Puheenvuoro



Orsila Markku, edustaja

Otsikko:
Pappisasessorin kelpoisuusvaatimusten muuttaminen (Hiippakuntavaltuustoesitys 2/2013)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä marraskuuta 2013 klo 12.30

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Toin viime keväänä esiin huoleni pappisasessorin vaalissa kelpoisten pappien vähyydestä. Siis tämän huolen. Silloin, kun keskusteltiin koko tästä isosta vaalipaketista, josta keskustellaan tällä viikolla myöhemmin. Kun olin puheenvuoron käyttänyt, niin yksi hyväntahtoinen humoristinen edustajatoveri heti sanoi tuossa käytävällä, että "Jaaha, Orsila näyttää haluavan vielä asessoriksikin." En tiedä miten kivaa hommaa asessorin homma lopulta on, en ole koskaan semmosta hommaa tässä kirkossa hoitanut mutta oon nyt tietysti itseäni tutkiskellut tuon kommentin jälkeen ja huomannut, että ei se nyt ainakaan ihan tärkein vaikuttimeni ollut, vaikka komiaahan se olisi.

Asia voi toisaalta olla pienehkö kaiken kaikkiaan mutta tartuin siihen juuri tästä syystä, kun huomasin, että on semmoisia hiippakuntia, joissa näissä vaaleissa on ollut mukana kaksi tai kolme ehdokasta koko vaalissa. Sen lisäksi säännöt on semmoset, että nyt nämä toimikaudet on rajattu ja pitää olla kappalaisen tai kirkkoherran virassa. Jonkun kerran on käynyt myös niin, että joissakin hiippakunnissa, kun näitä ehdokkaita on kaksi tai kolme niin pari on saattanut sitten laittaa viestiä kiirimään tuntemilleen papeille ja seutukunnille, että älkää nyt vain minua äänestäkö. Tässä omassa kirkkoherran tehtävässä on niin paljon haasteita, että ei nyt kerkiä asessorin tehtäviin. Tampereen hiippakunnassa on nyt havahduttu nyt tähän ihan samaan asiaan.

Minusta oleellista olisi nyt vain löytää joku keino madaltaa asessorin vaalin kelpoisuuden ehtoja. Nyt nämä vaatimukset on kovemmat kuin vaikkapa piispan tai dekaanin virkaan. Ja taitaapa pappi kelvata kirkkoneuvokseksikin, vaikka ei nyt just satu vaalihetkellä istumaan kappalaisen tai kirkkoherran virassa. Omassa hiippakunnassa Lapualla vaikkapa dekaani on kaksi edellistä kertaa löytynyt semmosesta porukasta, että kummallakaan kerralla valittava dekaani ei ole ollut kirkkoherra tai kappalainen. Asessorit joutuvat jatkossakin, vaikka nämä tehtävät nyt vähän muuttuu, varmaan koviin paikkoihin. Tällä viikolla meidän hiippakunnan pappisasessori istuu täällä piispaa tuuraamassa ja hallinnollisia taitoja ja henkilöstöasioiden osaamista ja viisautta vaaditaan kyllä koko ajan ja jatkuvasti.

Nyt on sitten esitetty nämä kaksi päälinjaa. Tämä Tampereen alkuperäinen esitys pohti laajasti sitäkin, miten muu johtamiskoulutus ja kaikki muu kokemus voitaisiin ottaa huomioon. Ja sitten oli äänestyksessä päädytty tähän ratkasuun, joka on juuri se sama asia, jonka esitin siinä ison vaalipaketin keskustelussa, että säilytetään tämä ylempi pastoraali ehtona mutta poistetaan vaatimus, että valittavan pitää juuri nyt istua kappalaisen tai kirkkoherran virassa. Se, että on seurakunnan papin virassa, eikö se voisi riittää. Muu kokemus tuohon vaiheeseen virkauralla ehtineellä takaa kyllä kokemuspohjaa ja tämä ylempi pastoraali ja muut koulutukset ja myös seurakunnasta hankittu kokemus, ei kukaan yleensä tule näihin erityisvirkoihin ilman seurakuntatyön kokemusta. Että luulen, että osaamista riittää.

Sitten on esitetty myös tämä huoli, että tämä ylempi pastoraali on niin raskas systeemi, että näitä suorittajia on aika vähän ja siinä tekee mieli tuoda terveisiä omasta hiippakunnasta, siellä on joku keksinyt tällaisen hauskan ajatuksen, joka näyttää kantavan hedelmää, että tähän uskonpuhdistuksen merkkivuoteen liittyen, on perustettu tämmönen hanke, jossa kapituli on itse rohkassut pappeja suorittamaan ylempää pastoraalitutkintoa isolla porukalla. Siinä lienee melkein parisenkymmentä pappia nyt mukana ja voi olla, että meidän hiippakunnassa tämä asia hoituu siitä huolimatta, saanko minä sitten ylempää pastoraalia tehtyä tai en.

Luulen, että näillä kirkon erityisviroissa olevilla papeilla, jos he pääsisivät vaalikelpoisiksi niin voisi olla joskus jotain aivan erityistä osaamista ja tuotavaa myös kapitulin työskentelyyn. Heillä on monella pitkiä koulutuksia, työnohjauskoulutusta ja konsulttikoulutuksia ja sielunhoidollista osaamista. Nyt, kun rajat on näin tiukat, jää vaan jotenkin sellainen maku, ettei ihan luoteta siihen, että papit osaisi äänestää keskuudestaan sopivia, että voi tulla ihan joku pököpää sitten valituksi, nuori ja kokematon. No ei tämä tietysti takaa, että jos poistetaan tämä kappalainen tai kirkkoherra, että niin ei käy mutta en ymmärrä, että miten tämä vaatimus, että istuu kappalaisen tai kirkkoherran virassa, poistaisi tämän uhan. Toivon, että valiokunta pohtii näitä muitakin malleja mutta tämä esitetty konsti on varsin yksinkertainen. Muutos takaisi sen, että saataisiin lisää vaaleihin kelvollisia ehdokkaita. Kannatan Tampereen hiippakunnan esitystä.


Paluu