Inlägg



Hallamaa Jaana, edustaja

Rubrik:
Nytt sätt att välja lekmannaombud till kyrkomötet, allmänna utskottets betänkande 3/2013 om ombudsinitiativ 3/2013

Plenum:
Torsdagen den 7 november 2013 kl. 13.00

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Kiitän yleisvaliokuntaa hienosta mietinnöstä ja kannatan edustaja Jalavan huomiota siitä, että tätä mietintöä ja siinä esitettyjä näkökohtia käytettäisiin myöhemminkin hyväksi. Mietinnössä ja näissä puheenvuoroissa on otettu esiin, että praktisten ja käytännöllisten, ja taloudellisten, näkökohtien lisäksi tähän asiaan liittyy monia teologisia näkökohtia. Esimerkiksi edustaja Koskenniemi kiinnitti huomiota siihen, että vertaus "kirkolliskokous on kirkon eduskunta" on sopimaton, ja hän puhui siitä, että valta kirkossa on Jumalalla. Minusta osoittaisimme nöyryyttä, jos myöntäisimme, että kyllä me täällä käytämme valtaa, ja että kirkolliskokouksen monet menettelytavat, työmuodot, ovat kopioita eduskunnan toimintatavoista.

Kun puhumme kirkolliskokouksesta ja toisistamme, tähdennämme aina sitä, kuinka tärkeä kunnioittava suhtautuminen kollegoihin, kirkolliskokousedustajatovereihin, muihin ihmisiin, on, mielipide-eroista huolimatta. Minusta tämä kunnioittava suhtautumistapa on erittäin tärkeä myös, kun me puhumme kirkon jäsenistä. Ei ole sopivaa, että me kirkon, seurakuntien edustajat, kirkolliskokousedustajat, puhumme halveksuen ihmisistä, jotka ovat kirkon jäseniä - siitä, että heillä on väärä tapa tai väärä peruste kuulua kirkkoon. Jos me suhtaudumme tällä tavalla, niin me emme ole paikkamme arvoisia.

Yleisvaliokunnan mietinnöstä tulee aika hienolla tavalla esiin se, että osallisuus, osallistuminen ja demokratia, ne ovat monimuotoisessa suhteessa toisiinsa. On oikeastaan aika irvokasta, että tilanteessa, jossa demokraattinen osallistuminen on kriisiytymässä yhteiskunnassa, kirkossa ei olla päästy edes siihen kohtaan, että olisi se suora demokratia saatu toteutetuksi. Tässä mielessä kirkko on jälkijunassa, mutta voi olla, että tässä olisi nyt kirkolle jokin uusi mahdollisuus. Sen sijaan, että toteutetaan tämä suora demokratia, lisättäisiin osallistumismahdollisuutta osallisuuden kautta. No kuinka se voi tapahtua, sitä ei ole sen paremmin kirkon strategiassa kuin tässä mietinnössäkään kyetty ratkaisemaan, ja sen vuoksi on hienoa, että tämäntyyppinen aloite tulee aika usein kirkolliskokouksen pohdittavaksi. Toivon, että tätä asiaa ei unohdeta, vaan että ehkä jo seuraava ehdotus on sellainen, että se aidosti lisää osallisuutta, kiinnostusta ja halua vaikuttaa kirkon asenteisiin, ja vahvistaa meidän kirkolliskokousedustajien kunnioitusta kirkon jäseniä kohtaan. Kiitos.


Tillbaka