Kirkolliskokous päätti
1. vahvistaa itselleen uuden työjärjestyksen seuraavasti:
KIRKOLLISKOKOUKSEN TYÖJÄRJESTYS
Kirkolliskokous on 26 päivänä marraskuuta 1993 annetun kirkkolain (1054/1993) 20 luvun 8 §:n 2 momentin nojalla vahvistanut itselleen seuraavan työjärjestyksen:
1 luku
Yleiset määräykset
1 §
Kirkon edustajat kokoontuvat joka vuosi pidettävän kirkolliskokouksen istuntoihin toukokuun 1 päivän ja marraskuun 1 päivän jälkeisenä maanantaina, jollei kirkolliskokous ole toisin päättänyt.
Kevätistuntokausi voidaan peruuttaa toimikauden toisena, kolmantena ja neljäntenä vuonna. Siitä päättävät kirkolliskokous tai sen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat yhdessä. Päätös on tehtävä maaliskuun loppuun mennessä.
Kokoontumispaikkakunnasta päättää kirkolliskokous.
Puheenjohtajan on hyvissä ajoin ennen kokouksen alkamista ilmoitettava edustajille kirkolliskokouksen kokoontumisaika ja -paikka.
2 §
Hiippakunnista valitut edustajat istuvat istuntosalissa aakkosjärjestyksessä hiippakunnittain. Muut edustajat istuvat omana ryhmänään. Saamelaisten edustaja istuu Oulun hiippakunnan edustajien ryhmässä.
3 §
Valituilla edustajilla on oikeus ottaa osaa kirkolliskokouksen työhön sen jälkeen, kun puheenjohtaja ja pääsihteeri ovat tarkastaneet ja hyväksyneet heidän valtakirjansa. Jos nämä eivät hyväksy valtakirjaa, ratkaisee asian kirkolliskokous.
4 §
Kirkolliskokouksen ensimmäisen ja toisen varapuheenjohtajan vaali toimitetaan uusien vaalien jälkeen ensiksi alkavan kevätistuntokauden ensimmäisessä täysistunnossa.
2 luku
Puhemiesneuvosto
5 §
Puhemiesneuvostoon kuuluvat arkkipiispa, kirkolliskokouksen varapuheenjohtajat sekä valiokuntien ja valitsijamiesten puheenjohtajat.
Puheenjohtajana on arkkipiispa ja varapuheenjohtajina kirkolliskokouksen varapuheenjohtajat.
Kirkkojärjestyksen 20 luvun 5 §:ssä tarkoitettu lainoppinut asiantuntija osallistuu puheenjohtajan pyynnöstä puhemiesneuvoston työskentelyyn.
Sihteerinä toimii kirkolliskokouksen pääsihteeri.
Puhemiesneuvosto voi kokoontua myös istuntokausien väliaikana.
6 §
Puhemiesneuvoston tehtävänä on:
1) tehdä kirkolliskokoukselle ehdotus:
a) kokoontumispaikkakunnasta ja tarvittaessa kokoontumispäivistä, istuntokauden keskeyttämisestä ja päättämisestä tai kevätistuntokauden mahdollisesta peruuttamisesta sekä muista kirkolliskokouksen työskentelyä koskevista kysymyksistä;
b) siitä, mihin valiokuntaan asia lähetetään valmisteltavaksi ja minkä valiokunnan tulee antaa asiasta lausunto; sekä
c) ylimääräisen valiokunnan asettamisesta ja valiokuntien jäsenten vaalin toimittamisesta;
2) antaa ohjeita kirkolliskokouksen työn järjestelyistä sekä valiokuntien toimialoista ja valiokuntatyöstä;
3) toimia puheenjohtajan neuvottelukuntana; sekä
4) hoitaa muut kirkolliskokouksen sille antamat tehtävät.
3 luku
Valitsijamiehet
7 §
Vaalien jälkeen kokoontuvan kirkolliskokouksen ensimmäisenä täysistuntopäivänä valitaan 25 valitsijamiestä.
Valitsijamiesten vaali tapahtuu ryhmittäin siten, että hiippakunnista valitut edustajat muodostavat hiippakunnittain omat ryhmänsä, jolloin Ahvenanmaan seurakunnista valittu maallikkoedustaja luetaan Porvoon hiippakuntaan ja saamelaisten edustaja Oulun hiippakuntaan. Muut edustajat yhdessä muodostavat yhden ryhmän. Kukin ryhmä saa valitsijamiespaikkoja ryhmissä olevien edustajien lukumäärän osoittamassa suhteessa kuitenkin niin, että jokaisella ryhmällä tulee olla vähintään kaksi valitsijamiespaikkaa. Jaon toimittaa etukäteen kirkkohallitus.
