Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2012 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2012 - 2014 (Kirkkohallituksen esitys 11/2011)

Täysistunto:
Maanantaina 7 päivänä marraskuuta 2011 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille nyt perinteiseen tapaan toiminta- ja taloussuunnitelmamme. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 1.) Ensin kuvio vuoden 2010 rahavirroista kirkon sisässä: Tätä luetaan siten, että ensimmäinen luku on vuosi 2010 ja suluissa on vuosi 2009. Kuten huomaatte, kirkollisverotulokertymä vuonna 2010 oli pienempi kuin vuonna 2009. Näin on 15 viimeisen vuoden aikana tapahtunut vain kolme kertaa. Eli 12 kertaa kirkollisverokertymä on kasvanut ja vain kolme kertaa alentunut, viime vuosi yhtenä näistä. Osuus yhteisöveron tuotosta on jonkin verran kasvanut. Valitettavasti seurakuntien saamista verotuloista vuosi vuodelta entistä suurempi osa kulkeutuu kirkon keskusrahastolle johtuen suurimmasta haasteesta eli kirkon eläkelaitoksen rahoittamisesta. Toisin sanoen joka vuosi seurakuntien käyttöön jää hieman pienempi osa kirkollisverotuloista kuin edellisvuonna. Jos osuutta yhteisöveron tuotosta (112 miljoonaa) vertaa yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin, huomaamme varsin pian, että viime vuonna osuus riitti hautaustoimeen mutta ei juurikaan kirkonkirjojen pitoon eikä kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnossapitoon. Eläkevakuutettujen määrä laskee ja eläkeläisten määrä kasvaa. Suunta on selkeä myös kaikissa muissa Suomen eläkejärjestelmissä. Suhde ei ehkä muilla ole kuitenkaan yhtä dramaattinen kuin meillä.

Nyt muutama havainto seurakuntien taloudesta viime vuodelta. Viime vuodelta ei löydy yhtään myönteistä havaintoa eli kaikki havainnot ovat valitettavasti kielteisiä. Toimintatuotot kasvoivat 13,1 %. Voi tietysti äkkiä ajatella, että se on varsin myönteinen tulos, mutta tähän lukuun sisältyy se, että vuonna 2010 seurakunnat myivät varsin paljon metsää. Tämä kasvu on oikeastaan selkeästi puunmyyntituloista aiheutuvaa. Toimintakulut kasvoivat 3 %. Koska verotulot eivät kasvaneet lainkaan, vuosikate pieneni ja tulos romahti. Jonkinlainen pieni positiivinen vire saattaa olla siinä, että henkilöstökulut kasvoivat vähemmän kuin mitä toimintakulut. Mutta sinänsä menojen kasvu ei seurannut tulojen kasvua. Seuraavaksi verotulot vuodesta 2004 lukien. Dramaattista tässä on se, että vaikka verotulot pysyivät vuonna 2010 täsmälleen samansuuruisina kuin edellisvuonna, 221 seurakunnan verotulot laskivat ja 102 pysyivät ennallaan tai nousivat. Tämä tarkoittaa erittäin suurta eriarvoisuuden lisääntymistä. Toinen merkittävä seikka on, että vaikka kirkollisverokertymä lokakuussa oli +2,8 %, niin kunnallisveron, jonka kanssa meillä pitäisi olla sama veropohja ja suurin piirtein sama muutos, kertymän kasvu oli 6,4 %. Tässä selkeästi erilaisessa kasvuprosentissa näkyy jäsenmäärän vähenemisen vaikutus. Tämä ero on vuosi vuodelta kasvanut. Yhteenlasketut vuosikatteet ja tilikauden tulokset vuonna 2010 olivat selkeästi alimmalla tasolla. Ilmeisesti ne ovat kirkkohistorian alimmalla tasolla, en usko että ne ovat näin pienet olleet missään vaiheessa. Negatiivisten seurakuntien lukumäärä sekä tilikauden tuloksella että vuosikatteella mitattuna on suurin 2000-luvulla, eli 37 % seurakunnista teki negatiivisen vuosikatteen ja 61 % negatiivisen tilikauden tuloksen. Tuossa joukossa oli vielä 111 sellaista seurakuntaa, joilla oli sekä 2009 että 2010 negatiivinen tulos. Tarkastellaan vielä yhteisöveron tuoton osuutta verrattuna yhteiskunnallisiin tehtäviin 2002–2010. Kuten ensimmäisestä kuvasta näimme, vuonna 2010 osuus riitti hautatoimen menoihin, mutta ei juurikaan muuhun. Tänä vuonna positiivista on se, että yhteisövero-osuutemme tuotto on selkeästi noussut ja mikäli kehitys jatkuu samoin tulevan kahden kuukauden ajan, näyttäisi siltä, että yhteisöveron tuotto nousee noin 17 %. Eli silloin ei enää ole kauhean suurta vajetta yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin verrattuna. Tässä oli pikana seurakuntien talous. Olette varmaan samaa mieltä, että sieltä ei juurikaan mitään positiivista viestiä tullut. Pahaa pelkään, että tämä vuosi on siltä osin samanlainen.

