Puheenvuoro



Pihlaja Pirjo, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kertomus Kirkkohallituksen ja hiippakuntien toiminnasta vuonna 2009, Kirkon keskusrahaston tilinpäätös ja vastuuvapauden myöntäminen sekä Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös

Täysistunto:
Maanantaina 3 päivänä toukokuuta 2010 klo 12.45

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Kirkkohallituksen toimintaa vuonna 2009 kuvataan teille lähetetyissä kirkkohallituksen ja hiippakuntien toimintakertomuksessa ja henkilöstötilinpäätöksessä. Toimintakertomusta on jonkin verran uudistettu aiemmista vuosista. Sen alkuun on otettu lyhyt kuvaus toimintaympäristön muutoksista. Samoin tapahtumia kirkkohallituksen viidessä koko talon kattavissa kärkihankkeissa on kuvattu toimintakertomuksen alussa.

Vuonna 2009 jatkunut taloudellinen lama ja sen seuraukset vaikuttivat monella tavalla seurakuntiin ja heijastuivat myös kirkon yhteiseen toimintaan. Verotilitykset seurakunnille vähenivät yhteensä 2,2 % vuoteen 2008 verrattuna. Kirkollisverot olivat vielä viime vuonna hiukan yli edellisen vuoden tason. Sen sijaan yhteisöverotulot laskivat yli 21 % vuoden 2008 tasosta siitä huolimatta, että seurakuntien jako-osuutta yhteisöveron tuotoista nostettiin 1,75 %:sta 2,55 %:iin. Voidaan todeta, että tällä tasolla yhteisöverotulot eivät enää kata seurakuntien tehtäväksi annetuista yhteiskunnallisista tehtävistä aiheutuvia menoja.

Kirkkohallituksen keskeisimmät kehityshankkeet kertomusvuonna ovat olleet Meidän kirkko 2015 -strategian jalkauttaminen, seurakuntien rakennemuutosten tukeminen, Hengellinen elämä verkossa -hankekokonaisuus, kirkon uusi jäsentietojärjestelmä -hanke sekä henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämishanke. Näistä hankkeista hieman lähemmin seuraavassa.

Meidän kirkko 2015 -strategian jalkauttamisessa elettiin kertomusvuonna konkreettista strategian jalkauttamisen ja strategiatyöskentelyn edistämisen aikakautta, mistä kertoo yli 50 seurakuntiin, seurakuntayhtymiin, rovastikuntiin, hiippakuntiin ja kirkon eri työaloille kohdennettua esitelmä- ja koulutustilaisuutta. Kertomusvuonna suunniteltiin ja luotiin pohjaa vuosien 2010-2012 kirkon yhteiselle Pyhä-painopisteelle, jolla on kolme teemaa: Jumala, Pyhä aika ja Luomakunta. Kirkkohallitus tulee toteuttamaan Pyhä-painopistettä yhdessä seurakuntien ja hiippakuntien sekä kirkollisten ja kristillisten järjestöjen kanssa. Myös vapaaehtoistoiminnan kehittämishanke aloitettiin vuoden 2009 aikana. Tämän kehittämishankkeen tavoitteena on vaikuttaa seurakuntien työntekijöiden osaamiseen siten, että he pystyvät sekä kehittämään ja ohjaamaan vapaaehtoistoimintaa että tukemaan vapaaehtoistoimijoita. Näitä molempia strategia-työhön liittyviä hankkeita voidaan pitää merkittävinä, koska niiden tavoitteena on luoda kirkon työtä tukevia toimintamalleja ja sisältöjä seurakuntatyölle.

Seurakuntien rakennemuutoksissa viime vuosi oli hiljaisempi ajanjakso. Kirkkohallitus teki vain neljä seurakuntien rakennemuutoksiin liittyvää päätöstä vaikkakin ne kohdistuivat yhteensä 20:een seurakuntaan. Kertomusvuoden aikana seurakuntien määrä väheni yhdellä ollen vuoden lopussa 465. Seurakuntatalouksia vuoden aikana väheni viisi, jolloin niitä vuoden lopussa oli 323. Seurakuntien rakennemuutoksia tukeva kirkkohallituksen asettama ohjausryhmä keskittyi viime vuonna pitkälti tiedon keruuseen jo tapahtuneesta rakennemuutoksesta. Verkostoituminen hiippakunnissa perustettuihin ohjausryhmiin lähti käyntiin ohjausryhmän saadessa projektipäällikön sekä keväällä toteutetussa seminaarissa, jonka teemoina olivat seurakuntien muuttuvat toimintaympäristöt ja kokemukset ja havainnot seurakuntien rakennemuutoksesta. Toisena ohjausryhmän keskeisenä teemana viime vuonna oli rakennemuutoksiin liittyvän viestinnän kehittäminen. "Kirkko muutoksessa" viestintäsuunnitelma valmistui rakennemuutoksen työkaluksi ja viestinnän pilottihankkeena toteutettiin kaksi koulutusta, joista toinen suuntautui seurakuntajaotuksen muutostilanteeseen ja toinen muutosviestintään rakennemuutoksen jälkeen. Ohjausryhmän alatyöryhminä aloittivat tulevaisuuden seurakuntatyöryhmä ja myös Kirkko 2020 -työryhmä. Näistä toinen keskittyy seurakuntarakenteiden kehityslinjoihin ja toinen kansantalouden suhdannekehitysten vaikutuksiin seurakuntien toimintaan.

