Puheenvuoro



Olkinuora Hilkka, edustaja

Otsikko:
Talousvaliokunnan mietintö 3/2008 kirkkohallituksen esityksestä 4/2008, joka sisältää ehdotuksen Kirkon keskusrahaston talousarvioksi vuodelle 2009 ja toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2009 - 2011 sekä esityksen johdosta tehdyistä talousarvioaloitteista nrot 1, 2 ja 3/2008

Täysistunto:
Torstaina 6 päivänä marraskuuta 2008 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat, bästa kolleger. Kannan tänäänkin huolta kirkon opista. Jos emokirkko jakaa seurakunnille jotakin ilmaiseksi, se on poikkeus ja viesti siitä, että kyseessä on kirkon opin, olemuksen ja elämän kannalta niin tärkeä teos, että sen on oltava jokaisen kristityn omaisuutta. Niin sulotuoksuinen kuin piispojen kannanotto Rakkauden lahja onkin, on aiheellista tehdä niin sanottu hajurako tarpeellisten ja välttämättömien, kiinnostavien ja ainutlaatuisesti olennaisten välillä. Piispojen puheenvuoro on eittämättä tarpeellinen ja kiinnostava, mutta se ei ole välttämätön tai ainutlaatuisen olennainen, kuten esimerkiksi katekismus oli ja on. Keskittykäämme siis olennaiseen, kun käytämme vähäisiä resurssejamme. Korostakaamme sitä, mikä on ainutlaatuista. Ilmaisjaeltu kirja on niin iso sisällöllinen alleviivaus, että sitä on käytettävä harkitummin. Lisäksi - jos nyt toimimme talousvaliokunnan ehdotuksen mukaan - luomme ennakkotapauksen, jonka jälkeen aina silloin tällöin täällä tarjontalähtöisesti joudumme arvioimaan toinen toistaan arvovaltaisempien tahojen hengentuotteita, jotka pitäisi jakaa seurakuntiin ilmaiseksi - jopa kenties vailla yhtä suurta henkilökohtaista osaamista kuin se, joka meillä jokaisella on Rakkauden lahjan suhteen. Olemme myös päättämässä seurakuntien puolesta, että he tulevat käyttämään näitä kirjoja tietyissä tilanteissa, koska tottahan kirjaa tilataan, kun se ilmaiseksi saadaan, ja kirja saa näin myös puolivirallisen aseman. On myös unohdettu, että esitetty viidennesmiljoona tarvitsee huomattavasti lisäpanostusta, jotta kirja ei juuttuisi seurakunnissa pappien työhuoneiden hyllylle. Ehdotan siis, ja toivon ehdotukselleni kannatusta, että piispojen ansiokas puheenvuoro Rakkauden lahja jätetään seurakuntien itsensä tilattavaksi, maksettavaksi ja jaettavaksi, kuten yleisvaliokunta lausunnossaan esitti. Jos ja kun se on niin mainio kuin minkälaiseksi sen täällä arvioimme, sen menestys on ilman tukitoimiakin varma, ja kirkko voi jatkossakin pysytellä oman, ainutlaatuisen aineistonsa armossa anteliaana jakajana.


Paluu