Inlägg



Kinnunen Kari Pekka, edustaja

Rubrik:
Allmänna utskottets betänkande 10/2009 om ombudsinitiativ 2/2009 som gäller tillsättande av en kommitté för att analysera kyrkans omvärld och förändringar i den samt skissera nödvändiga förnyelseåtgärder

Plenum:
Fredagen den 6 november 2009 kl. 9.15

Text:
Hyvä arkkipiispa, hyvät kollegat. Jos meillä olisi 15 vuotta sitten ollut se tieto niistä yhteiskuntamme ja kulttuurimme syvistä muutoksista, joita nyt olemme kokemassa, niin olisimmeko toimineet jotenkin muutoin kuin olemme toimineet tai tehneet enemmän kun olemme tehneet. Oletan, että olisimme tehneet paljonkin toisin. Silloin meillä ei ollut yleensäkään niin paljoa tietoa niistä tulevaisuuden trendeistä kuin tällä hetkellä on. Me olemme nyt saaneet kiitettävällä tavalla tietoa tulevaisuuden kehityssuunnista, tiedämme siis yhä enemmän. Mutta yhä kysymys on siitä, että osaammeko vetää tästä tiedosta oikeat johtopäätökset toiminnallemme. Onko yhä niin, että enemmän mukaudumme tulevaan kuin pyrimme vaikuttamaan siihen. Näemme tulevaisuuden ajaen sitä samaa junaraidetta pitkin eteenpäin ilman, että muutamme oikeastaan paljoakaan asioita.

Tämä kirkolliskokous on halunnut olla hyvin vankasti tulevaisuusorientoitunut. Se on perustanut tulevaisuusvaliokunnan ja edellyttänyt, että sille annetaan aika ajoin tulevaisuusselonteko. Nämä ovat tietysti erinomaisia välineitä ja asioita pyrittäessä löytämään teitä eteenpäin. Kun teimme kenttäpiispa Niskasen kanssa aloitteen erityisen komitean perustamisesta etsimään kirkon ratkaisuja tulevaisuuden näkymiin, ei vain tietämään mitä tulevaisuudessa voisi olla, vaan etsimään tarpeellisia kehittämistoimenpiteitä, tavoitteemme oli juuri se, minkä yleisvaliokunta 2 ilmaisee mietintönsä toisella sivulla: "Sen", siis komitean, "olisi mahdollista tarkastella asioita uusin silmin vapaasti ja tuottaa yllätyksellisiä, odottamattomia ja keskusteluja herättäviä suosituksia". Vanhaa kirkollista kuvaa käyttääkseni, sitä, jota jo käytin, ajatus oli, että emme ajaisi raiteissa, vaan suunnittelisimme jopa uusia linjauksia. Ajatuksemme oli myös se, että komiteaa ei olisi koottu mitenkään sisäiskirkollisella tavalla, jonka tulokset olisimme tietäneet jo etukäteen, niin kuin tuolla mietinnössä sanotaan.

Nyt mietintö ei esitä tällaista komiteaa perustettavaksi, mitä luonnollisesti pahoittelen. Meidän täytyy yhä enemmän olla tulevaisuusorientoituneita. Kuitenkin toivon, että sekä kirkkohallitus tulevaisuusselontekoa valmistellessaan että tulevaisuusvaliokunta käyttäisivät ponnen toisen kohdan mukaisesti esityksemme näkökohtia, käyttäisivät asiantuntijoina ei vain tuttuja asiantuntijoita, vaan luovia näkijöitä ja loisivat konkreettisia ja rohkeita toimenpide-ehdotuksia saatavissa olevan tulevaisuustiedon pohjalta.


Tillbaka