Puheenvuoro



Huotari Voitto, piispa

Otsikko:
Hallintovaliokunnan mietintö 3/2006 edustaja-aloitteesta 4/2006, joka koskee hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtajan läsnäolo- ja puheoikeutta tuomiokapitulin istunnossa

Täysistunto:
Keskiviikkona 8 päivänä marraskuuta 2006 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Haluan ensiksikin muistuttaa siitä, mikä on tuomiokapitulin varsinainen kokoonpano tällä hetkellä. Sehän on seitsenjäseninen elin, jossa puheenjohtajana on piispa, varapuheenjohtajana tuomiorovasti, siihen kuuluu kaksi pappisasessoria, siihen kuuluu yksi maallikkojäsen sekä lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani. Tämän lisäksi hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla on läsnäolo- ja puheoikeus tuomiokapitulin istunnossa. Tämä edustaja-aloite, joka on valiokunnan mietinnön taustana, sisältää ajatuksen, että hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtajalla olisi läsnäolo-oikeus silloin, kun hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja on estynyt. Tätä tuomiokapitulin kokoonpanoahan selvitettiin varsin perusteellisesti ja monitahoisesti siinä yhteydessä kun tapahtui hiippakuntahallintouudistus. Tätä asiaa, joka on nyt käsiteltävänä, onkin lähestyttävä siltä kannalta, mikä on hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan tehtävä tuomiokapitulin istunnossa. Ajatushan ei ole se, että tätä kautta hiippakuntavaltuustoon tulisi yksi lisäjäsen ikään kuin sivuoven kautta, vaan hiippakuntavaltuuston läsnäolo- ja puheoikeus perustuu siihen, että johtaessaan hiippakuntavaltuuston kokousta hänen on tarpeen olla selvillä niistä asioista, jotka tulevat hiippakuntavaltuustossa käsiteltäviksi ja jotka siis valmistellaan tuomiokapitulin istunnossa. Tuomiokapituli on kuitenkin tehtäviltään sellainen, että vain pieneltä osin tuomiokapitulin tehtävät liittyvät hiippakuntavaltuuston kokouksen valmisteluun. Oman hiippakuntani tilanne on varmasti aika tyypillinen. Meillä on tähän saakka, tänä vuonna tuomiokapitulin pöytäkirjaan kertynyt noin 800 pykälää. Olemme käsitelleet tämän verran asioita tämän vuoden aikana. Hiippakuntavaltuustoon meneviä asioita näistä ei ole ollut kymmentäkään. Tämän vuoksi hallintovaliokunnassa ajateltiin näin, että lisäjäsenajattelu ei ole perusteltu ja sen varsinaisen tarkoituksen eli hiippakuntavaltuuston puheenjohtajan tehtävän hoitamisen kannalta nykyisin voimassa oleva säädös olisi riittävä. Nyt lisäksi on paikallaan ottaa huomioon se, että hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja on usein pappi. Puheenjohtaja on maallikko ja varapuheenjohtaja on usein pappi. Tämähän ei merkitsisi myöskään useimmissa tapauksissa maallikkovoiman vahvistumista tuomiokapitulin istunnossa, vaan sitä että sinne tulisi yksi pappi lisää. Kaiken lisäksi hiippakuntahallinto on uudistettu aivan äskettäin ja täällä on vastikään esitetty toivomus, että erillisiä pieniä yksittäisiä muutoksia ei kirkkolakiin ja kirkkojärjestykseen esitettäisi, kun kaiken lisäksi vielä kirkollisen lainsäädännön kokonaisuudistustakin koskeva hanke on keskeneräinen. Näistä näkökohdista johtuen hallintovaliokunta esittää, että kirkolliskokous päättäisi jättää edustaja-aloitteen raukeamaan.

Haluan kiinnittää huomiota tähän mietintömme asuun ja siihen, että tässä mietinnössämme on myöskin neljäs sivu, joka saattaa helposti jäädä huomaamatta, se neljäs sivu sisältää eriävän mielipiteen.


Paluu