Inlägg



Häkkinen Seppo, piispa

Rubrik:
Ändring av valbestämmelserna i kyrkolagen och kyrkoordningen och ny valordning för kyrkan (Kyrkostyrelsens framställning 1/2013)

Plenum:
Måndagen den 13 maj 2013 kl. 13.00

Text:
Herra arkkipiispa, hyvät edustajat. Käsittelyssä olevassa kirkkohallituksen esityksessä on kyse monista eri muutoksista kirkollisiin vaaleihin. Kun tämän nipun kävi läpi, niin päällimmäinen huomio on, että esitys paljastaa jälleen kerran kirkollisen hallinnon raskauden. Lähetekeskustelussa haluan kuitenkin kiinnittää huomiota muutamaan yksityiskohtaan. Ensinnä esityksen sivulla 12 perustellaan seurakuntavaalien ajankohdan muutosta yksipäiväiseksi. Sen seurauksena vaalit eivät enää alkaisi jumalanpalveluksen jälkeen vaan kello 9. Perusteluna käytetään riittävän äänestysajan varaamista sekä jumalanpalvelusaikojen vaihtelemista eri seurakunnissa. Tämä vaalien irrottaminen jumalanpalveluksen yhteydestä on varsin suuri teologinen periaate. Nimittäin kirkossa kaiken päätöksenteon tulee tapahtua rukouksen ja Pyhän Hengen avuksi huutamisen ilmapiirissä. Ja sen vuoksi entisajan kirkonkokous pidettiin jumalanpalveluksen jälkeen. Kirkonkokouksesta luopumisen jälkeen sen tilalle tulleet seurakuntavaalit ovat myös alkaneet aina jumalanpalveluksen jälkeen. Näin on ilmaistu kirkollisen päätöksenteon erityisluonnetta. Vaali toimitetaan pyytämällä siihen Jumalan johdatusta. Sama periaate on ollut kirkkoherranvaaleissa, kun nekin ovat alkaneet jumalanpalveluksen jälkeen. Toivon, että vaalien säilyttämistä jumalanpalveluksen yhteydessä vielä pohditaan valiokunnassa.

Piispan ja arkkipiispan vaaleja sekä muita hiippakunnallisia vaaleja ei järjestetä pyhäpäivisin, eikä siten siis jumalanpalveluksen yhteydessä. Siksi niistä on erikseen nykyisin kirkon vaalijärjestyksessä mainittu, että vaalitoimitus aloitetaan rukouksella. Piispanvaalista säädetään kirkon vaalijärjestyksen 3 luvun 3 §:n 1 momentissa seuraavasti: "Puheenjohtajan on pidettävä rukous ja muistutettava valitsijoita vaalin tärkeydestä sekä kehotettava heitä äänestämään kirkkolain 18 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisessa järjestyksessä yhtä ehdolle asetettua pappia, jonka he katsovat jumalanpelon, opin ja kyvyn puolesta kelvollisimmaksi avoinna olevaan piispanvirkaan." Pappisasessorin ja lääninrovastin vaalissa on viittaus tähän säännökseen. Se on kirkon vaalijärjestyksen 3 luvun 7 §:n 1 momentissa. Valitettavan poikkeuksen tästä vanhasta kirkollisesta traditiosta tekee nykyisin kirkolliskokousedustajien vaali.

Mielestäni tästä kirkollisten vaalien erityisluonteesta tulee pitää kiinni. Mikäli luovutaan sen kytkemisestä jumalanpalvelukseen, tulee ainakin säätää, että vaalitoimitus aloitetaan rukouksella. Se olisi yksinkertaisinta lisäämällä ehdotetun kirkon vaalijärjestyksen 2 luvun 40 §:n alkuun tästä maininta, tämä löytyy ehdotuksen sivulta 71. Ja jos tuo lisäys tähän tehdään, tuo pykälä tulisi alkamaan näin: "Vaalipäivänä äänestyksen alkaessa vaalilautakunnan puheenjohtajan tai varapuheenjohtajan on 1) pidettävä rukous ja julistettava vaalitoimitus alkavaksi." Sitten siitä eteenpäin pykälä niin kuin on kirjoitettu. Lisäksi 4 luvun 94 §:ään tulisi 1 momentin alku kuuluvaksi seuraavasti, tämä löytyy sivulta 80: "Äänestämiseen ja äänestyslipun leimaamiseen sovelletaan, mitä 40 ja 42 §:ssä säädetään."

Toisena asiana, jonka haluan nostaa esille: Pidän hyvänä sitä kirkkohallituksen esityksessä olevaa tarkennusta siihen, että kirkollisissa vaaleissa äänioikeus on vain kirkon jäsenellä. Nykyisessä lainsäädännössä oleva merkillinen ristiriitaisuus tältä osin on siis syytä poistaa niin kuin nyt esitetään. Jos ei ole enää kirkon jäsen, ei pidä olla myöskään mahdollisuus enää vaikuttaa kirkon päätöksentekoon, ja vastaavasti kirkon jäsenellä tulee olla se mahdollisuus. Ja vielä kolmanneksi pidän kirkkohallituksen esitystä nostaa piispanvaalin valitsijayhdistyksen perustajajäsenten määrä 10:stä 30:een äänioikeutettuun perusteltuna. Nykymuotoisesta piispanvaalista on viime vuosina kertynyt niin paljon kokemusta, että tämä ehdotettu muutos on osoittautunut tarkoituksenmukaiseksi.


Tillbaka