Talouden osalta ensi vuosi, urheilutermiä käyttääkseni, on välivuosi. Ei lainkaan isoja arvokisoja. Toiminnan näkökulmasta ensi vuosi sen sijaan on olympiavuosi. Peräti kahdet olympialaiset pidetään samana vuonna: reformaation merkkivuosi ja Suomen itsenäisyyden juhlavuosi. Tämä antaa kirkon sanomalle mahdollisuuden kuulua ja näkyä laajasti yhteiskunnassa. Hyvä niin. Talousvaliokunnan punaisena lankana sen arvioidessa taloussuunnitelmaa ja tulevaa talouden kehitystä on ollut huoli talouden kehityksestä sekä Suomessa että kirkossa. Suomessa elämme tilanteessa, jossa toisaalta heikosta talouskasvusta johtuen, ja toisaalta väestön ikärakenteen muutoksen seurauksena meillä ei yksinkertaisesti jatkossa ole varaa tehottomiin rakenteisiin. Tämä koskee myös kirkkoa, vaikka niin mielellämme kuulisimme tämän kaiken tehokkuus- ja rahapuheen sijasta toisenlaista puhetta ja toisenlaisen äänen. Tämä siis on ollut valiokunnan työssä punaisena lankana. Huoli tulevasta talouskehityksestä. Siksi talousvaliokunta on ottanut melko tiukan kannan esitettyihin hankkeisiin, jatkossa tapahtuviin ITC-investointeihin, kirkon palvelumaksuihin ja toimintakuluihin. Samaan aikaan on syytä todeta, että valiokunta arvostaa kirkkohallituksen työntekijöiden osaamista ja tekemää työtä. Siitä ei ole kysymys.

Huolipuheestani huolimatta kirkon keskusrahaston taloudellinen tilanne on tällä hetkellä hyvä. Taseeseen on kertynyt edellisten tilikausien ylijäämää noin 34 miljoonaa euroa, ja ylijäämä kasvanee vielä hieman lisää muun muassa Satamakadun kiinteistön myyntivoiton johdosta. Siksi alijäämäiset talousarviot ovat mahdollisia, mutta tilannetta on syytä jatkossa arvioida vuosittain. Talousvaliokunnan esitys poikkeaa kirkkohallituksen esityksestä kolmessa kohdassa. 1. Kirkon tulevaisuuskomitean mietinnöstä ja kirkolliskokouksen toimeksiannosta aiheutuviin selvityksiin esitetään 50 000 euroa kirkkohallituksen esittämän 200 000 euron sijaan. Valiokunta arvioi, että selvityksiä tuskin tarvitaan siinä määrin kuin kirkkohallitus on itse arvioinut esitystä tehdessään. 2. Varautuminen maakuntauudistukseen ja niin sanottuun SOTE-uudistukseen. Valiokunta esittää 50 000 euroa kirkkohallituksen esittämän 100 000 euron sijaan. Tarkemmat perustelut löytyvät mietinnöstä. Itse asia on tärkeä. 3. Valiokunta esittää 200 000 euron määrärahaa lähetysjärjestöille ja kirkon ulkomaanavulle kansainvälisen työn hiippakuntasihteerien ja asiantuntijoiden palkkakustannuksia varten. Esitys on loogista jatkoa vuosi sitten tehdylle kuluvan vuoden rahapäätökselle ja valiokunnan toiveelle selvittää tämä rahoituskysymys jo vuoden 2017 alusta lukien. Nyt edellä esitetyn määrärahan lisäksi valiokunta esittää, että asia ratkaistaisiin pysyvämmällä tavalla 1.1.2018 alkaen huolimatta siitä, että sopimukset kyseessä olevien järjestöjen kanssa ovat voimassa kesäkuuhun 2018 saakka. Esitetyt muutokset eivät vaikuta talousarvion tuloslaskelman tai rahoituslaskelman loppusummiin.

Valiokunta ei ole tehnyt mietinnössä esiintyviin taulukoihin muutoksia, vaan ne ovat kirkkohallituksen esittämässä muodossa, joskin rahoituslaskelmaa on korjattu. Valiokunta pitää myös talousarviossa esitettyä sitovuustasoa hyvänä. Valiokunnassa nousi esiin kysymys siitä, mitä tarkoittaa termi ”toimintajäämä”. Kuinka moni teistä tietää sen? Siis kaikki. Se voitaneen kuvata toimintatuottojen ja toimintakulujen erotukseksi tai niin sanotusti nettokuluiksi. Lisäksi mietinnössä on käsitelty edustajien jättämät talousarvioaloitteet. Valiokunta ymmärsi molempien aloitteiden kohdalla sen huolen ja tarpeen, miksi aloite on tehty, ja määräraha esitetään hyväksyttäväksi näissä aloitteissa. Valiokunta ei kuitenkaan esitä kummankaan aloitteen hyväksymistä vaan päinvastoin hylkäämistä. Kysymys on osin myös menettelytavoista. Se käy myös ilmi valiokunnan mietinnön kannanottoteksteistä. Talousvaliokunnan näkemyksen mukaan strategiset hankkeet ja ITC-investoinnit on jatkossa kyettävä valmistelemaan tiiviimmässä yhteistyössä seurakuntien kanssa. Niiden kustannukset ja hyödyt on arvioitava aiempaa huolellisemmin. Ei vain kirkkohallituksen näkökulmasta, vaan myös seurakuntien näkökulmasta. Näin saadaan myös itse hankesuunnitelmasta parempi. Talousvaliokunta katsoo, että Kipan palvelumaksuja tulee kyetä laskemaan tulevaisuudessa, vaikka talousvaliokunta esittää, että niin sanotussa omakustannushinnassa huomioitaisiin vuodesta 2018 alkaen myös Kipan kirjanpidolliset poistot kyseisen vuoden investoinneista alkaen. Näin siksi, että Kipan todelliset kustannukset olisi helpompi kohdistaa oikein. Talousvaliokunta jättää mietinnön arvioitavaksenne. Kiitos.

Tillbaka