Kuhunkin ryhmään kuuluvat edustajat äänestävät enintään niin monta edustajaa kuin ryhmästä on valitsijamiehiä valittava. Eri vaalissa valitaan samalla tavoin yhtä monta varavalitsijamiestä kuin varsinaista valitsijamiestä. Samalla määrätään, missä järjestyksessä varavalitsijamiehet astuvat varsinaisten valitsijamiesten sijaan. Vaalit on toimitettava umpilipuin, jollei ryhmä yksimielisesti toisin päätä.
Kukin ryhmä suorittaa valitsijamiesten vaalin omassa keskuudessaan. Ryhmän kutsuu koolle kirkolliskokouksen puheenjohtajan tähän tehtävään määräämä edustaja. Vaalin tuloksesta on viipymättä ilmoitettava kirkolliskokoukselle.
8 §
Ensimmäisessä kokouksessaan valitsijamiehet valitsevat keskuudestaan toimikautensa ajaksi puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Tämän kokouksen kutsuu koolle kirkolliskokouksen puheenjohtajan siihen tehtävään määräämä valitsijamies, joka myös johtaa puhetta, kunnes puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja on valittu.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirkolliskokoukselle.
9 §
Valitsijamiesten tehtävänä on:
1) valita valiokuntien jäsenet;
2) valita kirkolliskokoukselle asioita valmistelevien komiteoiden, toimikuntien ja työryhmien jäsenet ja varajäsenet, jos kirkolliskokous niin erikseen päättää; sekä
3) tehdä ehdotus kirkkohallituksen jäsenten, kirkkoneuvosten, lainoppineiden asiantuntijoiden, kirkon keskusrahaston tilintarkastajien, kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan, kirkon ulkoasiain neuvoston sekä muiden täysistunnossa valittavien toimielinten ja komiteoiden jäsenten ja varajäsenten valitsemisesta, komiteoiden osalta kuitenkin vain, jollei kirkolliskokous toisin päätä.
10 §
Valitsijamiesten on toimitettava vaalit umpilipuin, jolleivät valitsijamiehet jostakin vaalista yksimielisesti toisin päätä.
Vaalin tulos on viipymättä ilmoitettava kirkolliskokoukselle.
Mitä 1 ja 2 momentissa on sanottu, koskee soveltuvin osin myös 9 §:n 3 kohdassa mainittujen henkilöiden valitsemisesta tehtäviä ehdotuksia.
11 §
Valitsijamiesten kokouksista laaditaan pöytäkirja. Siihen merkitään kokouspäivä, kunkin asian käsittelemiseen osallistuneet jäsenet, käsitellyt asiat, äänestykset ja päätökset.
Puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat valitsijamiesten asiakirjat.
4 luku
Valiokunnat
12 §
Kirkolliskokous asettaa seuraavat pysyvät valiokunnat:
1) käsikirjavaliokunta, joka valmistelee kirkollisia kirjoja ja niihin liittyviä kysymyksiä koskevat asiat;
2) perustevaliokunta, joka valmistelee kirkon uskoa ja oppia, kirkon työn perusteita, kirkon ja valtion suhteita sekä kirkon suhteita muihin kirkkoihin ja uskontokuntiin koskevat asiat ja niihin liittyvät kysymykset;
3) lakivaliokunta, joka valmistelee säädöksiä ja niiden nojalla annettavia määräyksiä koskevat asiat, jolleivät ne kuulu muiden valiokuntien valmisteltaviksi;
4) hallintovaliokunta, joka valmistelee kirkollista hallintoa koskevat asiat, jolleivät ne kuulu muiden valiokuntien valmisteltaviksi;
5) talousvaliokunta, joka valmistelee kirkon keskusrahaston talousarviota ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa sekä toimintakertomusta ja tilinpäätöstä ja muita kirkon ja seurakuntien taloutta ja palvelussuhteiden ehtoja koskevat asiat;
6) tulevaisuusvaliokunta, joka valmistelee kirkon työn pitkäjänteiseen kehittämiseen ja tulevaisuuteen liittyvät asiat;
7) yleisvaliokunta, joka valmistelee kirkon yhteistä toimintaa ja kehittämistä koskevat asiat sekä asiat, jotka eivät kuulu muiden valiokuntien valmisteltaviksi;
8) kansliavaliokunta, joka huolehtii kirkolliskokouksen käytännöllisistä järjestelyistä ja taloudesta; sekä
9) toimitusvaliokunta, joka laatii kokouksen päätöksistä toimituskirjat, jollei se ole antanut niiden laatimista valiokunnan puheenjohtajan ja yhden jäsenen tehtäväksi.