Keskusrahaston talousarvion osalta pyytäisin teitä tekemään yleisperusteluihin sivulle 7 pienen korjauksen kohtaan, jossa esitetään kirkkohallituksen hyväksymät kehykset. Kirjassa on valitettavasti väärät vuosiluvut. Siinä pitäisi tietysti olla vuodet 2012, 2013 ja 2014. Ensi vuonnahan kirkon keskusrahastosta tulee konserni, jossa on kolme erillistä osaa: eläkelaitos, yhteinen toiminta ja Kirkon palvelukeskus. Eläkelaitosta rahoitetaan eläkemaksutuloilla, yhteistä toimintaa seurakuntamaksutuloilla ja palvelukeskusta palvelumaksutuloilla. Ensin muutama dia suurimmasta haasteestamme, eli kirkon eläkelaitoksesta. Tämä esityshän sisältää sen, että työnantajamaksua esitetään korotettavaksi nykyisestä 27 %:sta 28 %:iin, mikä lisää eläkemaksutuloja 5 miljoonaa euroa ensi vuodesta alkaen, edellyttäen että esitys hyväksytään. Palkkasumman kasvuarvio on noin 1–1,5 % vuodessa. Eläkemenoennusteen mukainen eläkemenojen nousu näinä vuosina on noin 7–8 % vuodessa. Ehdottomasti suurin menoerä, kuten kaikki tiedämme, on vanhuuseläkemenot ja ne kasvavat arviolta noin 10 miljoonaa euroa vuodessa. Teillä käsittelyssä olevan eläkerahastomaksun hyväksymiseen on varauduttu siten, että talousarviossa on vuodesta 2013 mukana eläkerahastomaksu 10 miljoonaa euroa vuodessa, mikä tarkoittaisi 1,2 % kirkollisverotuloista. Eläkejärjestelmän kulut ovat aina olleet suuret. Kevaintegraation toteutuessa ensi vuonna täysimääräisenä, siitä seuraa vihdoinkin, että eläkejärjestelmämme kulut asettuvat kohtuulliselle tasolle. Eli ensi vuonna ne ovat 3,4 miljoonaa euroa ja jatkossa tulevat putoamaan noin 3 miljoonan euron tasolle. Varmasti muistatte, että ne jossain vaiheessa 2000-luvulla olivat noin 7 miljoonaa euroa vuodessa. Rahastosiirto, eli eläketulojen ja -menojen erotus, on toivottavasti suunnittelukauden ajan positiivinen. Vuodesta 2015 alkaen eläkemenoja rahoitetaan osin sijoitustoiminnan tuotoilla. Syyskuun lopussa eläkerahasto oli 894 miljoonaa, ja lokakuun lopun arvio on 933 miljoonaa euroa. Eläkerahaston tuotto syyskuun lopussa oli -8,1 %. Olette varmaan seuranneet uutisointia siitä, miten eläkejärjestelmiä on kovasti moitittu kykenemättömyydestä saavuttaa asetettuja reaalituottoja. Ensi vuoden tuottoja on mahdotonta arvioida. Lokakuun lopun arvioitu tuotto on -2,5 %. Ensi vuonna eläkemenot ovat 160 miljoonaa euroa ja 85 % menee vanhuuseläkemenoihin. Muut lajit ovat säilyneet euromääräisesti suurin piirtein samoina vuodesta toiseen. Eläkerahastossa on ollut volatiilisuutta viime aikoina kohtuullisen runsaasti. Tuo 2010 oli tilanne vuodenvaihteessa, jolloin se oli niin sanotussa all time high´ssa eli 957 miljoonaa. Kevät meni vielä varsin mukavasti, olimme muutaman miljoonan euron päässä miljardin rajasta. Mutta sitten alkoi katastrofaalinen Kreikan tilanteen selvittely ja sen jälkeen olikin syyskuun loppuun mennessä oikeastaan vain yksi suunta, eli alaspäin. Lokakuussa tilanne hieman korjaantui ja nyt tilanne on vähintäänkin heiluvainen. Saa nähdä, mikä vuoden lopussa on rahaston koko. Eläketurvan toimeenpano siirtyy siis kunnalliseen eläkelaitokseen 1.1.2012. Sen jälkeen Keva vastaa kunnan, valtion, kirkon ja Kelan toimisuhde-eläkkeiden eläketurvan toimeenpanosta. Meille jää edelleen vastuu eläkkeiden rahoittamisesta, eläkemaksujen perimisestä ja eläkerahaston sijoitustoiminnasta. Mutta kaikki muu – palvelusuhderekisterit, eläkeneuvonta, eläkelaskenta – kaikki muu paitsi nimenomaan nämä rahoitukseen, sijoittamiseen ja maksujen perintään liittyvät hoituvat vain ja ainoastaan Kevassa. Olemme sopimuspohjaisesti tätä pari vuotta harjoitelleet ja tästä on tullut oikeastaan pelkkää positiivista palautetta. Käsittelyajat ovat huomattavasti lyhentyneet ja palvelu on muiltakin osin parantunut.

