Puheenvuoro



Kankkonen Stig, ombudet

Otsikko:
Kielivaikutusten arvioiminen rakenneuudistuksen yhteydessä ja kirkon kielistrategian laatiminen (Edustaja-aloite 1/2012)

Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä toukokuuta 2012 klo 15.30

Teksti:
Värderade ordförande, bästa kolleger. Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kollegat. I iniativet står bland annat så här: "En i praktiket fungerande tvåspråkighet förutsätter, som vi undertäcknade ser det, att också kyrkan har en utarbetad språkstrategilikhet med den, som änligt programmet för Jyrki Katainens regering ska utarbetas för landet som helhet."

Ne teistä, jotka olivat viime kaudella mukana, muistatte ehkä, että herätti jonkin verran hyvätahtoista hilpeyttä, kun esitin silloin myös tällaista aloitetta ja puhuin me-muodossa ja minä olin ainoa allekirjoittaja. Nyt tässä on sitten vähän enemmän allekirjoittajia. Ajattelin aluksi muistuttaa siitä, mitä perustuslaki sanoo ja kielilaki sanoo ja mitä juridista pohjaa toivomukselle tai aloitteelle on, että olisi syytä hoitaa kuntoon. Sitten ajattelin, että varmaan kaikki tiedätte sen ja yritän noudattaa piispa Björn Vikströmin kehotusta, että ei tarvitse ihan kaikkea sanoa. Hän ei käyttänyt tätä sanontaa, mutta olen teologi koulutukseltani, ja kun aloitin, niin kerrottiin meille teologian opiskelijoille, että sitten, kun saarnaatte niin ei tarvitse aina aloittaa luomiskertomuksesta ja lopettaa harmageddoniin, vaan pienempikin pätkä käy.

Eläkkeellä oleva kansliapäällikkö Risto Junttila sanoi yhdessä monista keskusteluistamme, että äidinkieli on uskon kieli. Minusta tästä yksinkertaisesta asiasta on kysymys, kun puhumme kielistrategiasta. Kielistrategian tehtävä on muistuttaa tästä ja kertoa mitä se käytännössä tarkoittaa. Jokaiselle seurakuntalaiselle luodaan edellytykset ja mahdollisuudet saada palveluja omalla äidinkielellään samanlaisten perusteiden mukaan ja äidinkielestään huolimatta tuntea kuuluvansa samaan kirkkoon täysvaltaisena jäsenenä. Kielistrategian tehtävä on myös hallinnossa ja käytännön elämässä muistuttaa siitä, että ei riitä samma på svenska, mutta paljon, paljon myöhemmin. Ruotsin kieli on oltava mukana prosesseissa, päätöksissä, suunnitelmissa alusta alkaen. En epäile hetkeäkään, että olisi huonoa tahtoa tai ettei tahdottaisi näin toimia. Mutta tarvitsemme aina muistutusta tässäkin asiassa, että tämä on eräs oleellinen osa valmistusprosessia. Hallitusohjelmassa todetaan tästä asiasta siis hallituksen kielistrategiasta seuraavaa: Kielellisten oikeuksien toteutumista kehitetään Ahtisaaren työryhmän esityksiä hyväksi käyttäen pääministerin johdolla 1) laaditaan pitkän aikavälin kielistrategia kahden elinvoimaisen kansalliskielen kehittämiseksi ja 2) konkretisoidaan sen pohjalta toimet.

Mielestäni kirkonkin pitää näin toimia. Luodaan kielistrategia, sanotaan, 1) mitä periaatteessa halutaan tehdä, miten halutaan edistää elävää kaksikielisyyttä kirkossamme ja 2) kerrotaan myös, miten se tapahtuu käytännössä. Aloite ei siis kumpua siitä, että näitä asioita olisi huonosti hoidettu, vaan siitä, että niitä hoidettaisiin järjestelmällisesti ja johdonmukaisesti hyvin myös tulevaisuudessa.


Paluu