Replik



Huokuna Pekka, kirkkoneuvos

Rubrik:
Kyrkomötets uppdrag som gäller stärkandet av de ungas delaktighet (Meddelande till kyrkomötet 3/2014)

Plenum:
Torsdagen den 8 maj 2014 kl. 14.30

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kiitos näistä puheenvuoroista. Täytyy valittaa sitä, että olen osannut asettaa sanani niin huonosti, että en ole saanut sanottua sitä, mitä olen yrittänyt sanoa. Haluaisin kuitenkin palata tämän kirjallisen ilmoituksen viimeiseen kappaleeseen, jossa todetaan, että olemme kirkkohallituksessa edistäneet laajasti aloitteen esille tuomaa nuorten osallisuutta. Kun alkoi vaikuttaa siltä, että lainsäädäntömuutoksella ei saavuteta vastaavia hyötyjä, olemme antaneet sen odottaa. Sitten kerrotaan, että näyttää siltä, että se ei ole mielekäs tapa toimia. Edustaja Korolaisen esittelemä video Kirkko 2020 -seminaarista kertoi minusta tämän saman asian. Tätä asiaa ei kannata edistää lainsäädäntöhankkeilla, luomalla hallinnollinen rakenne, vaan tekemällä se toiminnallisesti. Niin kuin huomasitte tuosta videon lopputeksteistä, kirkko on ollut mukana tätä 2020 -seminaaria järjestämässä, juuri siitä syystä, että haluamme tukea tälläkin tavalla nuorten osallisuutta. Sen haluaisin kyllä myös todeta, että tarkoitukseni ei ole ollut haudata hanketta tai mitätöidä aloitteita. Jos näin olisi, niin tuskinpa minä ehdoin tahdoin rupeaisin siitä ilmoitusta laatimaan.

Tässä ilmoituksessa todetaan, että tulemme jatkossa toimimaan edelleen tämän osallisuuden vahvistamiseksi, ja silloin joudumme miettimään, mitkä ovat viisaita menetelmiä. Niin kuin puheenvuoroissakin todettiin, kehittämisasiakirja ohjaa seurakuntia juuri osallisuuden vahvistamiseen, ei hallinnollisena vaan toiminnallisena hankkeena.

On totta, että nuorisobarometrissa todetaan, että nuoret edelleen ovat kiinnostuneita äänestämään ja sillä tavalla vaikuttamaan demokraattisesti, mutta vastaavasti nuorisovaltuustossa tai -järjestössä toimiminen koettiin äänestämisen jälkeen tehokkaimmaksi keinoksi vaikuttaa, mutta toisaalta tämä osallistumisen tapa on verrattain vähän edustettuna. Toiminta omaehtoisissa porukoissa, jolta tuo videokin enemmän näytti, on tyypillisempi osallistumisen muoto. Sitaatti barometristä: "Tämä herättää kysymään, missä määrin nuorisovaltuustot tai muut nuorten edustajistot tai järjestötoiminta itse asiassa onnistuvat herättämään nuorien halua osallistua päätöksentekoon." No, tämä on tietenkin huolestuttavaa, jos ei päätöksentekoon haluta osallistua. Sen takia on varmaan viisainta, että seurakunnissa mietitään, mikä on paikallisesti paras tapa saada nuoret ja heidän äänensä kuuluville oman seurakunnan toimintaa pohdittaessa.

Tuossa edustaja Ojala taisi mainita, ellen muista väärin, että mietinnössä vuonna 2011 ei ollut selvitetty, miten se olisi raskas ja hankala tämä kuulemisjärjestelmä. Ei olekaan - kuten mainitsin, sitä selvitystyötä on tehty sen mietinnön jättämisen jälkeen. Niissä selvityksissä osoittautui aika selvästi, että jos haluaisimme tehdä juridisesti kestävän hallinnollisen järjestelmän, se tulisi kyllä seurakunnille hankalaksi ja lisäisi byrokratiaa. Haluan kuitenkin korostaa, että tämä ilmoitus on tehty juuri siksi, että kirkolliskokouksella on mahdollisuus ottaa kantaa tähän asiaan, ja mielellämme me edelleen vahvistamme nuorten osallisuutta ja tuemme muun muassa Kirkko 2020 -yhteistyötä.


Tillbaka