Seuraavaksi kirkon yhteinen toiminta, joka sisältää kirkkohallituksen, hiippakunnallisen toiminnan ja avustukset. Talousarvio on tehty varsin tiukalla kädellä ja kirkkohallituksen määrärahat tämän vuoden varsinaiseen talousarvioon verrattuna ovat 5 % pienemmät. Hiippakunnallisen toiminnan määrärahat ovat -4,8 % ja avustuksien peräti -8,4 % pienemmät, eli toimintakate alenee tältä osin 6 %. Tästä seuraa myös se, että vuosikate on ensi vuonna hieman parempi kuin mitä tänä vuonna ja tilikauden alijäämä jonkun verran pienempi kuin mitä tänä vuonna. Strategiset hankkeet kansliapäällikkö jo esittelikin, joten keskityn näiden osalta ainoastaan yhteen sarakkeeseen, eli sarakkeeseen "Yhteensä 2006–2014". Tähän on koottu yhteensä se euromäärä, mikä näihin hankkeisiin on keskusrahaston talousarviossa panostettu. Eli käyttötalouspuolella vuoteen 2014 mennessä on varattu ja esitetään varattavaksi yhteensä 24,1 miljoonaa. Sen lisäksi KITKE-Kirjurihankkeessa investointiosuus 2005–2014 on 15 miljoonaa euroa. Kirkon palvelukeskuksen (tässä lukee muistin virkistämiseksi "ent. HeTa nyk. Kipa") investointeihin esitetään Kirkon keskusrahaston osalta 5 miljoonaa ja lisäksi perustamiskustannuksiin 7 miljoonaa euroa. Palvelukeskukseen palaan kohta tarkemmin. Seurakunta-avustukset ovat ensi vuonna noin miljoona euroa pienemmät kuin tänä vuonna. Suurin muutos on yhdistymisavustuksissa. Koska yhdistymisiä ei juurikaan ensi vuoden alusta tapahdu, myöskään yhdistymisavustuksille ei ole tarvetta. Niin ikään rakennusavustusten kysyntä on edelleen varsin vähäistä, joten on arvioitu, että siihen riittää pienempi määräraha kuin mitä tänä vuonna. Seurakunta-avustusten suuntahan on ollut koko 2000-luvun selkeästi laskeva. Nyt kuvittelisin, että tämä noin 6,5 miljoonan euron taso lienee se minimi, koska rakennusavustusten osuuden täytyy kuitenkin olla kohtuullisen suuri jatkossakin.

Seuraavaksi muutama dia uudesta konsernin osasta, eli Kirkon palvelukeskuksesta. Ensin hinnoitteluperiaatteista. Tässähän on tavoitteena omakustannushinnoittelu. HeTan johtoryhmä (siinä vaiheessa puhuttiin vielä HeTasta) päätti, että hinnoittelu tapahtuu tavoitetilan 2017 mukaisesti. Kentällä on kovasti pelätty, että ne seurakunnat, jotka tulevat asiakkaiksi tässä alkuvaiheessa, maksavat palvelusta korkeamman hinnan kuin mitä ne, jotka tulevat mukaan vuonna 2017. Hinnoittelu tapahtuu ikään kuin palvelukeskus olisi jo valmis ja toimisi täydellä teholla. Asiakkaiden suoritemääriä on projektin aikana kerätty ja niitä käytetään laskutuksen perusteena siihen saakka, kunnes saadaan ajantasaisia suoritemäärätietoja asiakkailta. Yksikköhinnat ovat kaikille asiakkaille samat ja kukin asiakas maksaa saamansa palvelut omien suoritemääriensä mukaisesti. Jos on jotain erikseen sovittavia töitä, esimerkiksi mittavat konsernitilinpäätökset, ne laskutetaan tietenkin erikseen. Seuraavaksi muutama esimerkki palvelumaksuista. Tässä mainitut seurakunnat tulevat olemaan Kipan ensimmäisiä asiakkaita. Nämä ovat ensin pilotteja, jonka jälkeen heistä tulee varsinaisia asiakkaita. Kuten näette, palvelumaksut eivät ole suuria. Esimerkkinä Hailuoto, jonka palvelumaksu on 4 036 euroa/vuosi. Se ei ole paljon.

