Inlägg



Junttila Risto, kansliapäällikkö

Rubrik:
Frågetimme

Plenum:
Onsdagen den 4 november 2009 kl. 16.00

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kysymys kuuluu seuraavasti: Kirkkohallituksen määräämät kolehdit. Vuosina 2004-2009 kirkkohallituksen määräämien valtakunnallisten kolehtien määrä on lisääntynyt 30:sta 38:aan. Kun lukumäärään lisätään tuomiokapitulien määräämät hiippakunnalliset kolehdit, joita esimerkiksi Kuopion hiippakunnassa on kolme vuosittain, seurakunnan on kerättävä tänä vuonna 41 kolehtia kohteisiin, joista kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto ei ole voinut päättää. Jumalanpalveluspyhien määrä on vuosittain noin 60, joten seurakunnan valitsemille kolehtikohteille jää vain 20 pyhää. Nämä niin sanotut vapaat kolehtipyhät on kirkkohallituksen päätöksellä ajoitettu pääosin seurakunnan toiminnan kannalta hiljaisiin aikoihin, kuten kesäaikaan. Tällä menettelyllä kirkkohallitus on olennaisesti kaventanut kirkkoneuvostolle ja seurakuntaneuvostolle kirkollisessa lainsäädännössä annettua päätösvaltaa. Olisi suotavaa, että kirkkohallitus käyttäisi nykyistä suurempaa harkintaa valtakunnallisten kolehtien myöntämisessä ja ajoittamisessa kirkkovuoteen niin, että seurakunnille jäisi mahdollisuus valita kolehtikohde sen oman toiminnan ja strategisten painotusten mukaan yksi - kaksi kertaa kuukaudessa. Mitä kirkkohallitus aikoo tehdä kirkkoneuvostojen ja seurakuntaneuvostojen kirkollisessa lainsäädännössä määritellyn päätösvallan vahvistamiseksi tässä kysymyksessä? Jaana Marjanen. Antti Sipola.

Meille kaikille, jotka ollaan oltu ja jotka edelleenkin ovat kirkkoherran viroissa, me tiedämme, että kolehtien kokonaissuunnittelu vuodeksi on aina aikamoinen urakka ja kaikkien näitten kolehtien yhteensovittaminen vuoden aikana aiheuttaa aiheellisestikin keskustelua. Kuitenkin haluan yleisesti ensin tästä kolehdista sanoa niitä asioita, jotka te muut edustajat ette välttämättä työn kautta tunne. Kirkkolain 22 luvun 2 pykälän 9 kohdan mukaan kirkkohallituksen tehtävänä on määrätä, mihin yleisiin tarkoituksiin on kannettava kolehteja päiväjumalanpalveluksessa. Kolehtien tuotot. Vuonna 2008 aikana kannettujen kolehtien tuotto ilmenee seurakuntien vuoden 2008 tilinpäätöksistä laaditusta yhteenvedosta. Yhteenveto osoittaa, että seurakunnassa kerättiin vapaaehtoisia varoja, kolehti- ja muita keräysvaroja 19 milj. 485 186 euroa. Vuonna 2007 vastaava luku oli 19 milj. 24 447 euroa, mistä oli seurakunnista ulos meneviä varoja 15 milj. 469 000 ja seurakunnan omaan käyttöön jääviä varoja 4 milj. 15 000 euroa. Nämä summat jo osoittavat sen, että mistään pienestä kysymyksestä ei todellisuudessa ole kirkon näkökulmasta kysymys. Jo pitkään kirkkohallitus on kolehtiasioita käsitellyt kahdessa eri istunnossa. Toukokuun istunnossa, joka nyt oli 27.5., esittelin pääperiaatteet niin kuin muinakin vuosina sitten varsinaisen kolehtipäätöksen tekemiseksi. Nämä käytännön periaatteet aina lähtevät siitä, että seurakunnissa tulee laatia suunnitelma vuoden aikana koottavista kolehdeista. Kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto vahvistaa suunnitelman päiväjumalanpalveluksissa kannettavista kolehdeista. Suunnitelma voidaan laatia koko vuodeksi tai työkausittain. Kirkkohallituksen ja tuomiokapituleiden määräämien kolehtien kantopäiviä tulee noudattaa, ellei ole erityisen painavaa syytä siirtää virallista kolehtia toiselle pyhäpäivälle. Seurakunnalle kolehtimääräyksen yhteydessä lähetetyissä ohjeissa on korostettu huolellisuuden ja turvallisuuden tärkeyttä kolehtivarojen käsittelyssä. Seurakunnan taloussääntö velvoittaa kirkkoneuvostoa antamaan ohjeet kyseessä olevien varojen vastaanottamisesta. Kolehdit tulee tilittää viivytyksettä saajan tilille. Kolehdin käyttötarkoitus ja seurakuntayhtymissä seurakunta, joissa kolehti on kannettu, on merkittävä. Tilintarkastajia on kehotettu kiinnittämään huomiota siihen, että kolehdit kannetaan kirkkohallituksen ja tuomiokapituleiden antamien määräysten ja seurakunnassa laaditun kolehtisuunnitelman mukaisesti ja tilitetään määräyksiä noudattaen. Saajien on ilmoitettava kolehdin tuotto kirkkohallitukseen seuraavan vuoden toukokuun alkuun mennessä. Tämä määräys on ollut erittäin perusteltu muun muassa sen takia, että lähes vuosittain tiedotusvälineissä ollaan kiinnostuneita, tapahtuuko kolehtikäytännössä väärinkäytöksiä ja menevätkö ne niin kuin ohjeet on annettu.

