Mielestäni kirkkohallitus on arvioinut hyvin Valtiovarainministeriön työryhmänmietinnön esittämiä vaihtoehtoja kirkon yhteiskunnallisten tehtävien korvaamiseksi. Pidän kirkkohallituksen esitystä valtionapujärjestelmään siirtymisestä perusteltuna, mikäli niin tässä lausunnossa kuin myöhemmin Opetus- ja kulttuuriministeriölle annettavassa lausunnossa esitettävät kirkon näkökohdat otetaan huomioon. Näitä kriteereitä on varsin kattavasti ja napakasti tuotu esille lausuntoluonnoksen sivulla 4. Vaikka lakiteknisesti ilmeisesti kuuluu puhua valtionavusta, tärkeää on mielestäni korostaa, että kyse on kirkon saamasta korvauksesta yhteiskunnallisista tehtävistä, ei siis avustuksesta siinä mielessä kuin käsite yleisessä kielenkäytössä ymmärretään.

Toivon valiokunnan kiinnittävän huomiota kuitenkin yhteen yksityiskohtaan. Nimittäin lausuntoluonnoksen sivulla 3 todetaan, että yhteisöveron jako-osuuden määräaikaisia muutoksia on voitu joustavasti käyttää välineenä, jolla on muun muassa tasapainotettu seurakuntien taloutta kompensoimalla sekä yhteisö- että kirkollisveroperusteisiin vaikuttaneita ratkaisuja. Tämä sama asia mainitaan myös sivulla 4: valtionavustuksen tasoa tulisi voida korjata seurakuntien ja seurakuntayhtymien talouden vakauttamiseksi tilanteissa, joissa mahdollisesti muilla veroratkaisuilla vaikutetaan kirkollisveron veroperusteisiin merkittävästi verotuloa vähentävällä tavalla. Nämä maininnat ovat tärkeitä, sillä valtionapujärjestelmään siirtyminen veisi sen välineen, jolla tähän asti on voitu kompensoida seurakunnille tiettyjen veroperustemuutosten menetykset. Kun lukee myöhemmin käsittelyyn tulevaa Opetus- ja kulttuuriministeriön luonnosta lakiesityksestä, niin siinä tätä näkökulmaa ei enää ole. Siksi toivon valiokunnan pohtivan myös tätä yksityiskohtaa.

Tillbaka