Seuraavaksi talousarviosta ja -suunnitelmasta vähän toinen näkökulma. Palvelukeskukseen rekrytoidaan koko ajan työntekijöitä. Rekrytointeja tehdään vuosittain jonkin verran etupainotteisesti, jotta pystymme tuottamaan riskittömän palvelutason. Ensi vuonna tätä perustyötä tekeviä rekrytoidaan 25 henkilöä. Tämän lisäksi on jo palkattuna avainhenkilöt. Lisäksi tarvitaan tietysti myös hankeorganisaatio perustamisvaiheen ajalle. Ensi vuonna käynnistetään tietojärjestelmien pilotoinnit. Tietojärjestelmistä kohta pari sanaa lisää. Palvelutuotanto käynnistetään syksyllä 2012. Ensi vuoden tavoitteena on, että palvelukeskuksen asiakkaina olisi 30 oikeaa, aitoa talousyksikköä. Kirkon keskusrahasto maksaa tietojärjestelmäinvestoinnit ja osan muista investointimenoista, eli kaikkia ei kohdenneta asiakkaille. Tästäkin kohta vähän lisää. Kun palvelukeskusta rakennetaan tällä tavalla, tarkoittaa se, että palvelukeskuksen tulos tulee väistämättä olemaan alijäämäinen rakentamisvaiheen ajan. Seuraava kysymys on, miten alijäämä katetaan. Yhdessä tilintarkastajiemme kanssa olemme suunnitelleet mallia tämän asian hoitamiseen. Tämä toteutetaan kirjanpidollisesti omakatteisena rahastona, samalla tavalla kuin Kirkon eläkerahasto. Omakatteiseen rahastoon siirretään vuosittain se summa, joka kattaa palvelukeskuksen kyseisen vuoden alijäämän. Investointiosassa näette tämän kohdassa "Palvelukeskuksen perustamiskustannukset". Arvioimme, että siirtymävaiheen aikana alijäämä on yhteensä 7 miljoonaa euroa. Vuodesta 2018 alkaen, kun palvelukeskus työskentelee täydellä teholla, tämä noin 7 miljoonaa euroa palautetaan Kirkon keskusrahaston omakatteiseen rahastoon 12 vuoden aikana. Tätä voidaan pitää eräänlaisena korottomana lainana. Seuraavan kolmen vuoden aikana palvelukeskuksessa on töissä arviolta 65 henkilöä ja asiakkaina 104 seurakuntataloutta.

Sitten Kipa-tietojärjestelmäkokonaisuudesta. Olemme tottuneet arvosteluun siitä, että kirkko pörrää pörssissä. Viime viikolla tietotekniikka-alan lehdistössä meitä on arvosteltu myös siitä, että me pörräämme tietojärjestelmämaailmassa varsin mittavilla investoinneilla. Tämä käynnisti tietysti myös vilkkaan keskustelun nettipalstoilla, siitä onko oikein, että kirkko tekee tietojärjestelmähankintoja. Nyt nämä keskustelut ovat toivottavasti jo ohi, mutta aika vilkasta se on ollut. Tämä on mielenkiintoinen ja haasteellinen monitoimittajaratkaisu. Eli ydinratkaisun toimittaa Fujitsu. Se tarkoittaa kirjanpitoa ja kaikkea siihen liittyviä osto- ja myyntireskontroja. Siihen liitetään viisi eri osa-aluetta: matka- ja kululaskut, palkat ja palkkiot, maksuliikenne, hp-järjestelmä (hallitsee henkilötietoja) sekä portaali. Tämän järjestelmän haaste ei ole suinkaan se, etteivätkö nämä jo tällä hetkellä monessa paikassa käytössä olevat järjestelmät toimisi, vaan - koska toimittajia on näin monta - saada nämä järjestelmät sulavasti ja sujuvasti toimimaan yhteen. Eli yhteensovittamiskysymys. Olemme alun perin luvanneet, että Kirkon keskusrahasto maksaa seurakunnille ohjelmistot. Siihen on budjetissa varattu 2,2 miljoonaa euroa. Ohjelmistojen hinta on 1,9 miljoonaa euroa ilman arvonlisäveroa, eli aikalailla sama kuin mihin talousarviossa on varattuna. Mutta pakettiin liittyy myös paljon muuta, yhteensovittamista ja pilotointia, käyttöönottoa, liittymiä ja konversioita. Toimittajilta on tietysti ostettu myös jatkuvat palvelut. Kaikki yhteensä on varsin merkittävä summa, eli 10,8 miljoonaa. Alun perin siis ajateltiin, että keskusrahasto rahoittaa vain ohjelmistot, mutta muilta osin paketti rahoitettaisiin seurakuntien maksamien palvelumaksujen kautta. Mutta ottaen huomioon seurakuntien taloudellisen tilanteen kehityksen ja keskusrahaston esittämän eläkemaksun korotuksen, esitetään keskusrahaston ottavan hieman suuremman vastuun investointien rahoittamisesta ja helpottavan osaltaan seurakuntien taloudellista tilannetta. Toisaalta tavoitteemme on saada palvelumaksut mahdollisimman alhaisiksi. Jatkuvat palvelut eli ylläpito on tietysti sellainen osa-alue, että se tulee joka tapauksessa seurakuntien maksettavaksi palvelumaksujen kautta. Katsoisin että muilta osin keskusrahasto voisi tulla vastaan.

