Inlägg



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Rubrik:
Frågetimme

Plenum:
Onsdagen den 10 november 2010 kl. 16.00

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Aivan ensin olisi sellainen ilmoitus, että pöydille on jaettu tällaista Pyhä painopisteen tuottamaa kirjaa Puhetta pyhästä. Sen ovat kirjoittaneet Hilkka Olkinuora ja Jaakko Heinimäki. Kannattaa lukea, kannattaa hankkia myös seurakuntiin. Kysymyksiin:

Edustaja Henrietta Grönlund on kysynyt: Kirkon ihmisoikeus- ja rauhantyöstä vastanneen projektisihteerin työsuhde päättyy tämän vuoden loppuun. Kirkkohallitus ei ole puoltanut määrärahan varaamista ihmisoikeus- ja rauhantyön työalasihteeriä varten jatkossa. Kysymys: miten ihmisoikeus- ja rauhantyö aiotaan jatkossa hoitaa Kirkkohallituksessa. Ellei Kirkkohallituksella ole näihin koko ajan ajankohtaisempiin ja tärkeämpiin kysymyksiin keskittyvää erityisosaajaa, miten taataan riittävä laatu ihmisoikeus- ja rauhantyölle, joka edellyttää vankkaa erityisosaamista, kuten ihmisoikeussopimusten tuntemista.

Kuten kysyjä toteaa, ihmisoikeus- ja rauhantyön kysymyksiä on hoidettu Kirkkohallituksen toiminnallisessa osastossa diakonia- ja yhteiskuntatyön yksikön piirissä projektisihteerin toimesta. Projektin päättyessä on pohdittu, kuinka asia edelleen hoidetaan. Yksikön taholta on esitetty projektisihteerin vakinaistamista. Kirkkohallituksessa on otettu uusien virkojen perustaminen erityisen tarkastelun kohteeksi, sillä lienee selvää, että kirkon taloudelliset mahdollisuudet eivät ole kohenemassa tulevina aikoina. Tällaisessa tilanteessa projektisihteerin tehtävän vakinaistaminen, eli käytännössä uuden viran perustaminen katsottiin mahdottomaksi. Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että kyseinen tehtävä olisi arvioitu tarpeettomaksi. Tämän asiakokonaisuuden hoitaminen on välttämätöntä ja kuten edustaja Grönlund toteaa, monella tavalla entistä tärkeämpää. Projektityöntekijän sijaan asialle olisi eduksi, jos kokonaisuutta hoitaisi vakituinen työntekijä. Kirkkohallituksen toiminnallisessa osastossa on käynnissä uudistusprosessi, joka koskee sekä organisaatiota, että työotetta. Uudistus on juuri nyt etenemässä konkreettisten päätösten tasolle. Henkilöstö on ollut mukana muutosta suunnittelemassa ja yhteisen työskentelyn tuloksena on syntynyt hahmotelma uudesta tehtävien jaosta. Osaston yksiköiden tehtäviä ja niiden rakennetta koskevat suunnitelmat esiteltiin itse asiassa täällä eilen eri yksiköiden toimikuntien puheenjohtajille ja ensi maanantaina asia käsitellään koko henkilöstön kanssa. Tavoitteena on valmistella asia kirkkohallituksen täysistunnon joulukuun istuntoon. Sen jälkeen voidaan ryhtyä yksityiskohtaisempaan henkilösuunnitelman laatimiseen. Tämän prosessin yhteydessä on tarkoitus järjestellä työnkuvia siten, että kysyjän tarkoittama ihmisoikeus- ja rauhantyö saisi tarvitsemansa resurssit, mutta ei vain projektiluontoisesti, vaan niin, että se liittyisi osaston normaaliin toimintaan. Ylimenokauden aikaisesta järjestelystä on keskusteltu viimeksi viime viikolla kirkon diakonia- ja yhteiskuntatyön johtajan Kalle Kuusimäen kanssa. Pyrimme nämä muutokset toteuttamaan niin, että uudistus toteutuu mahdollisimman joustavasti.