Puhemiesneuvoston ehdotuksesta voidaan asettaa ylimääräinen valiokunta. Ylimääräiseen valiokuntaan, jossa on vähintään seitsemän jäsentä, voidaan lähettää sellainenkin asia, joka 1 momentin mukaan olisi jonkin pysyvän valiokunnan valmisteltava.
Valiokunta voi asettaa keskuudestaan jaoston valmistelemaan asioita valiokunnalle.
13 §
Kirkolliskokous asettaa pysyvät valiokunnat toimikaudekseen vaalien jälkeen kokoontuvan kirkolliskokouksen ensimmäisen kevätistuntokauden alussa.
Toimitusvaliokunnan tulee jatkaa työtään, kunnes se on suorittanut tehtävänsä loppuun.
Valiokunnat ja niiden jaostot voivat työskennellä kirkolliskokouksen istuntokausien välillä puhemiesneuvoston antamien ohjeiden mukaisesti.
14 §
Käsikirjavaliokuntaan, perustevaliokuntaan, lakivaliokuntaan, hallintovaliokuntaan, talousvaliokuntaan, tulevaisuusvaliokuntaan ja yleisvaliokuntaan valitaan vähintään 11 jäsentä, kansliavaliokuntaan vähintään 7 jäsentä ja toimitusvaliokuntaan vähintään 5 jäsentä. Ehdotuksen pysyvien valiokuntien jäsenmäärästä tekevät kirkolliskokouksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtajat yhdessä.
Jos valiokunta havaitsee jäsenten lukumäärän lisäämisen tarpeelliseksi, sen tulee tehdä siitä esitys kirkolliskokoukselle.
Edustaja voidaan valita jäseneksi vain yhteen pysyvään valiokuntaan kansliavaliokunnan ja toimitusvaliokunnan lisäksi.
15 §
Asettaessaan ylimääräisen valiokunnan kirkolliskokous päättää sen jäsenten lukumäärän sekä valiokunnan tehtävän ja toimikauden.
16 §
Valiokunnat valitsevat toimikautensa ajaksi keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Ennen kuin puheenjohtajat on valittu, kokouksen kutsuu koolle ja puhetta johtaa se valiokunnan jäsen, jonka valitsijamiehet ovat määränneet kokoonkutsujaksi.
Puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan vaalin tuloksesta on ilmoitettava kirkolliskokoukselle.
17 §
Valiokunta on päätösvaltainen, kun puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja enemmän kuin puolet jäsenistä on läsnä.
18 §
Kullakin valiokunnalla on sihteeri tai, jos työmäärä sitä edellyttää, useampia sihteereitä.
19 §
Valiokunta voi kutsua kokouksiinsa kuultavaksi asiantuntijoita. Se voi myös pyytää lausuntoja toisilta valiokunnilta sekä piispainkokoukselta, kirkkohallitukselta ja muilta viranomaisilta. Lausunnot on liitettävä valiokunnan mietintöön.
20 §
Asia on valiokunnassa otettava kolmeen käsittelyyn. Valiokunnan lopullisena päätöksenä pidetään toisessa käsittelyssä tehtyä päätöstä. Kolmannessa käsittelyssä valiokunta tarkistaa mietinnön. Mietinnön tarkistaminen voidaan antaa myös valiokunnan puheenjohtajan ja sihteerin tehtäväksi.
Valiokunnan jäsenen on ilmoitettava eriävä mielipiteensä asian toisessa käsittelyssä ja esitettävä se kirjallisesti kolmannessa käsittelyssä.
Jos kirkkolain 20 luvun 7 §:n 2 momentin 1-5 kohdassa tarkoitettua asiaa koskeva aloite ei sisällä yksityiskohtaista ehdotusta kirkollisen kirjan, periaatteellisen kannanoton, kirkkolain, kirkkojärjestyksen tai kirkon vaalijärjestyksen kohdan sisällöksi, valiokunnan on mietinnössään ehdotettava, miten asian jatkovalmistelu on suoritettava sekä mitä lausuntoja kirkolliskokoukselle valmistettavasta ehdotuksesta on hankittava, jollei se ehdota aloitteen jättämistä raukeamaan. Piispainkokous ja kirkkohallitus voivat myös ilman kirkolliskokouksen toimeksiantoa antaa ja hankkia kirkolliskokoukselle tarpeellisiksi katsomiaan lausuntoja.