Seuraavaksi koko keskusrahaston investointiosa. Kiinteistöinvestoinneista tässä on toteamus, että varaudumme kirkkohallituksen tilojen korjaukseen. On havaittu, että olisi tarve varsin mittavaan lvis-korjaustyöhön ja nyt mietimme, mikä olisi järkevä tapa toimia. Tietojärjestelmäinvestoinneissa on HeTa-ohjelmisto sekä lisäesitys laajempiin investointeihin 2,8 miljoonaa, eli yhteensä 5 miljoonaa. Muissa investoinneissa on siirto omakatteiseen rahastoon eli niin sanottu laina. Investoinnit vuosina 2011–2014 olisivat 31,2 miljoonaa euroa ja suunnitelman lopussa rahavaramme vastaisivat 7 kuukauden seurakuntamaksutuloja. Vuosikate miinus poistot -mittarilla vuodet 2011–2014 ovat valitettavasti varsin reippaasti pakkasella. Tulorahoituksemme riittää erinomaisesti strategisten hankkeiden käyttötalousmenojen rahoittamiseen eli vuosikate on positiivinen koko suunnitelmakauden ajan, mutta Kirjuri-hankkeesta ja Kipa-investoinneista tulee varsin mittavat poisto. Niihin vuosikate ei enää riitä eli koko suunnitelmakausi on alijäämäinen. Viimeiseksi näytän teille vielä hahmotelman siitä, miten rahavirrat muuttuvat vuositasolla. Tässä ei nyt oteta kantaa siihen, miten verotulot kehittyvät, vaan tässä on hieman erilainen ajatus takana. Menojen lisäyksiä -esityksinä on työnantajan eläkemaksun korotus sekä eläkerahastomaksu. Nämä menojen lisäykset olisivat 15 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta on olemassa myös tulojen lisäysmahdollisuuksia ja menojen vähennysmahdollisuuksia. Tulojen lisäysmahdollisuus perustuu lakimuutokseen, jossa määriteltiin hautaustoimesta perittävien maksujen perusteet. Ajatus on, että 0-kerholaiset poistuisivat ja tämän jälkeen aidosti hinnoiteltaisiin kustannukset yhteisövero-osuuden perusteella. Esityksessä arvioitiin, että seurakuntien tulot koko kirkon tasolla lisääntyisivät tätä kautta vähintään 10 miljoonaa euroa vuodessa. Toisaalta on kaksi menojen vähennysmahdollisuutta: Kirjuri-jäsenrekisterin kautta ja Kirkon palvelukeskuksen kautta. Kirjurissa on esitetty 3 miljoonan ja Kipassa 5 miljoonan euron vuotuiset säästömahdollisuudet. Pieni osa näistä tulee automaattisesti, koska tietojärjestelmäkustannukset tältä osin jäävät seurakunnilta pois. Osa menojen vähennysmahdollisuuksista tulee sitä kautta, että osataan ja voidaan hyödyntää eläköityvä henkilöstö, eli pystytään vähentämään tältä osin henkilöstömenoja. Tässä oli tällä kertaa toiminta- ja taloussuunnitelma. Kiitos.


Paluu