Edelleen kirkkohallitus tässä suunnitelmassa määrittelee kolehdit. Kolehtikohteet on määritelty kolmeen ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostavat ne kolehdit, jotka kirkkohallitus määrää kerättäväksi tiettyinä sunnuntaina vuoden aikana. Tähän ryhmään kuuluvat kirkon toiminnan kannalta merkittävät yhteiset vastuualueet. Näitä ovat kirkon viralliset lähetysjärjestöt, Kirkon Ulkomaanapu ja kirkollisista järjestöistä ne, joiden toiminta on koko kirkon toiminnan kannalta sekä historiallisten syiden että nykyisen toimintansa perusteella edelleen merkittävää. Suomen Lähetysseura ja Kirkon Ulkomaanapu ovat saaneet vähintään kolme kolehtia vuodessa ja muut lähetysjärjestöt vähintään yhden. Kirkolliset järjestöt ovat saaneet vähintään yhden kolehdin. Tässä ryhmässä on huomioitu kolehdin saajana myös sellaisia kirkon koko toiminnan kannalta merkittäviä asioita, joita halutaan tukea, kuten sotiemme veteraanien ja sotainvalidien keskuudessa tehtävä hengellinen työ. Tämä ensimmäinen ryhmä vastaa kaikkein parhaiten tuohon kirkkolain kohtaan, jonka perusteella kirkkohallitus määrää kolehdit.

Toisen ryhmän ovat muodostaneet seurakuntien kolehtisuunnitelmissa huomioon otettavat kohteet, jotka kirkkohallitus on määrännyt kerättäväksi tiettyjen kuukausien aikana. Tähän ryhmään on otettu sellaisia toimintoja ja tapahtumia, jotka ovat kirkon työlle ja toiminnalle merkittäviä, mutta joiden sijoittaminen voidaan harkita seurakunnan omasta toiminnasta käsin sopivaan päiväjumalanpalvelukseen määrättyjen kuukausien aikana. Tähän ryhmään kuuluvat muun muassa päihdetyö, kriminaalityö, ulkosuomalaistyö, oppilaitos- ja nuorisotyö, joiden kolehtien tuoton jakaa kirkkohallitus tätä työtä tekeville toimijoille sekä hiippakunnan yhteiseen toimintaan tuomiokapitulien määräämät kolehdit.

