Puheenvuoro



Simola Pertti, edustaja

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2014 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2014-2016, talousvaliokunnan mietintö 4/2013 kirkkohallituksen esityksestä 3/2013 ja talousarvioaloitteesta 1/2013

Täysistunto:
Torstaina 7 päivänä marraskuuta 2013 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Kertaus on opintojen äiti. Näin todetaan vanhassa, tutussa sanonnassa. Kansliapäällikkö Jukka Keskitalo ja kirkkoneuvos Leena Rantanen ovat pitäneet meille erinomaiset alustukset toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja talousarviosta lähetekeskustelussa. En lähde kertaamaan, vaan uskon että olemme oppineet kerralla. Yritän kuitenkin nostaa esiin joitakin talousvaliokunnan mietinnössä ja valiokunnan keskusteluissa esiin nousseita asioita. En ehkä selviä ihan lyhyesti.

Toiminta- ja taloussuunnitelma on varsin selkeä kokonaisuus. Kun lukee suunnitelman yleisperustelut, 23 sivua, saa hyvän yleiskuvan sekä toiminnasta että taloudesta. Tarkempaa tietoa saa hyvin etsimällä sitä toiminta- ja taloussuunnitelman loppuosasta ja liiteosasta. Joiltakin osin kuitenkin, esimerkiksi kirkkohallituksen yhteisen toiminnan kuvauksesta, tietoja eri toimintojen kustannuksista ja niihin sitoutuneista henkilöstöresursseista ei kirjoista kuitenkaan löydy. Tällä kertaa kirjaa vaivaavat myös keskenään ristiriitaiset luvut tekstissä ja joissakin taulukoissa. Näitä emme kaikin osin ehtineet emmekä pystyneet korjaamaan. Tästä syystä kuitenkin on korjattu rahoituslaskelma valiokunnan mietinnön liitteenä. Mutta kaiken kaikkiaan nämä kirjat antavat hyvän kuvan kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta ja keskusrahaston taloudesta.

Kirkon eläkelaitoksen rahoitus on oma, meille kaikille jo varmaan tutuksi tullut kirkon ja seurakuntien haaste. Eläkerahaston riittävyys pitkällä aikavälillä ja eläkkeiden muodostama rasite seurakuntien taloudelle ovat asioita, joiden välillä joudumme tasapainottelemaan. Tänä vuonna kerättiin ensimmäisen kerran verotuloon perustuva eläkerahastomaksu. Talousarviossa esitetään samansuuruista 1,2 % maksua ensi vuodelle. Työnantajan eläkemaksuksi esitetään 28 %, molemmat suuria kulueriä seurakuntien talouksissa. Valiokunta pitää kuitenkin molempia maksuja perusteltuina ja myös välttämättöminä. Kirkkohallituksen toiminta jakaantuu perustoimintaan ja strategisiin hankkeisiin. Perustoiminta, jonka yhteiset kustannukset ovat 24,4 milj. euroa, on kuvattu pääosin liiteosassa. Talousvaliokunta on aiemminkin kiinnittänyt huomiota siihen, että toimintasuunnitelman tavoitteiden tulisi olla selkeämpiä ja konkreettisempia. Tässä on monessa kohtaa kyllä edettykin, siitä kiitos, mutta edelleen tavoitteen asettelussa on varmasti kehitettävää.

Väestötietojärjestelmä Kirjuri on päättynyt hankkeena ja on siirtynyt osaksi kirkkohallituksen perustoimintaa. Kirjurin tie on ollut varsin kivinen. Käyttöönotossa, tietojärjestelmissä, henkilöstön osaamisessa seurakunnissa ja ehkä kirkkohallituksessakin on ollut paljon ongelmia. Näin tietysti on usein suurten tietojärjestelmähankkeiden osalta tapahtunut muuallakin. Mutta siitä ei päästä mihinkään, että ongelmia on edelleenkin. Kirjurin toiminta ei vastaa kaikilta osin seurakuntien tarpeita, puutteet sisältävät riskejä ja tulevat myös seurakuntien päässä ainakin henkilöstökustannuksina kalliiksi. Talousvaliokunta voi tyydytyksellä todeta, että Kirjurin vastuuhenkilöt kirkkohallituksessa tunnistavat tilanteen ja työskentelevät aktiivisesti asioiden korjaamiseksi. Valiokunta katsoo kuitenkin, että on erittäin tärkeää varata kirkkohallituksessa riittävät resurssit substanssiosaamiseen, järjestelmien parantamiseen ja seurakunnissa toimivien käyttäjien kouluttamiseen.

