyvänä. Siihen on yksi peruste sekin, että jos on ehdollepano niin kuin tällä hetkellä on, ja siitä voidaan hakea muutosta, niin se on omiaan pitkittämään kirkkoherranvaalin valintaprosessia merkittävällä tavalla. Siihen liittyy sitten myös tässä meidän mietinnössämme, täällä lopussa ennen ponsiesitystä oleva lausuma: "Lisäksi lakivaliokunta katsoo, että on tarkoituksenmukaista selvittää kaikki valintaprosessin pituuteen vaikuttavat seikat." Kirkkolaissahan on muun muassa määritelty: "Sen jälkeen kun ehdollepano on saanut lainvoiman, tuomiokapituli määrää saarnavuorot kolmelle ehdolle asetetulle", ja saattaa olla ja aika usein onkin, että ennen kuin löydetään kolme perättäistä tasa-arvoista sunnuntaita näille saarnavuoroille, saattaa vilahtaa kuukausi, kaksi eteenpäin ennen kuin näin päästään tekemään. Meillä oli vähän sellainen tilanne, jouduttiin menemään uuden vuoden puolelle yli joulupyhien, ja se pitkitti osaltaan tätä prosessia. Lakivaliokunta esittää siis, että jätettäisiin kirkkohallituksen esitys raukeamaan. Tämä kirkkolain esityshän pitää sisällään kirkkolain muutoksen, ja ymmärtäisin, että se vaatii hyväksytyksi tullakseen 3/4:n enemmistön.


Tillbaka