Edellä 1 ja 2 momentissa olevista määräyksistä voidaan poiketa, jos valiokunta yksimielisesti niin päättää.
21 §
Valiokunnan on käsiteltävä samaa asiaa koskevat hiippakuntavaltuustojen esitykset ja edustajien aloitteet toistensa yhteydessä. Niistä on annettava yhteinen mietintö, jolleivät erityiset syyt jossakin tapauksessa vaadi menettelemään toisin.
22 §
Valiokunnan on noudatettava niitä ohjeita, jotka kirkolliskokous lähettäessään asian valiokuntaan tai muutoin on sille antanut.
23 §
Valiokunnan on annettava mietintönsä ja lausuntonsa kirjallisesti. Mietinnön tulee päättyä ponsiin, jotka sisältävät valiokunnan päätösehdotuksen.
Valiokunnan mietintö annetaan suomeksi ja ruotsiksi.
Mietintöön ja lausuntoon merkitään asian käsittelyyn osallistuneet valiokunnan jäsenet. Niihin merkitään myös, jos valiokunnan jäsen on ainoastaan osittain ottanut osaa asian käsittelyyn.
24 §
Valiokunnan kokouksista laaditaan pöytäkirja. Siihen merkitään kokouspäivä, kunkin asian käsittelemiseen osallistuneet jäsenet sekä tehdyt päätökset, jotka eivät ilmene valiokunnan mietinnöstä tai lausunnosta.
Puheenjohtaja ja sihteeri allekirjoittavat valiokunnan asiakirjat.
5 luku
Täysistunto
25 §
Kirkolliskokous kokoontuu täysistuntoon puheenjohtajan kutsusta.
Täysistunnon alkamisaika ilmoitetaan kirjallisesti, mikäli mahdollista päivää ennen istuntoa, suomeksi ja ruotsiksi istuntosalin ovella ja edustajille jaettavalla tiedotteella. Istunnon päiväjärjestys, joka sisältää luettelon käsiteltävistä asioista suomeksi ja ruotsiksi, ja käsiteltäviä asioita koskevat asiakirjat jaetaan edustajien paikoille ennen istunnon alkamista.
26 §
Täysistunnon alussa toimitetaan nimenhuuto. Sen jälkeen saapuva edustaja merkitään pöytäkirjaan läsnä olevaksi hänen ilmoittauduttuaan pääsihteerille.
27 §
Edustajan on tehtävä aloitteensa kirjallisesti ja sen tulee sisältää lyhyesti perusteltu ehdotus. Samaan aloitteeseen ei saa sisällyttää erilaisia asioita. Aloite on annettava kirkolliskokouksen pääsihteerille viimeistään kirkolliskokouksen toimikauden ensimmäisen istuntokauden kolmantena päivänä ennen kello 12. Muina istuntokausina aloite on toimitettava kirkkohallituksen kirjaamoon maaliskuun loppuun mennessä tai, jos kevätistuntokausi on peruutettu, syyskuun loppuun mennessä.
Myöhemmin edustaja saa tehdä aloitteen, jos jokin kirkolliskokouksen tekemä päätös antaa siihen suoranaisen aiheen. Tällainen aloite on tehtävä viimeistään ennen kello 12 toisena päivänä päätöksentekopäivän jälkeen.
Talousarvioaloite, jossa ehdotetaan kirkkohallituksen esitykseen sisältymättömän määrärahan ottamista kirkon keskusrahaston seuraavan vuoden talousarvioon tai esitykseen sisältyvän määrärahan muuttamista, on toimitettava kirkkohallituksen kirjaamoon viimeistään 10 päivänä lokakuuta.
Aloite, joka tarkoittaa ainoastaan työjärjestyksen tai muiden pelkästään kirkolliskokouksen sisäisiä asioita koskevien määräysten muuttamista, voidaan tehdä muulloinkin kuin edellä mainittuina aikoina.
28 §
Piispainkokouksen, kirkkohallituksen ja hiippakuntavaltuustojen esitysten, edustajien aloitteiden sekä komiteoiden mietintöjen valiokuntaan lähettämistä varten käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Keskustelun päätyttyä kirkolliskokous päättää puhemiesneuvoston ehdotuksesta, mihin valiokuntaan asia lähetetään, jollei sitä täysistunnossa hylätä. Samalla voidaan päättää, että yhden tai useamman muun valiokunnan on annettava asiasta lausunto mietintöä valmistelevalle valiokunnalle.