Strategisten hankkeiden kustannukset ovat 5,8 milj. euroa. Hankkeiden rahoittamiseen on vuosien ajan käytetty keskusrahaston ylijäämää. Rahoituslaskelmasta näkee, että ylijäämän käyttäminen ei ole kovin pitkään mahdollista. Talousvaliokunta pitää tärkeänä, että perusteltuihin, hyvin suunniteltuihin hankkeisiin voidaan jatkossakin varata resursseja keskusrahaston talousarviossa. Talousvaliokunnan kannanotot joihinkin yksittäisiin hankkeisiin löytyvät mietinnöstä. Tässä yhteydessä tahdon nostaa hankkeista esiin erikseen vain seurakuntavaaleihin liittyvän hankkeen, jonka käyttötalouden kustannukset ovat noin 1 milj. euroa ja investointikustannukset 0,5 milj. Tämä hanke tuntuu tärkeältä, sen suunnitelmat ovat hyvin tehdyt ja tavoitteet merkittäviä. Tämän hankkeen soisi löytävän tiensä jokaiseen Suomen seurakuntaan.

Hiippakuntien toimintaa valiokunta ei pyri arvioimaan, koska se on ensi sijassa hiippakuntavaltuustojen tehtävä. Valiokunta on kuitenkin Kotkan-vierailullaan saanut erinomaisen selvityksen ja kuvan Mikkelin hiippakunnan toiminnasta, seurakuntien haasteista ja seurakuntarakenteiden muutoksista. Tästä kiitos piispa Seppo Häkkiselle. Samalla selvisi, että Mikkelin hiippakunnan taloustilanne on erittäin vaikea. Hiippakunta joutuu käyttämään rahastojensa varoja toiminnan tukemiseen. On varmaan tärkeää, että Mikkelin hiippakunnan taloustilannetta yritetään yhdessä kirkkohallituksen kanssa selvittää. Hiippakuntiin on tulossa ensi vuonna uudet kansainvälisen työn hiippakuntasihteerit, joiden palkkakustannukset lähetysjärjestöt ja Kirkon Ulkomaanapu rahoittavat tehdyn sopimuksen pohjalta. Kannanotossaan valiokunta toteaa, että tämän kaltainen merkittävä muutos olisi ollut hyvä kuvata myös toimintasuunnitelman tekstiosassa. Nyt se löytyy vasta talousluvuista.