Arvoisa puheenjohtaja, edustaja Tapio Seppälä on jättänyt seuraavan kysymyksen: Olisiko tarkoituksenmukaista, että luterilaisen kirkon papeille annettaisiin kullekin oma tunniste, jotta kirkollisten toimitusten yhteydessä voitaisiin varmistua toimituksen suorittajan pappisoikeuksista.

Tuomiokapitulien käytössä on nimikirjaohjelma, josta voidaan tarkistaa, onko joku tietty henkilö meidän kirkkomme pappi. Käytännössä siis, jos toimituksen rekisteröinnin ja kirjaamisen yhteydessä herää epäilys siitä, onko esimerkiksi kasteen suorittanut henkilö meidän kirkkomme pappi, asia voidaan tarkistaa tuomiokapitulissa ja vastaavasti seurakunta voi saada tämän tiedon tuomiokapitulista kysymällä. Melko tarkkaan vuoden kuluttua, joulukuun alussa 2011 käyttöön otettava kirkon yhteinen Kirjuri-järjestelmä parantaa tilannetta vielä nykyisestään. Tuolloin otetaan käyttöön kaikkia kirkon työntekijöitä koskeva, vahvaan tunnistautumiseen perustuva tunniste, jolla tietoverkossa voidaan todeta, kenellä on minkäkinlainen käyttöoikeus kirkon järjestelmiin. Kirjuri-järjestelmässä on myös tieto, kenellä on oikeus suorittaa papillisia toimituksia. Toimituksen kirjaamisen yhteydessä järjestelmä tarkistaa automaattisesti, että toimituksen suorittajaksi merkitty pappi on todella ollut oikeutettu sen toimittamaan. Vastaavasti asia voidaan tarkistaa samasta järjestelmästä seurakunnassa tarvittaessa myös ennen toimitusta. Kysyjän esille ottama ongelma koskee tietenkin myös tilanteita, joissa saattaisi olla tarpeen todistaa käytännön tilanteessa, että joku tietty henkilö on pappi tai ylipäänsä kirkon palveluksessa. Asiaa on kirkolliskokouksessa käsitelty vuonna 1999, tuolloin edustaja Arto Laitinen teki aloitteen 4/99 pappisviran tunnusten ja virkanimikkeiden auktorisoimiseksi niin, että tiedettäisiin kuka on oikea pappi. Asiaa selviteltäessä selvisi, että papinpaidan ja papinkauluksen auktorisointi vain luterilaiselle kirkolle olisi mahdotonta. Yleisvaliokunta totesi mietinnössään silloin, että sen sijaan voitaisiin harkita kirkon tunnuksin varustetun henkilökortin teettämistä ainakin kaikille papeille ja mahdollisesti muillekin työntekijöille. Kyseessä voisi olla tällainen, meillä Kirkkohallituksen virastossa käytössä olevan henkilökortin tapainen kortti. Tätä korttia näyttämällä tietenkin voi osoittaa olevansa kirkon työntekijä. Tuo aloite johti kuitenkin lopulta papin virkapukeutumisen ohjeiden tarkistamiseen, eikä henkilökortin käyttöönottoa tuolloin pidetty tarpeellisena. Tilanne on jossain määrin muuttunut, nykyisin pastori-nimikettä käytetään vapaissa suunnissakin ja papillisia tunnuksia myös muissa yhteisöissä kuin luterilaisessa kirkossa. Käytännössä sekaannuksia ei kuitenkaan juuri pääse syntymään. Mahdollinen kirkon oma henkilökortti saattaisi selkiyttää tilannetta, mutta vaatisi toisaalta toteutuaksensa merkittäviä resursseja. Asiaa on tarkoituksenmukaista pohtia sen jälkeen, kun on saatu kokemuksia Kirjuriin liittyvän tunnisteen käytöstä, joka estää ilman asianmukaisia oikeuksia tehtyjen toimitusten rekisteröinnin seurakunnan jäsenrekisteriin ja väestötietojärjestelmään. Toisaalta tällainen henkilökorttikaan ei ole aivan pettämätön systeemi. Tämä ei nimittäin ole minun henkilökorttini.


Tillbaka