Kolmannen ryhmän muodostavat niin sanotut suosituskohteet. Ne muodostavat ne yhteisöt ja järjestöt, joiden toiminnan katsotaan rakentavan kirkkomme yhteistä toimintaa, mutta niitä ei jostakin syystä voida sijoittaa määrättyjen kolehdin saajien joukkoon. Kuitenkin on haluttu antaa viesti seurakunnille kolehtisuunnitelmia tehtäessä, että seurakunnat itse voivat harkita myös näitä järjestöjä heidän tekemäänsä työtä kolehtikohteeseen. Tällaisten harkittavien kohteiden luettelo vaihtelee vuosittain vähän myöskin riippuen siitä, minkä kaltaisia kolehtihakemuksia tulee. Kolehtihakemuksista haluan vaan mainita, että vuosien aikana on ollut noin 60-70 hakemusta, joista vähintään kolmasosa on ollut sen kaltaisia, jotka eivät kosketa kirkon työtä mitenkään. Sen takia on ollut aika selkeä yleinen ajattelu siitä, että kaikki ne kolehtikohteet, jotka tukevat kirkon yhteistä toimintaa kirkosta itsestään lähtien, ovat myös huomioitu tässä kolmannessa osiossa. Edelleen seurakunnan toiminnan näkökulmasta on myös nyt juuri viime päätöksessä otettu huomioon seurakunnan jumalanpalveluselämä ja siihen liittyvät näkökulmat. Kolehtisuunnitelma koskee seurakunnan jumalanpalveluksia, jotka vietetään pyhäpäivän jumalanpalveluksena ja toteutetaan kirkkokäsikirjan pääjumalanpalvelukseen tarkoitetun kaavan mukaan. Seurakunnassa voi olla useita pääjumalanpalveluksia, joista kaikissa on noudatettava määrättyjen kolehtien suunnitelmaa.

Vuonna 2010 kolehtien määrääminen päätettiin syyskuun täysistunnossa ja siinä muun muassa tätä käsikirjasta johtuva muutos otettiin huomioon. Eli kun pyhäpäiviä on noin 60, niin kuitenkin kolehtipäiviä voi olla enemmän. Kolehtipäiviä vuonna 2010 on yhteensä 75. Esityksessä on huomioitu myös kirkolliset juhlapäivät, joiden jumalanpalvelus on luonteeltaan seurakunnan pääjumalanpalveluksen kaltainen. Suomenkielisten hiippakuntien seurakunnille on ehdotuksessa 33:lle päivälle nimetty kolehti ja määrätyille ajanjaksoille nimetään kolme kolehtia, muun muassa oppilaitos- ja nuorisotyön eri järjestöjen kautta. Kirkkohallituksen määräämiä virallisia kolehteja on siis vuonna 2010 yhteensä 36 ja kohdesuosituksia on 26. Lisäksi kukin tuomiokapituli osoittaa seurakunnassaan oman harkintansa mukaan nämä kolehdit hiippakunnallisen työn tukemiseen.

Sitten itse tähän kysymykseen ja varsinkin kirkkoneuvoston tai seurakuntaneuvostojen päätösvaltaan. Seurakunnassa kolehtisuunnitelma liittyy saumattomasti kirkkoherran valmisteltaviin töihin. Kirkkoherra valmistelee ja ottaa huomioon seurakunnan toimintaan liittyvät kohdat ja myös ne suositukset, joita tässä kirkkohallituksen päätöksessä on. Tämän kirkkoneuvosto tai seurakuntaneuvosto sitten päättää. Edelleen on pidetty tärkeänä, että tuomiokapituleilla on oikeus määrätä kolme kolehtia hiippakunnan näkökulmasta niihin tarkoituksiin, jotka tuomiokapitulissa pidetään tarkoituksenmukaisina. Kirkkohallitus edelleen tämän edellä mainitun lain kohdan perusteella määrittelee, mihin yleisiin tarkoituksiin kolehti on kannettava päiväjumalanpalveluksessa. Omasta mielestäni tällä hetkellä ei ole niin suuria paineita kolehtilainsäädännön muuttamiseen, että sitä tarvittaisiin tehdä. Ymmärrän erittäin hyvin, että seurakunnissa koko tämä kokonaisuus aiheuttaa aina paljon keskustelua, mutta kuitenkin, kun ajatellaan koko kolehtien määrää, yli 19 milj., niin on perusteltua, että koko kirkon kannalta tästä asiasta tehdään päätöksiä.


Tillbaka