29 §
Puheenvuoroa pyydetään puheenjohtajan määräämällä tavalla. Puheenvuorot on annettava pyytämisjärjestyksessä. Samanaikaisesti pyydettyjen puheenvuorojen järjestyksen määrää puheenjohtaja.
Asian esittelevä puheenvuoro annetaan ennen muita puheenvuoroja. Valiokunnan kannan voi esitellä valiokunnan puheenjohtaja tai valiokunnan sitä varten nimeämä jäsen.
Toisen puheenvuoron johdosta pyydetty vastauspuheenvuoro voidaan antaa ennen muita puheenvuoroja. Vastauspuheenvuorossa saa esittää vain oikaisuja tai selventäviä vastineita puheenvuoroon. Vastauspuheenvuoro saa kestää enintään kaksi minuuttia.
Puheenjohtaja voi rajoittaa tämän työjärjestyksen 43, 44 ja 45 §:ssä tarkoitetusta asiasta käytävän keskustelun puheenvuorojen pituuden kolmeen minuuttiin.
30 §
Edustajan on puhuttava istuntosaliin varatulta puhujanpaikalta. Lyhyen puheenvuoron saa esittää seisten paikaltaan, jollei puheenjohtaja toisin määrää.
Jos arkkipiispa tai varapuheenjohtaja täysistunnon puheenjohtajana toimiessaan haluaa ottaa osaa keskusteluun, hänen on siirryttävä puhujanpaikalle ja jätettävä puheenjohtajan tehtävät siksi ajaksi jollekin toiselle kirkolliskokouksen puheenjohtajalle.
31 §
Puhujan on esiinnyttävä arvokkaasti ja pysyttävä käsiteltävänä olevassa asiassa. Jos hän ei niin tee, puheenjohtajan tulee muistuttaa häntä ja, jollei hän muistutusta noudata, kieltää häntä jatkamasta puheenvuoroaan.
Puhemiesneuvosto voi antaa tarkempia ohjeita puheenvuorojen pyytämisestä ja pitämisestä.
32 §
Sitten kun valiokunnan mietintö on jaettu edustajille, se pannaan pöydälle ja samalla määrätään, milloin se otetaan käsiteltäväksi. Edustajille on varattava riittävä aika mietintöön tutustumista varten. Tärkeästä syystä mietintö voidaan panna pöydälle saman vaalikauden aikana seuraavalla istuntokaudella pidettävään istuntoon.
Ennen asian yksityiskohtaista käsittelyä edustajille on annettava tilaisuus käyttää puheenvuoro asiasta yleiskeskustelussa.
33 §
Käsittelyn pohjana on valiokunnan mietintö tai, jollei sitä ole, asiassa tehty esitys.
34 §
Keskustelun kuluessa tehty ehdotus, joka halutaan äänestettäväksi, on esitettävä yksityiskohtaisessa käsittelyssä ja annettava puheenjohtajalle kirjallisena, milloin puheenjohtaja niin määrää.
Ehdotusta, jota ei ole kannatettu tai joka sisältää rinnakkaisia vaihtoehtoja, ei oteta äänestettäväksi. Käsittelyn pohjana oleva mietintö tai esitys otetaan kuitenkin äänestykseen, vaikka sitä ei olisi kannatettu.
35 §
Kun pyydetyt puheenvuorot on käytetty, puheenjohtaja julistaa keskustelun päättyneeksi. Äänestäminen toimitetaan ja päätös todetaan kuten kirkkojärjestyksen 7 luvun 4 §:ssä säädetään. Äänestystavasta määrätään kuitenkin työjärjestyksen 36 §:ssä.
Selonteko ehdotuksista, ehdotus äänestysjärjestykseksi ja äänestysesitykset on pyydettäessä tehtävä sekä suomeksi että ruotsiksi.
36 §
Äänestäminen tapahtuu täysistunnossa joko äänestyskoneella, seisomaan nousten tai nimenhuudon mukaan. Puheenjohtaja ilmoittaa äänestystavan.
Nimenhuutoäänestys toimitetaan, jos ilmoitettua koneäänestystä ei teknisistä syistä voida suorittaa tai jos koneäänestys puheenjohtajan mielestä ei ole antanut luotettavaa vastausta. Nimenhuutoäänestys toimitetaan edustajien sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä.
Äänestyksen jälkeen puheenjohtaja toteaa sen tuloksen.
