Inlägg
Korhonen Johanna
,
edustaja
Rubrik:
Ny kommunikationsstrategi (Ombudsinitiativ 1/2013)
Plenum:
Måndagen den 13 maj 2013 kl. 13.00
Text:
Hyvät ystävät. Tuo Päivi Linnoisen esittelemä PDF-luettelo oli vaikuttava, ja on helppo olla sitä mieltä, että on kauhistuttava ajatus, jos tuotetaan vielä lisää PDF:iä, tai mitä tahansa muita tämän tyyppisiä asiakirjoja. Senpä takia tämä käsite strategia onkin tässä yhteydessä nyt käsitettävä aika laajasti, eli strategian keskeinen idea ei ole se, että on paperi, vaan että kaikki tietävät mitä pitää tehdä. Se on niin kuin strategian syvä ydin. Se ei ole paperin tuottamista, vaan niin kuin tekemisen määrittelemistä, jotta jokaisella asianosaisella olisi kirkas käsitys siitä mitä on tarkoituksena tehdä. Ja tuossa, haluaisin kaksi asiaa tuoda esiin valiokunnan mietittäviksi. Ensimmäinen on juuri tämä Markku Jalavan jo ansiokkaasti esittelemä läpäisevä näkökulma-periaate, jonka mukaan viestinnällinen näkökulma on mukana kaikessa mitä kirkko tekee ja sen tulisi olla johdonmukainen ja sen tulisi myöskin näkyä käytännön työssä. Tavattoman paljon esiintyy vielä sitä, että se ei näy, ja se näkyy muun muassa siinä, että viestinnän ammattilaisten työaikaa seurakunnissa ja seurakuntayhtymissä käytetään kummallisiin, toisarvoisiin, rutiiniluonteisiin tehtäviin ja esimerkiksi viestinnästä vastaavia henkilöitä ei mitenkään välttämättä ole johtoryhmissä jäseninä seurakunnissa, eikä seurakuntayhtymissä. Tämä on tavattoman kummallista, kun ottaa huomioon miten tärkeä asia tämmöinen viestin välittäminen kirkolle on.
Toinen asia on sitten se mikä liittyy tämmöiseen viestinnän eräänlaiseen hallitsemattomuuteen, vaikka siitä tehdään minkälaisia strategioita tai tragedioita niin joka tapauksessa se menee omia latujansa ja onnistuu välillä, välillä ei. Olennaistahan on se, että nykyajan viestintä on monenkeskistä, se ei koskaan voi olla millään tavalla ylhäältä johdettua, eikä se voi olla sellaista niin kuin keskitetysti jostakin tulevaa. Tämän takia nimenomaan täytyy pystyä vahvistamaan kirkon työntekijöiden taitoja siinä asiassa, että kirkon kasvot ovat jokaisen ihmisen kasvot ja silloin tämä koskee sekä työntekijöitä, että jokaista kirkon jäsentä. Minusta ihanteellinen olisi tilanne, jossa kirkon kasvoiksi itsensä ja kirkon viestijäksi itsensä luontevasti mieltävät kaikki työntekijät yhtä lailla kuin kaikki kirkon jäsenet. Se voi kuulostaa utopistiselta tavoitteelta, mutta ehkä sitä siitä huolimatta voidaan yrittää tavoitella. Jotta jotakin positiivista saadaan lisää aikaan ihan organisaatiossa työntekijöiden keskuudessa, niin tarvitaan varmasti lisää koulutusta ja tarvitaan myös semmoista kulttuurimuutoksen tukea, jotta yhä useampi uskaltaisi ajatella, että se viestiminen ei ole ainoastaan esimiehen homma, tai että se on jonkun tiedottaja-nimisen tyypin homma, jota sitten syytetään, jos se ei ole mennyt putkeen se asia, vaan että se on jokaisen oma tehtävä. Jotta vältytään siltä ajatukselta, että tuotetaan lisää papereita, jotka sitten armollisesti jätetään oman onnensa nojaan jonnekin nettisivulle, niin tämä strategia-asia voitaisiin tässä yhteydessä mieltää nyt semmoiseksi näkökulmaksi, joka integroidaan tähän kirkon strategiatyöhön ja kirkon tulevaisuustyöhön, jota aika monissa erilaisissa työryhmissä tuntuu tällä hetkellä olevan meneillään. Tällaiset terveiset haluan jättää valiokunnalle.
Tillbaka