Inlägg



Westerlund Åsa, ombudet

Rubrik:
Kyrkans framtidskommittés betänkande - Remissdebatten fortsätter

Plenum:
torsdagen den 10 november 2016 kl. 18.10

Text:
Bästa ordförande och ombud i kyrkomötet. Ett stort tack till framtidskommittén för ett raskt arbete och många intressanta förändringsförslag. Ilman jäseniään kirkkoa ei olisi olemassa, ja seurakuntalaisten aseman on jo moni edustaja nostanut esille. Kuitenkin olemme kirkossa tottuneet katsomaan kirkkoa hallinto-organisaationa päätöksentekoelinten kautta tai määrittelemään kirkon työntekijöiden kautta. Tämä mietintö ohjaa meitä yhä edelleen ajattelumalliin, joka innostaa taas uuteen laatikkoleikkiin, jossa tarkastellaan nykyisiä päätöksentekoelimiä ja mietitään niiden uudelleenjärjestelemistä ja vallanjakoa. Kuitenkin päätöksenteko on vain pieni osa kirkon toimintaa ja sen kuluja. Talousvaliokunnassa tulemme toivottavasti tarkastelemaan rakenteita ja toimintaa myös siitä näkökulmasta, missä seurakuntien, hiippakuntien ja keskushallinnon yhteenlasketut suurimmat kulut ovat. Haluaisin kiinnittää erityisesti hallintovaliokunnan ja tulevaisuusvaliokunnan huomiota eräisiin uusiin rakenteisiin kirkossamme.

Koska vallassa oleva ajattelu nyt karttaa pakkoa, on vapaaehtoiseen yhteistyöhön kannustettu yhä enemmän. Tämä on mahdollisesti hyvä kehityssuunta. Vapaaehtoisuus ei kuitenkaan ole ongelmatonta. Vapaaehtoinenkin yhteinen toiminta on organisoitava jollakin tavalla. Esimerkkeinä nostan IT-alueet ja nyt suunnitteilla olevat alueelliset keskusrekisterit. Nämä ovat esimerkkejä yhteistyöprojekteista, joiden ohjauksesta ja hallinnosta on sovittava seurakuntatalouksien kesken. Kustannuksiakin yhteisistä toiminnoista syntyy, ja ne saattavat olla erityisen korkeita juuri esimerkiksi IT-alueilla ja keskusrekistereissä, koska tietotekniikka maksaa. Yhteiset toiminnot vaikuttavat myös voimakkaasti seurakuntien työntekijämääriin ja heidän toimenkuviinsa. On vältettävä tilannetta, jossa valta ajautuu erilaisiin johtokuntiin ja taloudellinen vastuu jää seurakunnille. Ongelmalliseksi tilanne tulee varsinkin silloin, kun erilaiset alueelliset organisaatiot tekevät ratkaisuja omien työalojensa näkökulmista mutta kukaan ei katso tai pysty puuttumaan kokonaisuuteen ja alueellisen yhteistoiminnan rajapintoihin. Eri yhteistoimintamuotojen toiminnan ja kustannusten seurannalle ja hallinnalle tarvitaan rakenteita, erityisesti kun niitä tulee lisää. En halua, että tulevaisuuden seurakunnan päättäjä saattaa huomata budjettityöskentelyssä, että suurin osa rahoista menee suoraan muille toimijoille ja seurakunnan toiminnan oma liikkumavara entisestään supistuu. Tämä on myös demokratian toteutumisen kannalta ongelmallista, koska johtokunnissa luonnollisesti ei juuri luottamushenkilöitä ole.

Uusien yhteistoimintamuotojen ymmärtämiseen ja hallinnointiin ei enää riitä se, että katsomme perinteisiä hallintomme laatikoita. Sen sijaan pitää mukaan kuvaan ottaa kaikki jo nyt mukana olevat palikat tai mieluummin aloittaa minecraft-pelin tavoin louhimalla ja muokkaamalla ne rakennuselementit, joita tarvitaan uuden kirkon rakentamiseen. Toivon, että valiokunnat arvioisivat hallinnon ja lainsäädännön uudistamistarpeita erityisesti näistä näkökulmista. Kiitos.



Tillbaka