Inlägg



Juntunen Sammeli, edustaja

Rubrik:
Kyrkans centralfonds budget för 2017 och verksamhets- och ekonomiplan för 2017-2019 (Kyrkostyrelsens framställning 5/2016)

Plenum:
tisdagen den 8 november 2016 kl. 10.30

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Edustaja Sariola puhuikin tuossa äsken jo tästä asiasta, mutta halua lyhyesti palata tähän tilastointiuudistukseen, jonka kirkkohallitus on päättänyt tehdä vuodelle 2017. Käsitykseni mukaan kirkkohallituksella ei kuitenkaan ole mitään mandaattia tämmöisen uudistuksen aloittamiseksi, ainakaan kirkolliskokoukselta tai hiippakunnista. Tämä on merkittävää, koska tämä uusi tilastointijärjestelmä on hyvin perusteellinen ja monimutkainen ja tulee viemään seurakunnan työntekijöiltä paljon enemmän aikaa, kuin edellinen järjestelmä. On kuulemma kuusi päivää aikaa kirjata jokainen tapahtuma ja kohtaaminen järjestelmään ja lisäksi niistä kaikista niistä on monia kysymyksiä, joihin pitää vastata. Tämä tulee viemään todellakin paljon aikaa. Jos joku kuusikymppinen diakonissa yrittää siellä naputella, niin siinä menee puolituntia varmasti yhteen kohtaan vastaamiseen, ainakin alussa.

Olen kuullut huhuja, että joissakin hiippakunnissa kirkkoherrat ovat jo yhdessä päättäneet, että tällaista lisähommaa ei oteta, koska se vie niin paljon aikaa pois tärkeimmältä eli seurakuntatyöltä. Niinpä pyydän vielä, että talousvaliokunta tutkisi tätä asiaa ja ottaisi kantaa siihen, että onko tämä kirkkohallituksen vuodelle 2017 kaavailema tilastouudistus järkevä. Onko siitä niin paljon hyötyä, että siihen kannattaa lähteä ja sitoa seurakunnan työntekijöitten työaikaa vai pärjäisimmekö entisellä järjestelmällä, joka on huomattavasti keveämpi?

Vielä Sariola otti esille keskusrekisterit, se on erittäin hyvä pointti. Käsittääkseni esimerkiksi Mikkelin hiippakuntaan, kirkkohallituksen kaavailuissa, että tulisi kaksi tai korkeintaan kolme tämmöistä keskusrekisteriä, joissa hoidettaisiin kirkonkirjojen pito. Mikä mandaatti teillä kirkkohallituksella tähänkään näin isoon uudistukseen on, että näin suuria kokonaisuuksia? Kipa ja Kirjuri olivat jo valtavan isoja hankkeita ja minun mielestä niistä ei ole ihan moitteetta selvitty. Pitäisi tutkia, että kannattaako tämmöiseen näin isoon muutokseen lähteä. Sen minä ymmärrän, että jos on joku alle kuudentuhannen jäsenen seurakunta, niin siellä varmaan kannattaa pistää johonkin isompaan yksikköön kirkonkirjojen pito. Mutta esimerkiksi, kun meillä on Savonlinnassa 30 000 jäsentä, niin tässä kaavailussa meidänkin pitäisi liittyä johonkin keskusrekisteriin. Meidän kirkkoherranviraston työntekijöitä, tai yksi työntekijä, oli kutsuttu tämmöiseen kokoukseen tai infotilaisuuteen, jossa Pirjo Pihlaja oli esitellyt tämmöisen "Kirkonkirjojen pidon organisointi", josta tämä työntekijä toi terveisiä. Tässä tilasto, jonka mukaan keskimäärin, jos seurakunnan koko on alle 6000 jäsentä, niin keskiarvo on 7,1 euroa/jäsen, mikä menee kirkonkirjojen pitoon. Se on aika paljon. Jos on 15 000-30 000 jäsentä, menee 3,7 euroa/jäsen, mutta jos on yli 30 000 jäsentä, menee 3,7 euroa. Tämän perusteella ei olisi mitään järkeä, että pakotettaisiin 15 000 -kokoiset seurakuntarekisterit yhtymään yli 30 000 -kokoisiksi, siitä ei olisi mitään säästöä ja ainakin meidän kanslistit ovat sitä mieltä, että se hankaloittaa työtä, koska näissä kirkonkirjojen pitojärjestelmissä on maan eri osissa, kylissä ja kaupungeissa erilaisia tyylejä, eli se vaatii paikallista asiantuntemusta, mikä menetettäisiin tässä, jos väkisellä tehtäisiin näin isoja yksiköitä, jotka ei sitten kuitenkaan ehkä säästäisi mitään.

Kiinnittäisitte talousvaliokunnassa tähänkin huomiota, että onko tämä hyvä hanke, nämä keskusrekisterit.



Tillbaka