37 §
Varapuheenjohtajan, kirkkohallituksen ja kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnan jäsenten sekä kirkkoneuvoksen vaalit on aina toimitettava umpilipuin. Muut vaalit toimitetaan niin ikään umpilipuin, jollei kirkolliskokous jostakin vaalista yksimielisesti toisin päätä.
Vaalilipussa on mainittava valittavan nimi ja tarpeen mukaan ammatti niin selvästi, ettei synny epätietoisuutta henkilöstä, jota tarkoitetaan. Vaalilipussa saa olla enintään niin monta nimeä kuin siinä vaalissa on valittavia.
Lippuäänestyksessä edustajat jättävät äänestyslippunsa uurnaan nimenhuudon mukaan, joka toimitetaan istumajärjestystä noudattaen.
Äänestysliput tarkastetaan ja lasketaan heti äänestyksen päätyttyä. Puheenjohtaja nimeää vähintään neljä edustajaa avustamaan pääsihteeriä tässä tehtävässä. Tarvittaessa avustajat suorittavat arvonnan saman äänimäärän saaneiden kesken.
38 §
Kirkkoneuvos valitaan valitsijamiesten tehtyä asiasta ehdotuksensa viimeistään sillä istuntokaudella, joka ensiksi alkaa kolmen kuukauden kuluttua siitä, kun tieto kirkkoneuvoksen viran avoimeksi tulosta on annettu kirkolliskokouksen puheenjohtajalle.
Kirkkohallitukselle ja kirkon työmarkkinalaitoksen johtajana toimivan kirkkoneuvoksen viran osalta myös kirkon työmarkkinalaitoksen valtuuskunnalle on varattava tilaisuus antaa lausunto virkaan hakuajan jälkeen ilmoittautuneista tai suostumuksen antaneista henkilöistä.
39 §
Kirkkohallituksen pappisjäsenten vaali toimitetaan valitsijamiesten tehtyä asiasta ehdotuksensa.
Jos edustaja haluaa äänestää pappia, jota ei ole mainittu valitsijamiesten ehdotuksessa, edustajan on merkittävä vaalilippuun papin nimen lisäksi tarpeen mukaan hänen ammattinsa ja kotipaikkansa.
Kirkkohallituksen maallikkojäsenten vaalia varten on edustajille etukäteen jaettava luettelo, jossa on hiippakuntavaltuustojen ehdolle asettamien henkilöiden nimet, ammatit ja syntymävuodet. Kun valitsijamiehet ovat tehneet asiasta ehdotuksen, toimitetaan vaali siten, että edustajat kirjoittavat vaalilippuunsa yhden ehdolle asetetun nimen jokaisesta hiippakunnasta.
40 §
Jos keskustelussa tehdään kannatettu ehdotus, jonka hyväksyminen keskeyttäisi asian käsittelyn, seuraavien puhujien on puheenjohtajan kehotuksesta kohdistettava puheenvuoronsa vain tähän ehdotukseen ja siitä on tehtävä päätös ennen kuin keskustelua itse asiasta jatketaan.
41 §
Mikäli kirkolliskokous käsitellessään ehdotusta, joka koskee kirkkolain 20 luvun 7 §:n 2 momentin 1 kohdassa mainittujen kirkollisten kirjojen tai saman momentin 2 kohdassa tarkoitetun periaatteellisen kannanoton hyväksymistä tai kirkkolain, kirkkojärjestyksen tai kirkon vaalijärjestyksen säätämistä, muuttamista tai kumoamista, hyväksyy valiokunnan ehdotuksesta poikkeavan sanamuodon, asia on palautettava valiokuntaan uudelleen käsiteltäväksi. Jos valiokunta ehdottaa muutoksia kirkolliskokouksen päätökseen, päättää kirkolliskokous niiden hyväksymisestä tai hylkäämisestä, minkä jälkeen ensimmäinen käsittely julistetaan päättyneeksi. Jos valiokunta yhtyy kirkolliskokouksen päätökseen, ei keskustelua asiasta enää sallita, vaan puheenjohtaja toteaa ensimmäisen käsittelyn päättyneeksi.
42 §
Jos valiokunnan mietintö sisältää 41 §:ssä tarkoitetun ehdotuksen ja täysistunnossa tehdään ehdotus koko esityksen hylkäämisestä, hylkäämisehdotuksesta ei äänestetä asian ensimmäisessä käsittelyssä.
