Puheenvuoro



Orsila Markku, edustaja

Otsikko:
Kummien vähimmäismäärän muuttaminen (KJ 2:17,1) (Hiippakuntavaltuuston esitys 3/2009)

Täysistunto:
Tiistaina 5 päivänä toukokuuta 2009 klo 10.35

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Juolahti mieleen ajatella tätä asiaa vähän oman itseni ja omien kummilasteni kautta. Olen sillä lailla huono kummi, että en ole ihan varma, että onko niitä viisi vai kuusi, minulla kummilapsia. Tämmöistä on keskustelu kummiuden profiilista ja merkityksestä. Siihen liittyy se keskustelu, että meillä on paljon kilpailijoita, World Visionilla, Planilla ja SOS-lapsikylällä on kova puute kummeista. Ei haittaa, vaikka on kilpailijoita, niin ajattelen. Näitäkin kummeja kaivataan palvelemaan ja olemaan tukena. Mietin sitä, miten me huomioidaan kastetilaisuudessa näitä pieniä lapsia ja heidän perheitä. Minulla on joskus ainakin ollut syli täynnä tavaraa. Seurakunta lahjoittaa pienen kirjan, virsikirjan ja kynttilän ja siihen puisen jalan ja vielä messinkisen kyltin ja kummeille jää sitten se paperinen todistus, niitä on eri seurakunnissa tietysti näitäkin käytäntöjä hyvin erilaisina. Heittelen nyt vaan ideoita tästä kummien huomioimisesta. Miten merkittävä kummi on? Kuinka me heitä huomioimme? Miltä kuulostaisi kummilusikan rinnalle kummikauha kummille? Siihen saisi kirjoittaa ne viisi nimeä ja minäkin muistaisin omani. Sinne voisi siihen samaan kauhaan aina sitten lisätä uusia nimiä ja sitten se roikkuisi minulla jossakin sängyn päädyssä. Tai jos ei kummipankkia niin entä pakki? Joku sellainen, jossa on villasukat ja villiin kummien yöhön joku lahjakortti. Nämä nyt on vaan tällaisia heittoja ja voi olla, että nämä eivät ole kirkolliskokouksen asioita, mutta, kun tilaisuus on, niin huomasin miettiväni tässä tätä omaa kummiutta.


Paluu