Inlägg



Hermonen Merja, edustaja

Rubrik:
Kyrkan 2020 - Framtidsredogörelse för Evangelisk-lutherska kyrkan i Finland, allmänna utskottets betänkande 4/2011 om kyrkostyrelsens framställning 11/2010

Plenum:
Onsdagen den 9 november 2011 kl. 9.00

Text:
Pidän nyt varsinaisen kannatuspuheenvuoron. Tulevaisuuskeskustelu on kirkossa tärkeää. Tämän edellisen puheenvuoron perään haluan sanoa, että tämä tulevaisuusselonteko on todellakin lunastanut paikkansa keskustelun nostattajana ja ylläpitäjänä. Yksi sen parhaita tuloksia tähän mennessä on ollut se, että olemme ikään kuin samassa todellisuudessa. Keskustelu on tuottanut jotain, josta erilaisetkin ryhmittymät ovat löytäneet varmasti itsensä; löytäneet itsensä sekä keskustelusta että tästä todellisuudesta.

Tämä on siis kannatuspuheenvuoro piispa Heikan tekemään ponsiehdotukseen. Osa tämän selonteon tuottamasta hyvästä aineistosta on sellaista, mitä olisi hyvä työstää eteenpäin käytännössä kokonaiskirkon tasolla. Sen takia haluan kannattaa selonteon käytäntöön viemistä ja pontta siitä. Nämä kolme asiaa, jotka piispa Heikka nosti esiin, sen verran koskettivat minua, että avaan hiukan jokaista niistä.

Ensimmäiseksi haluan nostaa tämän kristillisen perinteen vahvistamisen, en pelkästään reaktiona siihen, että kristillinen perinne julkisuudessa näyttää heikentyneen vaan ihan kirkon tehtävänä muutenkin. Kotien rukouskirjaa on jaettu vuosia. Kaikkialla se ei enää ole jaossa ja tiedän, että kotien ja miksei myös laitosten ja koulujen tarve yksinkertaiseen, selkeään rukousmateriaaliin on olemassa. Valittavaa tietenkin on runsaasti, mutta itse toivoisin siihen tarpeeseen hyvin kattavaa, pientä kirjaa. Toivoisin että tähän suuntaan jollain lailla voitaisiin myös käytännössä edetä.

Toinen asia: Lainsäädännön ja hallinnon uudistuksiin, jotka odottavat meitä todennäköisesti ensi kirkolliskokouskaudella, on syytä valmistautua, mikä onkin kokonaiskirkossa varmasti jo käynnissä. Keskustelun tuominen käytäntöön ja alas kentälle on tärkeää, mihin edustaja Rajala viittasi. Viittaan tässä myös esimerkiksi oman lakivaliokuntamme ehdotuksiin suhteessa määräenemmistösäädöksiin ja alistamispykäliin kirkon lainsäädännössä.

Kolmas asia, jonka piispa Heikka nosti esiin, on maahanmuuttoasia. Seurakunnissa tarvitaan apuvälineitä monikielisyyteen ja muuttuneisiin tilanteisiin. Englannin kielen käyttö voisi olla yksi konkreettinen alue, jossa näitä välineitä voitaisiin kokonaiskirkossa tarjota. Kiitos.


Tillbaka