Inlägg
Vastamäki Ritva
,
edustaja
Rubrik:
Partnerskapslagens följder för kyrkan; biskopsmötets utredning för kyrkomötet, kontitutionsutskottets betänkande 4/2010 om biskopsmötets framställning 2/2010
Plenum:
Torsdagen den 11 november 2010 kl. 9.15
Text:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajatoverit. Olen saanut olla kirkolliskokouksen maallikkoedustajana kohta kahdentoista vuoden ajan. Tämä aika on antanut minulle paljon voimaa omaan työhön vaikeasti sairaita syöpäpotilaita hoitavana kirurgina, siitä kiitos. Hengellisen elämän perustan sain kodissani ja kotiseurakuntani Kuusiston kirkkoherralta, uskonnonopettajaltani, rippi-isältäni ja elämänikäiseltä ystävältäni, nyt jo yli 95-vuotiaalta, Ambomaalla syntyneeltä Toivo Laurmaalta. Häneltä saamani oppi on kantanut koko elämäni. Se on Jumalan armon oppi, anteeksiannon oppi, keskinäisen kunnioituksen ja rakkauden oppi. Olen näiden vuosien aikana kuunnellut joskus ihmeissäni täällä pidettyjä opillisia, varsin tiukkasanaisiakin puheenvuoroja erilaisista raamatuntulkinnoista. Olen kuitenkin myös iloisena nähnyt, miten yhteistie on löytynyt. Kiitän perustevaliokuntaa arvokkaasta työstä sen etsiessä kapeata tietä eteenpäin. Me emme tee tätä työtä itseämme varten vaan pitääksemme kirkkomme vahvana, jokaisen ihmisen hyväksyvänä, Jumalan armon ja rakkauden sanoman toteuttajana ja julistajana. Juuri siinä maailmassa, jossa esimerkiksi edustaja Orsilan tapaamat nuoret ja heidän lapsensa ja lapsenlapsensa tulevat elämään tai josta edustaja Huovisen lapsenlapset aikanaan vastaavat omien lastenlastensa kysymyksiin Raamatusta. Moniin puheenvuoroihin, mm. piispa Salmen vahvaan puheenvuoroon viitaten kannatan perustevaliokunnan ponsiesitystä. Niille, jotka näkevät puolelta tai toiselta tulevia uhkakuvia, voin vakuuttaa, että kukaan ihminen ei koskaan tule tulkitsemaan Raamatun tekstiä täydellisesti, mutta silti Jumalan armo on ja pysyy. Sitä me emme pysty tuhoamaan.
Tillbaka