Hengellinen elämä -verkossa hankekokonaisuus käynnistyi koko laajuudessaan vuoden 2009 alusta, mikä heijastui hankkeen toimintaan kertomusvuoden aikana. Painopisteenä hankkeessa on jäsenten laadukas kohtaaminen verkossa. Myös sosiaalisen median voimakas nousu on korostunut hankkeen edetessä. Hankkeen kautta kirkkohallitus on mukana useassa verkkopalvelussa niiden sisältöä rakentamassa, mutta antamalla myös taloudellista tukea. Kertomusvuonna aloitettiin myös verkkokeskustelujen käyminen. Lisäksi seurakuntien kanssa on tehty yhteistyötä monissa hankkeissa, joissa on edistetty muun muassa jumalanpalvelusten ja muiden kirkollisten toimitusten toteutumista myös verkossa.

Kirkon uusi jäsentietojärjestelmä eli KITKE-hankkeessa oli kertomusvuonna tiivistä jäsentietojärjestelmän perustoteutuksen aikaa. Sen data-osuuden, joka muun muassa kattaa seurakuntien nykyisten jäsentietojärjestelmien tietokantojen tiedot ja viranomaistoimintojen vaatimat toiminnot, toteutuksessa ohjelmistotoimittajana toimii Logica Oy. Digi-osiossa, joka kattaa niin sanottujen vanhojen kirkonkirjojen siirron osaksi uutta tietojärjestelmää, ohjelmistotoimittajana toimii Affecto Oy. Data-osiossa on muun muassa rakennettu konversio-ohjelmaa, jolla nykyisen käytössä olevien tietojärjestelmien tiedot siirretään osaksi uutta kirjuri-jäsentietojärjestelmää. Tavoitteena oli ensimmäisen valtakunnallisen konversion toteutus vuosien 2009-2010 vaihteessa. Kuten kaikissa suurissa tietojärjestelmähankkeissa, myös tässä hankkeessa tuli vastaan ongelmia. Konversio-ohjelman rakentaminen osoittautui haasteellisemmaksi kuin oli osattu arvioida. Lisäksi tietojärjestelmän rakentamisen dokumentointi on osoittautunut puutteelliseksi ja henkilötietojen käsittelyyn liittyvä tietoturvasta huolehtiminen ei ole ollut riittävällä tasolla. Nämä kaikki tekijät ovat vaikuttaneet siihen, että valtakunnallisen konversion toteutus on lykkääntynyt. KITKE-hankkeen data-osiossa vuodenvaihteessa ja sen jälkeen esiin nousseet ongelmat tulevat vaikuttamaan siihen, että Kirjuri-jäsentietojärjestelmää ei saada tuotantokäyttöön vielä 2011 alussa. Toisaalta myös Väestörekisterikeskus on toivonut käyttöönotolle myöhäisempää ajankohtaa. Kirkkohallituksen tietohallintoyksikössä on viimeisen kuukauden aikana tehty lujasti töitä jäljellä olevien töiden uudelle suunnittelulle ja aikataulutukselle. Samalla on tehty alustava päätös siitä, että KITKE -hanketta tuetaan vahvistetusti siten, että kirkkohallituksessa on hankkeessa kaksi hankepäällikköä, joista tietojärjestelmäpäällikkö Jukka Tamminen tukee tietojärjestelmän rakentamista Inkeri Kranttilan keskittyessä hankkeen jalkauttamiseen seurakuntiin, tuomiokapituliin ja kirkon keskushallintoon.

Henkilöstön ja taloushallinnon kehittämishankkeessa elettiin kertomusvuonna jo kolmatta palvelukeskuksen valmisteluvuotta. Kirkolliskokouksen linjauksen mukaisesti valmistelussa keskityttiin toimintamallien investointi- ja käyttökustannusten tarkentamiseen, riskien arviointiin sekä seurakuntatalouteen liittyviin vaikutuksiin. Vuoden aikana toteutettiin työprosessien avaaminen sekä seurakuntiin kohdistunut kyselytutkimus, jolla mitattiin palvelukeskusmallin kannatusta. Kyselyyn vastasi yli 80 % kaikista seurakuntatalouksista ja kannatus palvelukeskuksen rakentamisen puolesta oli noin 50 %:ssa vastauksista. HeTa-hankkeen alatyöryhmät valmistelivat vuoden aikana muun muassa palvelukeskuksen järjestelmäkokonaisuuden vaatimusmäärittelyä ja kohta käsittelyyn tulevaa kirkkolainsäädännön muutosesitystä.

Näiden yhteisten hankkeiden lisäksi jokainen kirkkohallituksen osasto ja yksikkö on toiminut omalla tehtäväalueellaan kirkon toimintaa edistäen toimintakertomuksessa kuvatulla tavalla.


Paluu