Puheenvuoro



Vikström Björn, biskop

Otsikko:
Seurakuntarakenteiden kehittämisen päälinjat, hallintovaliokunnan mietintö 1/2013 kirkkohallituksen esityksestä 11/2012

Täysistunto:
Keskiviikkona 15 päivänä toukokuuta 2013 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät ystävät. Luulen, että tässä yleiskeskustelussa meillä olisi syytä perehtyä pääkysymykseen eli siihen, haluammeko jatkaa tätä projektia vai päinvastoin jatkaa nykyisellä lainsäädännöllä. Tässä on esitetty paljon viisaita näkökohtia, mutta näihin yksityiskohtiin me joudumme kuitenkin palaamaan sitten jatkokäsittelyssä. Eli minusta pääkysymys tässä alussa on se, minkä vaihtoehdon mukaan haluamme jatkaa. Sitten haluan tähdentää, että vaihtoehdot eivät ole status quo, eli nykyisten seurakuntarajojen jäähdyttäminen, tai sitten tämä uusi malli. Vaan jos jatkamme nykyisellä lainsäädännöllä, me jatkamme sitä kehitystä jossa me nyt elämme, eli kehitystä kohti yhä isompia seurakuntia, yhä uusia seurakuntaliitoksia. Joittenkin mielestä tämä on hyvä kehitys. Tässäkin salissa on tuotu esille se ajatus, että juuri suurseurakunnat parhaiten tarjoavat mahdollisuuden käyttää joustavasti henkilöstöresursseja ja vähentää hallintoa. Tämä on yksi vaihtoehto. Toinen vaihtoehto, joka minusta kuitenkin on kokeilemisen arvoinen, on tämä ehdotettu malli, jossa annetaan mahdollisuus säilyttää pienempiäkin seurakuntia jatkossa. Sillä on kuitenkin hintansa. Se hinta on, että seurakunnilta siirretään joitakin tehtäviä yhtymälle. Ja tähän liittyy riskejä. Tähän liittyy riskejä varsinkin kielivähemmistöjen kannalta. Se mihin meidän tässä ja nyt siis pitäisi mielestäni keskittyä on se, että kummalle tielle me haluamme lähteä. Tyydymmekö siihen, että käymme kohti yhä isompia seurakuntia ja yhä useampia liitoksia, vai yritämmekö rakentaa mallin, joka mahdollistaa myöskin pienempien seurakuntien jatkuvuuden?


Paluu