Inlägg



Häkkinen Seppo, piispa

Rubrik:
Frågetimme

Plenum:
Onsdagen den 6 maj 2009 kl. 15.30

Text:
Arvoisa puheenjohtaja. Edustaja Olkinuoran kysymys käsittelee hiippakuntavaltuustojen tehtäviä ja toimintaa ja kuuluu näin: "Hiippakuntavaltuustot ovat nyt toisella toimikaudellaan. Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintakertomuksissa vuodelta 2008 nämä valtuustot ovat ymmärtäneet tehtävänsä ja toimineet varsin eri tavoin. Kokonaiskuvan saaminen tästä uudesta instituutiosta on kuitenkin vaikeaa, koska hiippakunnista neljä vain mainitsee valtuuston olemassaolon, yksi ei sitäkään. Paikallinen erimuotoisuus on tietysti suositeltavaa. Silti rohkenen kysyä kirkkohallituksen ja kansliapäällikön näkemystä siitä, miten hiippakuntavaltuustoille niitä perustettaessa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet ja miten näiden valtuustojen toimintaa voisi kehittää?" Kun asia koskettaa siis hiippakuntavaltuustoja, kansliapäällikkö pyysi, että voisin tähän hiippakuntien puolesta ja hiippakuntanäkökulmasta vastata.

Ensinnä siis, miten hiippakuntavaltuustolle niitä perustettaessa asetetut tavoitteet ovat toteutuneet. Tämän uuden hiippakuntahallintomallin toiminta on varsin tuoretta ja myös hiippakuntavaltuustojen aseman arvioinnin tekeminen on aika vaikeaa, mutta noin yleisenä tuntumana on se, että hiippakuntavaltuustojen rooli on toistaiseksi jäänyt aika epäselväksi. Valtuusto hyväksyy hiippakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman sekä talousarvion, edellisen kauden toimintakertomuksen ja tilinpäätöksen. Hiippakuntavaltuusto myös perustaa ja lakkauttaa useimmat tuomiokapitulin virat. Näiden tehtävien osalta hiippakuntavaltuustojen toiminta on toteutunut kuten suunnitelmissa ja esityksissä oli ajatuskin. Tosin nämä tehtävät on hiippakuntavaltuustossa koettu osittain rutiininomaisiksi. Merkittävänä voidaan pitää myös hiippakuntavaltuuston oikeutta tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle ja niin kuin kirkolliskokousedustajina tiedämme, niin myös tältä osin hiippakuntavaltuustojen toiminta on täyttänyt sille asetetut odotukset. Sen sijaan kirkkolain 17. luvun 1 pykälän mukainen kirkon tehtävän toteutumisen tukeminen ja edistäminen hiippakunnassa on se alue, jossa hiippakuntavaltuustot ehkä kaikista eniten etsivät omaa rooliaan, omaa tehtäväänsä, asemaansa ja myös muotoa. Joten vastaus tähän ensimmäiseen kysymykseen olisi se, että näiden tällaisten selkeiden tehtävien osalta hiippakuntavaltuusto toimii niin kuin on ajateltukin, mutta hiippakunnan toiminnan edistämisessä ja kirkon tehtävän toteutumisen tukemisessa vielä on jonkinlainen epäselvä tilanne.

Toinen kysymys on se, että miten näiden valtuustojen toimintaa voisi kehittää. En tiedä olenko nyt tässä paras vastaaja tähän kysymykseen. Sen tiedän, että eri hiippakunnissa tästä käydään keskustelua koko ajan ja on käyty sen aikaa, kun hiippakuntavaltuustot ovat olleet olemassa ja tätä keskustelua jatkuvasti edelleen käydään. Jos ajattelen sitä keskustelua, mitä olen nyt näinä kuukausina käynyt omassa hiippakunnassani hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan kanssa, niin me olemme keskittyneet muutamiin sellaisiin asioihin, jolloin olemme miettineet juuri tätä toiminnan kehittämistä. Olemme päätyneet siihen, että varsinaisten kokous- ja rutiiniasioiden lisäksi me otamme joka kokouksessa jonkin Mikkelin hiippakuntaa koskettavan asian esille. Tarkoituksena on, että se antaisi, sekä keskustelu ja hiippakuntavaltuuston käsittely, eväitä hiippakunnan ja tuomiokapitulin toimintaan ja sen kehittämiseen ja toivon mukaan välittyisi hiippakuntavaltuutettujen sekä sitten tuomiokapitulin välityksellä myös seurakuntiin, että se ei jäisi ainoastaan hiippakuntatasolle ja että nuo teemat voisivat olla sellaisia, että ne myös ylittäisivät julkisuuskynnyksen ja pääsisivät julkisuuteen. Tämän vuoden teemoista me olemme käsitelleet Mikkelin hiippakuntaa nelivuotiskertomuksen valossa, kun meillä on nyt mainio ajantasainen kuvaus meidän kirkkomme tämän hetken tilanteesta. Kirkon tutkimuskeskuksen johtaja Kimmo Kääriäinen oli peilaamassa, miltä Mikkelin hiippakunta näyttää suhteessa koko kirkon tilanteeseen, mitkä ovat meidän vahvuuksiamme ja mitkä ovat meidän heikkouksiamme ja mihin meidän tulisi erityisesti kiinnittää huomiota. Keskustelu oli erittäin hyvää ja tärkeää. Tuo esitys oli ja on edelleen hiippakuntamme kotisivulla kaikkien luettavissa ja seurakuntien hyödynnettävissä. Seuraava kokous meillä on kesäkuussa ja tarkoituksena siellä meillä on pohtia diakoniatyön tehtäviä erityisesti Mikkelin hiippakunnassa ja nyt tämän taloudellisen taantuman aikana, mitkä ovat diakonian painopisteet nyt ja miten sen tulisi muuttaa meidän diakoniatyömme suuntaa hiippakunnan eri seurakunnissa. Syksyn kokoukseen olemme alustavasti kaavailleet pohtivamme yhtä Mikkelin hiippakunnan erityishaastetta, joka liittyisi siihen, että meillä väki ikääntyy ja vähenee, muuttaa pois. Silloin joudumme myös tällaisen vähenevän tai autioituvan maaseudun kysymyksiä pohtimaan ja kirkon maaseutustrategiaa ja siihen liittyviä kysymyksiä on meillä tarkoitus silloin pohtia.

Tällaisia kehittämisasioita tai teemoja olemme Mikkelin hiippakunnassa pohtineet, mutta tiedän, että eri hiippakunnissa tätä keskustelua käydään ja varmaan muut piispat osaisivat paremminkin oman hiippakuntansa osalta tähän vastata. Haluan tähän lopuksi korostaa kaiken kaikkiaan hiippakuntavaltuutettujen omaa aktiivisuutta koko valtuuston kehittämisessä. Se on varmaan kaikista keskeisin keino kehittää hiippakuntavaltuustojen toimintaa.


Tillbaka