Kirkkolain 20 luvun 10 §:ssä tarkoitettu toinen käsittely toimitetaan saman istuntokauden aikana myöhemmässä täysistunnossa. Määräenemmistöä laskettaessa ei oteta huomioon istunnosta poissa olleita, äänestämättä jättäneitä eikä tyhjää äänestäneitä.
43 §
Piispainkokous tai kirkkohallitus voi tehdä esityksen keskustelun käymisestä täysistunnossa tietystä ajankohtaisesta asiasta. Sitten kun esitys on jaettu edustajille, se pannaan pöydälle ja samalla määrätään, milloin keskustelu asiasta käydään.
Kirkkohallituksen jäsenet voivat osallistua keskusteluun.
44 §
Kirkkohallitus, kansliapäällikkö tai kirkkoneuvos voi antaa kirkolliskokoukselle täysistunnossa kirjallisen tai suullisen ilmoituksen tärkeäksi katsomastaan asiasta.
Kirkkohallituksen jäsenet voivat osallistua ilmoituksen johdosta käytävään keskusteluun.
45 §
Puhemiesneuvosto voi päättää, että täysistunnossa käydään keskustelu, jossa edustajat esittävät kysymyksiä piispainkokouksen ja kirkkohallituksen jäsenille, kirkkoneuvoksille ja kirkkohallituksen muille viranhaltijoille.
Kirkkohallituksen jäsenet voivat osallistua keskusteluun.
6 luku
Talousarvio ja tilinpäätös
46 §
Kirkkohallitus lähettää esityksen kirkon keskusrahaston talousarvioksi ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi kirkolliskokouksen edustajille lokakuun 1 päivään mennessä.
Kirkolliskokouksen pääsihteerin on lähetettävä tämän työjärjestyksen 27 §:n 3 momentin mukaiset talousarvioaloitteet talousvaliokunnan puheenjohtajalle ja muille jäsenille heti aloiteajan päätyttyä.
47 §
Esityksestä talousarvioksi ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi ja talousarvioaloitteista käydään täysistunnossa lähetekeskustelu. Kirkkohallituksen jäsenet voivat osallistua keskusteluun.
Talousvaliokunnan on kirkon keskusrahaston talousarviota ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa koskevassa mietinnössä käsiteltävä kaikki määräraha-asiat. Mietintö on annettava viimeistään syysistuntokauden kolmantena päivänä.
48 §
Talousarviota ja toiminta- ja taloussuunnitelmaa käsiteltäessä voidaan kirkkohallituksen esityksen lisäksi ottaa huomioon ainoastaan sellainen määräraha, joka sisältyy muuhun kirkkolain 20 luvun 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun esitykseen tai aloitteeseen. Kirkkohallituksen esitykseen merkittyä määrärahaa voidaan muuttaa.
49 §
Jos kirkkohallitus havaitsee välttämättömän tarpeen vaativan varainhoitovuoden talousarvioon merkittyjen määrärahojen muuttamista, sen tulee antaa kirkolliskokoukselle esitys talousarvion muutokseksi. Oikeus esittää määrärahaa tai sen muuttamista talousarvion muutoksessa on vain kirkkohallituksella. Sen esitykseen merkittyä määrärahaa voidaan kuitenkin muuttaa.
50 §
Jos kirkolliskokous päättää muuttaa talousvaliokunnan ehdotusta kirkon keskusrahaston talousarvioksi ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi tai sen muutokseksi, asia palautetaan talousvaliokunnalle, jollei kirkolliskokous toisin päätä. Talousvaliokunta antaa kirkolliskokouksen päätökseen perustuen uuden mietinnön, jota käsiteltäessä otetaan ratkaistavaksi vain kirkolliskokouksen aiemmin päättämät muutokset ja talousvaliokunnan niiden johdosta tekemät uudet ehdotukset. Talousarvio tai sen muutos on tällöin lopullisesti hyväksyttävä.
51 §
Kirkolliskokous päättää viimeistään tilivuotta seuraavana vuonna kirkon keskusrahaston edellisen vuoden tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä.
7 luku
Kirkolliskokouksen kanslia ja kirkolliskokouksen pääsihteeri
52 §
Kirkolliskokouksen sihteerinä ja kirkolliskokouksen kanslian päällikkönä toimii kirkolliskokouksen pääsihteeri.
Kanslian henkilökuntaan kuuluvat pääsihteerin lisäksi notaari, tulkki, hallintosihteeri, kielenkääntäjät, valiokuntasihteerit, valitsijamiesten sihteeri sekä muut tarvittavat työntekijät.
