Inlägg



Häkkinen Seppo, piispa

Rubrik:
Revidering av kyrkans organisation och inskränkning av kyrkans centralförvaltning, framtidsutskottets betänkande 1/2014 om ombudsinitiativ 5/2014

Plenum:
Onsdagen den 5 november 2014 kl. 18.00

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Ensinnä totean, että käsittelyssä on tulevaisuusvaliokunnan muutettu mietintö. Tämä johtuu siitä, että aiemman mietinnön sanamuoto antoi ymmärtää, että mietinnön kolmannessa ponnessa kyse olisi talousarvioaloitteesta. Kirkolliskokouksen työjärjestyksen mukaan ei ole mahdollista, että valiokunta esittäisi määrärahaa Kirkon keskusrahaston talousarvioon. Tarkoituksemme ei ollut määrärahaesityksen tekeminen, vaan huolehtia esitettävän komitean resursseista. Muotoilumme oli epäonnistunut ja siksi mietintö pyydettiin pois täysistunnon listalta ja valiokunta teki mietinnöstä korjatun version. Niin kuin huomaatte, kolmas ponsi poistettiin, ensimmäisestä ponnesta poistettiin vielä sana ”periaatetasoinen” sekä perusteluosaan tehtiin muutama tekstimuutos.

Mutta itse varsinaisesta mietinnöstä. Käsiteltävänä olevan tulevaisuusvaliokunnan mietinnön taustalla on edustaja-aloite, jossa esitettiin, että kirkolliskokous antaisi kirkkohallitukselle toimeksiannon laatia selvitys kirkon organisaatiojärjestelmän uudistamisesta sekä kirkon keskushallinnon supistamisesta. Organisaatiojärjestelmän osalta aloitteessa esitetään kattavaa selvitystä nykyisen järjestelmän eduista ja haitoista. Selvityksen nojalla esitettäisiin vaihtoehtoisen rakennemallin laatimista kirkolle. Keskushallinnon osalta aloitteessa esitetään selvitystä ydintehtävistä sekä muutosesitysten tekemistä keskushallinnon supistamiseksi. Siinä korostetaan, että mikään elin ei tällä hetkellä pohdi kirkon organisaation kokonaisuutta, vaikka useita eri rakennehankkeita onkin vireillä. Aloitteella pyritään siihen, että kirkossamme määriteltäisiin taho, jonka tehtävänä ja vastuulla olisi kaikilla valtuuksilla pohtia kirkkomme haasteita kokonaisuudessaan.

Tulevaisuusvaliokunta on arvioinut aloitetta ja kuullut myös herkällä korvalla siitä käytyä lähetekeskustelua. Valiokunta on päätynyt mietinnössä esitetyin perusteluin kannattamaan edustaja-aloitetta. Samalla valiokunta on todennut, että joiltakin osin aloitteessa esitetyt näkökohdat eivät ole niin yksinkertaisia kuin siinä on esitetty. Esimerkiksi aloitteessa esitetään keskushallinnon supistamista. Valiokunta korostaa, että joissakin tehtävissä voi olla pikemminkin tarkoituksenmukaista jopa uskoa keskushallinnolle lisää tehtäviä, joissakin toisissa taas vähentää. Keskushallinto, sikäli kun sillä tarkoitetaan Kirkkohallitusta, on viime vuosina henkilöstömäärältään pienentynyt, jos Kirkon palvelukeskusta ei oteta näissä luvuissa huomioon. Kaiken kaikkiaan tämä näin esimerkinomaisesti siitä, että aloitteessa oli monia sellaisia asioita, jotka jatkotyöskentelyssä tulee selvittää.

Tulevaisuusvaliokunta on arvioinut, mikä toimielin voisi toteuttaa aloitteen intention mukaisen toimeksiannon. Valiokunnan mielestä kirkkohallitus ja piispainkokous eivät ole tehtävään tarkoituksenmukaisia, koska kyse on myös niiden asemasta kirkon organisaatiossa. Aiemmin on tämän tapaisissa laajakantoisissa hankkeissa käytetty komiteatyöskentelyä. Valiokunnan mielestä se on käyttökelpoinen työväline esillä olevassa asiassa. Komitea saattaa synnyttää mielikuvan pysähtyneestä, menneisyyden jäänteestä. Valiokunta toivoo, ettei tässä jäädä tämän käsitteen vangiksi. Kyse on toki toimielimestä, mutta ennen kaikkea työvälineestä. Olennaisinta lopputuloksen kannalta on se, millainen on komitean tehtäväksianto, kokoonpano ja työskentelytapa, ei tämän toimielimen nimi.