Kohtaan Avustukset valiokunta on tehnyt kaksi muutosta, jotka on perusteltu valiokunnan kannanotoissa ja esitetty valiokunnan ponnessa 7 kirkolliskokouksen päätettäväksi. Ensimmäinen muutos koskee ehdotusta avustuksesta niille seurakunnille, jotka aikaistavat liittymistään Kirkon palvelukeskukseen. Tähän oli esitetty ensi vuoden talousarviossa 200 000 euroa ja suunnittelukaudella, siis vuosina 2015 - 2016, yhteensä 700 000 euroa. Kirkon palvelukeskukseen liittyy selkeä ongelma, joka on täällä aiemmin todettu. Seurakunnat liittyvät palvelukeskukseen hyvin takapainotteisesti, suurin osa viimeisenä mahdollisena vuonna 2017. Osa seurakunnista on myös myöhentänyt liittymistään alkuperäisestä ilmoituksestaan. Takapainotteisen liittymisen seurauksena palvelukeskuksen resurssit ovat vajaakäytössä, ja palvelukeskuksen velka kirkkohallitukselle uhkaa kasvaa. Vuodesta 2017 tulee myös liittymisen osalta erittäin ruuhkainen. Kirkkohallitus esitti edellä mainittua avustusta tukemaan seurakuntien suunniteltua aiempaa liittymistä Kirkon palvelukeskukseen. Talousvaliokunta ei pitänyt tätä tukitapaa tasapuolisena niitä seurakuntia kohtaan, jotka ovat jo liittyneet tai jotka liittyvät aiemmin suunnitelmiensa mukaisesti. Siksi valiokunta esittää tämän avustuksen poistamista talousarviosta. Valiokunta pitää kuitenkin tärkeänä sitä, että seurakuntien liittymistä voitaisiin aikaistaa. Siksi talousvaliokunta esittää, että ensi vuoden talousarvioon lisätään osastoon 200, Kirkon yhteinen toiminta, 200 000 euroa, siis vastaava summa, käytettäväksi sellaisen henkilöstön palkkaamiseen kirkkohallitukseen, joka tukee seurakuntia siirtymisprosessissa ja niin myös helpottaa ja auttaa seurakuntia aikaistamaan liittymispäätöksiä. Toisena muutoksena kohtaan Avustukset talousvaliokunta esittää talousarvioaloitteessa ehdotetun 150 000 euron avustuksen myöntämistä Aurinkorannikon suomalaisen seurakunnan uuden seurakuntakodin hankintaa varten. Seurakuntakodin 600 000 euron rahoitus rakentuu monesta osasta. Kirkon keskusrahaston avustus esitetään talousarvioon ehdollisena. Avustus maksetaan vain, jos rahoitus järjestyy muilta osin. Tämä suora avustus on poikkeus aiemmasta käytännöstä. Aiemmin keskusrahasto on tukenut vastaavia hankkeita pitkäaikaisilla lainoilla. Valiokunta pitää hankkeen tukemista suoralla avustuksella perusteltuna, koska Aurinkorannikon seurakunta on suuri ja kasvava. Uutta käytäntöä tällä avustuksella ei kuitenkaan ole tarkoitus luoda.

Talousvaliokunta on monissa aiemmissa mietinnöissään pitänyt tärkeänä selkeän suunnitelman laatimista kirkkohallituksen henkilöstöstä. Edelleen toimintasuunnitelman sivulla 17 on sama kuvaus henkilöstösuunnittelusta, joka sinne on painettu vuosien ajan. Henkilöstösäästöä on sekin, kun ei tarvitse kirjoittaa uudestaan. Talousvaliokunta on kuitenkin saanut selvityksen henkilöstön vähentymisestä viimeisen neljän vuoden aikana, mitä voi pitää kustannussyistä myönteisenä asiana. Samalla on kuitenkin nähtävä, että henkilöstön vähentäminen vaikuttaa kirkkohallituksen toimintamahdollisuuksiin ja edellyttää keskeisten tehtävien arviointia ja priorisointia. Henkilöstön vähentäminen on kustannussyistä tärkeää, mutta sitä ei voi pitää itsetarkoituksena. Valiokuntakin on itse asiassa kiinnittänyt mietinnöissään huomiota jopa tehtävien kannalta tärkeiden henkilöstöresurssien lisäämiseen. Tällaisina asioina voi pitää tässäkin mietinnössä olevia Kirjuri-resursseja ja Kipan hoitamista.

Aiemmin painotettiin lainvalmisteluresursseja. Keskusrahaston toiminnan rahoittamiseksi seurakuntien perusmaksun suuruudeksi koko suunnittelukauden ajaksi esitetään 8,2 %. Valiokunta pitää tätä esitystä perusteltuna. Tilikauden tulos vuonna 2014 on 8 milj. euroa alijäämäinen. Suunnittelukaudella alijäämä pienenee, ja talousvaliokunta pitää tärkeänä, että talouden tasapaino saavutettaisiin jo suunnittelukauden loppuun mennessä ja käännetään sen jälkeen ylijäämäiseksi. Investoinnit ovat 4,8 milj. euroa. Valiokunnalla ei ole niiden suhteen huomautettavaa. Rahoituslaskelma osoittaa, että rahavarat vähenevät suunnittelukaudella 11,4 milj. euroa. Tämä väheneminen on huomattava. Katajanokan kiinteistöjen myynti ja Kipa-velan takaisinmaksu vuoden 2017 jälkeen korjaavat osaltaan rahoitustilannetta parempaan suuntaan. Tämäpä tässä. Valiokunnan ponnet ovat mietinnön sivulla 18. Ponnen 7 muutosesitykset lisäävät tuloslaskelman alijäämää 150 000 euroa ja tuovat samansuuruisen vähennyksen rahoituslaskelman rahavaroihin.


Paluu