Inlägg



Kujala Erkki, edustaja

Rubrik:
Kyrkostyrelsens och stiftens verksamhetsberättelse, Kyrkostyrelsens personalrapport, Kyrkans centralfonds verksamhetsberättelse och bokslut, revisionsberättelse och beviljande av ansvarsfrihet för år 2011, ekonomiutskottets betänkande 1/2012

Plenum:
Fredagen den 11 maj 2012 kl. 9.15

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Talousvaliokunta on ollut lähes mahdottoman tehtävän edessä, kun vähäisessä ajassa on pitänyt kahlata monet asiakirjat. Mietintö on kattava ja muodollisesti korrekti ja esitetyt tosiasiat toteava kuten itse toimintakertomuskin. Hyvää on minusta se, että valiokunta on esittänyt kommenttinsa välittömästi kunkin selitetyn asiakokonaisuuden jälkeen. Yleisenä huomiona on todettava niin toimintakertomuksesta kuin mietinnöstäkin, että tekniikkaa ja touhua on ollut paljon, mutta itse sisällöstä ei näistä kovin paljon selviä - ei toimintakertomuksesta eikä tästä mietinnöstäkään. Paitsi taloudesta, jota on kyllä käsitelty ihan kiitettävästi, ja se onkin hyvällä mallilla. Tässä yhteydessä muuten sanoisin, kun täällä on seurakuntien edustajia, ja kun kirkkoneuvos Rantanen esityksessään toi ainakin kahteen kertaan esille, että seurakunnat käyttävät vähän rakentamiseen tarkoitettuja korjausavustuksia, niin viekää terveisiä, että korjataan niitä rapistuvia kirkkoja. Viime kaudella edustaja Pertti Mäkelä esitti täällä vakavan huolestumisensa siitä, että meillä on valtava peruskorjaustarve koko kirkkomassassa. Eli pikku hiljaa pitäisi lähteä toteuttamaan sitä, että korjataan niitä kirkkoja.

Mietinnössä todetaan keskeiset kehityshankkeet ja strategiaan liittyvät projektit. Niissä mainitaan myös vapaaehtoistoiminta ja jumalanpalveluselämän kehittämishanke. Kun näistä puhutaan vain otsikkoina ja kokonaisuuksina, niin sallittaneen, että kerron lyhyesti, mitä se käytännössä voi esimerkiksi tarkoittaa. Kotiseurakuntani Toholampi on yksi niistä 42:sta jumalanpalveluselämän kehittämisseurakunnasta. Kun meillä julkisuudessa yleensä päivitellään, että väki vähenee kirkossa eikä vapaaehtoisia ole, niin voin kertoa, että viime sunnuntaina olin messussa osan aikaa ennen junalle lähtöä. Meillä on 3 500 hengen seurakunta, ja tuolloin kirkko oli löysästi täynnä, eli siellä oli väkeä pitkästi yli 200 henkeä. Vastuuvuorossa oli kahden pienen kylän, Lahnalammin ja Määttälän, väki, joissa asukkaita on enintään 100. Niissä ei ole mitään palveluja, ei kauppaa eikä koulupiiriä. Kylän asukkaat hoitivat kaikki muut tehtävät paitsi suntion ja liturgin tehtävän, jota liturgiaa hoiti kirkkoherra. Vain he olivat palkattuja työntekijöitä. Saarnanpitäjä, kanttori, puhallinyhtye, lapsikuoro, kirkkoväärtit, ehtoollisavustajat, tekstinlukijat ja kolehdinkantajat olivat kaikki näiden pienten kylien vapaaehtoista väkeä. Eikä tämä ole vain projektia, vaan näin meillä on jatkunut jo pitkään. Eri kylät hoitavat tehtäviä vuorollaan monta kertaa vuodessa - tosin eivät aina aivan näitä kaikkia tehtäviä.

Mietinnössä puhutaan tietenkin myös rakenneuudistuksesta ja jopa kiirehditään sitä, jotta ei jäädä kuntauudistuksen jälkeen. Onko muuten mahdollista, että me kokousedustajat saisimme tuota paljon puhuttua raporttia käyttöömme, että myös me, jotka emme ole seurakunnissa saaneet siihen tutustua, näkisimme sen ennen syksyä? Tämä kysymyksenä. Mietintö on aika neutraali ja kritiikitön. Todetaan vain kehityksen suunta. Epäilen, etteivät verkko, kalliit laitteet ja raha tee autuaaksi, jos henki ja halu puuttuu. Toimikuntia on paljon ja yhteistyötä, yhteiskuntasuhteitten hoitamiseksi on tehty paljon, osa on toki välttämätöntä ja on hoidettu hyvin, mutta herää kysymys, onko kaikki kirkon perustehtävän kannalta tärkeää. Henkilöstötilinpäätöksestä sanon sen verran, että väkimäärä ja byrokratia ei näytä Kirkkohallituksessa laskevan, vaikka sitä on monta vuotta luvattu. Matkustettu on myös paljon, lähes miljoonan edestä, ja miltei puolet matkoista ulkomaille. Herää kysymys: onko kaikki kirkon jäsenten hengellisen elämän hoitamisen kannalta tärkeää ja tarpeellista varojen käyttöä? Voimavarat olisi suunnattava paremmin sinne, missä ihmiset ovat, eikä moniportaiseen hallintoon. Meitä muistutettiin eilisessä iltahartaudessa Matteuksen evankeliumin mukaan suolana ja valona olemisesta. Haluan jättää sen evääksi myös meille kaikille Matteuksen evankeliumin 13. jakeen mukaan: "Te olette maan suola. Mutta jos suola menettää makunsa, millä se saadaan suolaiseksi? Ei se kelpaa enää mihinkään: se heitetään menemään ja ihmiset tallaavat sen jalkoihinsa." Rukoilkaamme, ettei näin kävisi kirkollemme. Täällä on esitetty huolta siitä, että erityisesti painotuotteissa suolan maku on miedontunut. Arvoisa puheenjohtaja, esitän, että mietintö ja siihen sisältyvät ponnet hyväksytään.


Tillbaka