Tulevaisuusvaliokunta siis katsoo, että kirkolliskokouksen tulisi asettaa komitea, joka tekee tarpeelliset selvitykset, arvioi kirkon kokonaisorganisaation muutostarpeet ja laatii esityksen uudesta organisaatio- ja toimintamallista. Komitea voi halutessaan laatia myös vaihtoehtoisia organisaatiomalleja. Sen tulisi jättää mietintönsä viimeistään marraskuun 2016 kirkolliskokoukselle. Organisaatiomallien tulee olla teologisesti perusteltuja ja niiden tulee tarjota lähtökohta yksityiskohtaisemman organisaatiouudistuksen valmistelulle.

Tehokkaan työskentelyn varmistamiseksi komitealle tulee palkata päätoiminen sihteeri sekä varata riittävä määräraha selvitystyöhön. Komitean vaatima selvitystyö voi olla luonteeltaan esimerkiksi joukkoistamista, kirkon sisäisen keskustelun luotaamista sekä erillisselvitysten ja selvitysmiesmallin hyödyntämistä. Kirkolliskokouksen asettamien komiteaohjeiden mukaan ”kirkolliskokouksen päätöksellä tai kirkkohallituksen luvalla komitea saa ottaa päätoimisen sihteerin”. Kirkon keskusrahaston talousarviossa onkin jo varattu määräraha kirkon kokonaisselvitykseen.

Edustaja-aloite lähetettiin tulevaisuusvaliokuntaan. Se sisälsi viestin siitä, että nyt on katsottava riittävän kauas ja katsottava koko kirkon organisaatiota. Valiokunnan keskusteluissa olemmekin puhuneet tästä tähtäyspisteenä vuosi 2030. Komitean tulee olla ennakkoluuloton: kaikenlaiset organisaatiomallit ovat luvallisia, mikäli ne ovat teologisesti kestäviä ja hyödyllisiä kirkon tehtävän toteuttamiseksi. Nykyiseen verrattuna organisaation tulee kuitenkin olla kevyempi, reagointikykyisempi ja joustavampi sekä seurakuntalaisten osallisuutta vahvistava. Tavoitteena on visioida kirkko, joka muuttuvassa toimintaympäristössä käytännöllisimmin ja tehokkaimmin julistaa evankeliumia, jakaa sakramentteja ja toimii lähimmäisenrakkauden toteuttamiseksi.

Valiokunnan mielestä komitean kokoonpanosta päätettäessä tulee huolehtia riittävän monialaisesta asiantuntemuksesta ja osaamisesta. Tähän kuuluvat ainakin kokemus isojen organisaatiomuutosten tekemisestä, organisaatiotutkimuksen ja –psykologian asiantuntemus sekä viestinnän asiantuntemus. Luonnollisesti lisäksi tärkeää on teologinen osaaminen, erityisesti kirkko-opin alueelta, ja juridiikan tuntemus sekä kirkko-oikeuden että julkishallinnon alueelta.

Kirkolliskokouksen työjärjestyksen 9 §:n mukaan valitsijamiehet tekevät ehdotuksen komiteoiden jäsenten valitsemisesta, ”jollei kirkolliskokous toisin päätä”. Kirkolliskokous on viimeksi asettanut komitean 1980-luvulla. Aiemman käytännön mukaisesti yleensä valiokunta on tehnyt ehdotuksen komitean jäsenistä. Näin tulevaisuusvaliokunta nytkin esittää. Valiokunta on jo perehtynyt asiaan ja voi valmistella ehdotuksen komitean kokoonpanosta niin, että kirkolliskokous voi nimittää komitean toukokuussa 2015 ja komitea voi aloittaa työnsä tämän jälkeen. Tulevaisuusvaliokunta ehdottaa komitean kooksi 8-14 jäsentä. Valiokunnan toiveena on saada kirkolliskokouksen jäseniltä ehdotuksia komitean jäseniksi mietinnössä mainituilta asiantuntija-aloilta. Kyse on merkittävästä kirkon tulevaisuuteen suuntautuvasta pitkän aikavälin työstä. Siksi toivomme mahdollisimman hyvää komiteaa ja sen valmisteluun tarjotaan mahdollisuus kirkolliskokouksen jäsenille. Ehdotuksia voi toimittaa perusteluineen valiokunnan sihteerille tai jäsenille esimerkiksi sähköpostilla.

Hyvät edustajat, tulevaisuusvaliokunta esittää, että kirkolliskokous päättää ensinnä perustaa komitean, jonka tehtävä on arvioida kirkon organisaatiota kokonaisuutena, tehdä tarpeelliset selvitykset sekä laatia ehdotus uudesta kirkon organisaatio- ja toimintamallista tai vaihtoehtoisista malleista viimeistään marraskuussa 2016 kokoontuvalle kirkolliskokoukselle; ja toiseksi antaa tulevaisuusvaliokunnalle tehtäväksi valmistella kirkolliskokoukselle esitys komitean kokoonpanosta niin, että komitea voidaan nimittää toukokuun 2015 kirkolliskokouksessa.


Tillbaka