Inlägg



Perttula Marjaana, edustaja

Rubrik:
Förvaltningsutskottets betänkande 2/2009 om kyrkostyrelsens framställning 9/2008 som gäller revidering av kyrkolagens och kyrkoordningens bestämmelser om kyrkans centralförvaltning

Plenum:
Torsdagen den 5 november 2009 kl. 15.00

Text:
Arvoisa puheenjohtaja. Hallintovaliokunnan jäsenenä olin aika tyrmistynyt piispa Huovisen puheenvuorosta. Miten meidän mietintöämme voi tulkita näin? Meidän tarkoituksemme oli nimenomaan lisätä piispainkokouksen valtaa, tosin ottamalla sitä KUNilta pois. Kirkkohallituksen esityksessähän oli niin, että piispainkokoukselle on mahdollista varata lausunto uskon ja opin asioissa KUNille. Ikään kuin KUN olisi meidän organisaatiossamme ylin ekumeenisissa asioissa uskon ja opin kysymyksissä. Me ajattelimme, että uskon ja opin kysymyksissä piispainkokous on oikea paikka. Pitäisi olla siis mieluummin toisin päin, niin, että KUN valmistelee asiat piispainkokoukselle. Muutenkin olimme sitä mieltä, että piispainkokouksen painoarvoa pitää nostaa ja myös kokousrytmiä tihentää, niin kuin kirkkohallituksen esityksessäkin. Silloin voidaan myös kirkkohallituksesta siirtää piispainkokoukselle uskon ja opin, eettisten asioiden lausunnon antoa, joka nyt on ollut kirkkohallituksessa sitä varten, ettei aikataulusyistä ole voitu antaa niitä piispainkokoukselle. Sitten mietimme, onko se mahdollista. No ei ole, koska piispainkokouksella on vain yksi sihteeri. Siellä valmisteltaville asioille on perustettu aina valmistusvaliokunta, joka on saattanut olla eri henkilöistä koostunut ja jolloin valmistelu kestää aika kauan. Sitten ajattelimme, että mitä varten meillä on kirkkohallituksessa suuri määrä työntekijöitä ja lakimiehiä. Miksei näitä voisi joustavasti käyttää? Miksei myös piispainkokous voi käyttää näitä tehtäviinsä? Olimme sitä mieltä, että ihan samalla tavalla KUNin osalta. Siinähän oli vaihtoehtona siirtää KUN joko kirkolliskokouksen yhteyteen tiiviimmin tai kirkkohallituksen yhteyteen. Kirkkohallituksen esityksessä sitä esitettiin kirkolliskokouksen yhteyteen, me siirsimme KUNin kirkkohallituksen yhteyteen.

Meille valkeni, että oleellista oli valmistelu ja koko systeemi olisi järkevöitettävä. Nyt piispainkokous on joutunut tekemään töitä tosi pienellä valmistelulla tai resurssilla. Eikä idea tosiaan ollut lainkaan se, että kirkkohallituksen päätösvaltaa kasvatettaisiin, vaan organisoidaan järkevämmin. Nimenomaan piispainkokouksen asemaa vahvistetaan. Ymmärrän kritiikin niiltä, jotka ovat KUN-aktiiveja, kuten Huovinen, Huttunen ja Marjanen. KUNin asema ei säilyisi niin itsenäisenä kuin se on ollut. Mutta piispainkokouksen valta kasvaisi ja siinä mielessä en ymmärtänyt piispa Huovisen kritiikkiä. Meidän tarkoituksemme, kuten Merja Hermonen sanoi, oli selkiyttää päätöksenteon ja valmistelun suhdetta. Eriyttää selkeämmin toisistaan ja tehostaa sitä. Kuten Huttunen täällä selvitti, valmistelua uudistamalla palveltaisiin paremmin. Mitä tulee vielä piispa Revon puheenvuoroon siitä, että kirkkohallitus tempaisisi tuosta noin vain teologisten asioiden toimikuntia ilman, että mitään mistään ymmärtäisimme. Kun hallintovaliokunnan esityksen lukee tarkemmin, siellä lukee, että toimikunnat voitaisiin nimittää KUNin esityksestä. Ihan samalla systeemillä kuin muutkin toimikunnat tulevat kirkkohallituksen päätettäväksi. Eli niin, että asianosaiset elimet esittävät, keitä toimikuntiin voitaisiin valita ja sen jälkeen kirkkohallitus vielä katsoo, onko se järkevä kokoonpano, lisätäänkö vielä joku, siis arvioidaan se. Esityksessämme ei ole suinkaan vähätelty KUNin tehtäviä, mutta osa niistä kuuluu ihan selkeästi kirkkohallitukselle, osa piispainkokoukselle. Silti olemme esittäneet, että nimi säilyisi Kirkon ulkoasiain neuvostona, eikä sitä muutettaisi toimikunnaksi. Ja että sille jäisi merkittäviä tehtäviä, eikä niitä tehtäviä, joita sillä nyt on, tarvitsisi pääsääntöisesti siirtää siltä pois. Eli tämä taustaksi. Itselleni henkilökohtaisesti hallintovaliokunnan jäsenenä sopii, että toinen ponsi lyhennetään. Uudistusta ei tarvitse valmistella niin, ettei yhtään älyllistä ajatusta saa tulla muualta. Se ei ole tarkoitus. Mutta hallintovaliokunnassakin on ehkä ollut jokin älyllinen ajatus joukossa.

Jos kirkon keskushallinto on nyt niin erinomainen, niin emmehän me tarvitse hallinnon uudistusta lainkaan. Sekin on yksi vaihtoehto. Kiitos.




Tillbaka