Inlägg



Tähtinen Tapio, edustaja

Rubrik:
Remissyttrande om utkast till proposition om lagar om ändring av 2 § i lagen om statlig finansiering till evangelisk-lutherska kyrkan för skötseln av vissa samhällsuppgifter och 119 § i lagen om ortodoxa kyrkan, ekonomiutskottets betänkande 6/2016 om kyrkostyrelsens framställning 8/2016

Plenum:
torsdagen den 10 november 2016 kl. 18.10

Text:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Edessänne seisoo aika pettynyt ja petetyn oloinen mies. Tässähän on kysymys siitä, että seurakunnathan luopuivat yhteisölle oikeudestaan, ja se korjattiin kyseisellä rahoituslailla, joka on siis korvaus kirkon seurakuntien yhteiskunnallisen tehtävien hoitamisesta. Tästä käytiin aikanaan neuvottelut valtion ja kirkon välillä, ja niiden neuvottelujen pohjalta syntyi tämä laki, joka nyt sitten tämän vuoden on ollut voimassa, ja korvaustasohan näistä yhteiskunnallisista tehtävistä määriteltiin 114 miljoonaksi euroksi. Ja sitä oli tarkoitus vuosittain korottaa kuluttajahintaindeksin mukaisesti. Tässä suhteessa, kun vajaa vuosi on kulunut lain voimaan tulosta, niin jo tässä vaiheessa heti sitten valtion taholta tulee tämmöinen indeksin jäädytys. No kyseessä on laki, ja eduskunta säätää lait, ja tekee niihin myöskin muutokset. Talousvaliokunnan saaman selvityksen mukaan kirkkohallitus on pyrkinyt tässä asiassa erittäin voimakkaasti vaikuttamaan siihen, että kyseistä lain muutosta ei tehtäisi, ja indeksinjäädytystä ei toteutettaisi. Tästä lausun erityisen kiitoksen kansliapäällikkö Keskitalolle.

Taustalla toki on tietysti valtion suuri sopeuttamistarve, ja siinä mielessä jossain määrin ymmärrämme sitä, että tämän tyyppiset indeksinjäädytykset koskettavat oikeastaan kaikkia indeksejä mihin ne on mahdollista ulottaa. Tämähän johtaa toteutuessaan myös siihen, että tässä on kysymys jossakin määrin kansalaisten yhdenvertaisuudesta ja perusoikeuksista, eli kirkkoon kuuluvat rahoittavat käytännössä yhä suuremman osan näistä yhteiskunnallisista tehtävistä, vaikka yhteiskunnalliset tehtävät kohdistuvat kaikkiin kansalaisiin. Kirkkohallituksen alkuperäisessä meille toimitetussa lausuntoesityksessä viitattiin hyvin voimakkaasti näihin perusoikeuksiin, ja esitettiin että asiassa tulisi saada eduskunnassa peruslakivaliokunnan mietintö, tai lausunto asiaan. Talousvaliokunta päätyi eri kannalle. Eli siltä osin tämä nyt valiokunnan esittämä lausuntoluonnos ei yhdy siihen näkemykseen. Perusteluna on oikeastaan kaksi asiaa; toinen on se, että ihan aikatauluteknisistä syistä, kyllä se juna siellä eduskunnassa menee siten, että nämä budjettilait pitää saada käsiteltyä tietyssä ajassa. Mutta ehkä suurempi, ja ennen kaikkea suurempi kysymys oli siitä, että kun tämä on aikanaan hyväksytty, niin osa näistä kustannuksista on jäänyt jo siinä vaiheessa kirkon jäsenten maksettavaksi. Me olemme tavallaan hyväksytty jo se ajatus, että tässä kansalaisten perusoikeudet tai yhdenvertaisuus tältä osin lähtökohtaisestikaan ole aivan samat. Ja nyt on ehkä hieman jälkijättöistä vedota siihen tässä vaiheessa, kun kysymys on indeksin korottamisesta tai sen jäädyttämisestä. Valiokunnassa ajattelimme myöskin niin, että voi olla että meillä on edessä isompiakin kysymyksiä joissa me ehkä näihin perusoikeuksiin ja perustuslakiin joudumme mahdollisesti jossakin vaiheessa vetoamaan. Jos meidän pitää näin järeillä aseella joskus ampua, niin voi olla että meillä on sitten parempia syitä tehdä se myöhemmin. Siksi valiokunta on tehnyt muutoksen kirkkohallituksen lausuntoluonnosesitykseen. Mutta muilta osin totean vielä sen, mistä aloitin, kyllähän tämä meille suuri pettymys oli. Ei siitä mihinkään päästä. Kiitos.



Tillbaka