Inlägg



Hahtola Eeva-Riitta, edustaja

Rubrik:
Kyrkans framtidskommittés betänkande - Remissdebatten fortsätter

Plenum:
torsdagen den 10 november 2016 kl. 18.10

Text:
Tulevaisuusvaliokunnan mietintö alkaa seuraavalla lauseella: "Minä olen A ja O, alku ja loppu, sanoo Herra Jumala, Hän joka on, joka oli ja joka on tuleva kaikkivaltias." Tämä lause oli Ilmestyskirjasta. Minusta aivan oivallisen hyvä lause tulevaisuuskomitean mietinnön alkuun. Kiitos ensinnäkin jo heti siitä. Tulevaisuuskomitea on tehnyt perusteellista työtä ja tuloksia on syntynyt ja palautetta on tullut paljon. Enimmäkseen se on ollut positiivista, mutta kuten äskenkin kuultiin, myös negatiivisia kannanottoja on ollut. Hallinnon keventäminen on hyvä asia, niin seurakunnallisella, hiippakunnallisella kuin kokonaiskirkonkin tasolla. Keventämistä tehtäessä on kuitenkin tärkeää tarkistaa demokraattisen päätösvallan säilyminen. Omassa seurakunnassani Mikkelin tuomiokirkkoseurakunnassa toteutettiin muutama vuosi sitten merkittävä hallinnon kevennys, kun moniportaisesta ja raskaasta yhtymämallista siirryttiin yhden seurakunnan malliin. Seurakunta muodostuu nyt kuudesta alueseurakunnasta, jotka toiminnaltaan ovat omaleimaisia. Hallinto on keskitetty ja työntekijäresurssit ovat koko seurakunnan käytössä toisin kuin yhtymämallissa oli. Olemme Mikkelissä olleet tyytyväisiä tehtyyn ratkaisuun. Teimme hyvän kevennyksen. Tulevaisuuskomitea hahmottaa kirkolliskokousta huomattavasti nykyistä pienemmäksi päätöselimeksi. Ensin komitea toteaa sisarkirkkojen kirkolliskokousten olevan selkeästi suurempia kuin meidän. Esimerkiksi Ruotsin kirkolliskokouksessa on 250 jäsentä, kun meillä on 109 jäsentä. Sitten tulee kannanotto, että laajentamisen sijaan kokoa tulisi pikemminkin supistaa. Olen samaa mieltä siitä, että ei pidä laajentaa. Sen sijaan olen eri mieltä supistamisesta. Komitea ei ole nähnyt sitä vaihtoehtoa, että koko pysyisi ennallaan. Jos meillä jo nyt on selkeästi pienempi kirkolliskokous kuin sisarkirkoilla, en ymmärrä miksi sitä edelleen tulisi supistaa. Supistamissuunnitelma tapahtuisi niin, että jokaisesta hiippakunnasta koosta riippumatta vähennettäisiin kaksi maallikkoa ja yksi pappi. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi tällaista: Tampereen hiippakunnassa on nyt 15 edustajaa, tulevaisuudessa heitä olisi 12. Mikkelin ja Porvoon hiippakunnat, jotka ovat pieniä, Porvoon hiippakunta vielä pienempi kuin Mikkeli, Mikkelin ja Porvoon hiippakunnasta on nyt yhteensä 15 edustajaa, eli sama määrä kuin Tampereelta. Jos tuo supistus tehtäisiin tuon suunnitelman mukaan, sen jälkeen Mikkelin ja Porvoon hiippakunnassa olisi yhteensä vain 9 edustajaa. Ehdotettu pienennysperiaate siis suosii isoja hiippakuntia ja siitä kärsisivät pienet hiippakunnat ja välillisesti pienet seurakunnat. Tämä ei ole mielestäni oikein. Lisäksi haluan tuoda esille kantani asiaan, josta Marianna Parpala jo ansiokkaasti eilen raikkaalla, nuorekkaalla tavalla puhui, minäkään en kannata kiintiöpaikkoja. Sen enempää nuorille kuin millekään muullekaan ryhmälle. Äänestäjät edelleen päättäköön millaisia edustajia kirkolliskokouksessa ja seurakuntien kirkkovaltuustoissa on. Toki nuorten ääntä pitää kuunnella, mutta oikea tapa ei ole laittaa kiintiöpaikat heille. Puheenvuorojen rajaaminen täällä kirkolliskokouksessa entistä tiiviimmäksi on kannatettava asia. Sen sijaan ennakkoon tiivistelmien jättämistä puhemiesneuvostolle ja sitä kautta rajaamista ja tavallaan sensurointia en kannata. Toteutuessaan se heikentäisi tässä ja nyt elämistä, mihin eilinen puheenjohtaja myös kyselytunnin yhteydessä kannusti. Elämään tässä ja nyt ja olemaan aktiivisia ja spontaaneita. Jos puhetiivistelmät olisi jätettävä etukäteen, kaikki keskustelun aikana mieleen tulevat spontaanit ajatukset ja ideat jäisivät sanomatta. Sekin olisi selkeä kavennus demokraattiseen päätöksentekoon. Lisäksi ajattelen, että puhemiesneuvostolla on varmasti paljon muutakin tekemistä kuin ruveta etukäteen sensuroimaan ja lukemaan näitä puheita. Määräenemmistösäädöksestä luopuminen saattaisi olla todella kohtalokas erehdys kirkkomme sitoutumiseen ja pitäytymiseen Raamatun sanassa. Komitea ehdottaa, että kirkkolaista siirrettäisiin iso osa asioita kirkkojärjestyksen puolelle ja että tämä määräenemmistösäännös koskisi vain kirkkolakia. En pidä tätä lainkaan hyvänä vaihtoehtona. Tuo tulevaisuuskomitean mietinnön alkulause, sanon sen vielä kerran: "Minä olen A ja O, alku ja loppu, sanoo Herra Jumala, Hän joka on, joka oli ja joka on tuleva kaikkivaltias." Ohjatkoon tuo lause meidän kaikkien ajatuksia, suunnitelmia ja tekoja kun uudistamme kirkkoamme tässä meidän todella haasteellisessa ja erityisen vaativassa tilanteessamme.


Tillbaka