Kanslian henkilökunnan ottaa tehtäväänsä istuntokauden aikana kansliavaliokunta ja muulloin kirkkohallitus.
8 luku
Erinäiset määräykset
53 §
Jos edustaja kirkolliskokouksen aikana haluaa saada vapautusta kokouksen työskentelystä, hänen on pyydettävä sitä kirkolliskokoukselta.
54 §
Mitä tässä työjärjestyksessä on sanottu arkkipiispasta, koskee soveltuvin kohdin sitä piispaa, joka kirkkolain 20 luvun 8 §:n 1 momentin mukaan on kirkolliskokouksen puheenjohtajana arkkipiispan viran ollessa avoinna.
55 §
Kirkolliskokouksessa suoritettavat vaalit on toimitettava suhteellista vaalitapaa noudattaen, jos valittavia on kaksi tai useampia ja jos sitä vaatii niin monta vaaliin osallistuvaa, että he suhteellisessa vaalissa voisivat saada valituksi vähintään yhden ehdokkaan.
Suhteellisissa vaaleissa noudatetaan soveltuvin osin kirkolliskokouksen maallikkoedustajien suhteellista vaalitapaa koskevia säännöksiä.
56 §
Kun puhemiesneuvostossa, valiokunnassa tai täysistunnossa toimitetussa äänestyksessä tai vaalissa äänet jakautuvat tasan, tulos määräytyy kirkkolain 25 luvun 10 §:n mukaan.
57 §
Edustaja saa puheenvuorossaan käyttää suomen tai ruotsin kieltä. Jos hän käyttää ruotsia eikä heti lyhyesti esitä puheenvuoroaan suomeksi, kokouksen tulkin on käännettävä sen pääsisältö. Suomeksi pidettyjen puheenvuorojen pääsisältö on tulkin tarpeen mukaan yksityisesti selostettava suomen kieltä taitamattomalle edustajalle.
58 §
Käsittelyn pohjana on suomenkielinen teksti.
Kirkolliskokouksen päätösten ruotsinkielisen tekstin lopullisesta sanamuodosta päättää toimitusvaliokunta.
59 §
Kirkolliskokouksen päätöspöytäkirja laaditaan suomeksi ja ruotsiksi. Pöytäkirjaan otetaan suomenkieliset liitteet. Keskustelupöytäkirja laaditaan suomeksi tai ruotsiksi sen mukaan kummalla kielellä puheenvuorot on pidetty.
60 §
Kansliavaliokunta kutsuu täysistuntojen pöytäkirjoja tarkastamaan kutakin istuntokautta varten kaksi edustajaa ja heille henkilökohtaiset varatarkastajat. Tarkastajat voivat jatkaa työtään istuntokauden päätyttyä.
61 §
Edustaja saa puheenvuoronsa kansliasta tarkastettavaksi. Hänen on merkittävä siihen hyväksymisensä tai mahdolliset huomautuksensa sekä palautettava se pääsihteerille istuntokauden aikana vuorokauden kuluessa ja, jos puheenvuoro lähetetään istuntokauden päätyttyä, pääsihteerin asettamassa kohtuullisessa ajassa. Jos edustaja ei määräajassa palauta puheenvuoroaan, se katsotaan hyväksytyksi.
Jos edustaja on tehnyt puheenvuoroonsa sisällöllisiä muutoksia, pöytäkirjantarkastajien tulee huomauttaa siitä hänelle ja, jollei puheenvuoron sisällöstä päästä yksimielisyyteen, merkitä pöytäkirjaan käsityksensä asiasta.
62 §
Kirkolliskokouksen aiheuttamat menot määrää maksettaviksi istuntokausien aikana kansliavaliokunta ja muulloin kirkkohallitus.
63 §
Tämä työjärjestys tulee voimaan 1.12.2009 kuitenkin niin, että 12 §:n 1 momentti tulee voimaan 1.5.2012.
Tällä työjärjestyksellä kumotaan 16.5.2002 vahvistettu kirkolliskokouksen työjärjestys siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen lukuun ottamatta sen 5 §:n 1 momenttia, 12 §:n 1 momenttia ja 18 §:n 1 momenttia, jotka ovat voimassa 1.5.2012 saakka.
Ennen työjärjestyksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
2. antaa kirkkohallituksen tehtäväksi saattaa siinä vaiheessa, kun kirkolliskokouksen uusi työjärjestys monistetaan, työjärjestykseen otettavat kirkkolain ja kirkkojärjestyksen lainaukset vastaamaan ajantasaista muotoa. |