Puheenvuoro



Keskitalo Jukka, edustaja

Otsikko:
Kirkkolain muuttaminen kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän käyttöönottoa varten (Kirkkohallituksen esitys 3/2006)

Täysistunto:
Tiistaina 7 päivänä marraskuuta 2006 klo 12.30

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokousedustajat. Viime viikolla ennakkoäänestyksessä pyörin niin innokkaasti kaikissa vetoisissa markettien auloissa, että lähes kokonaan luovutin myöskin oman ääneni. Yritän kuitenkin pitää tämän puheenvuoron, koska koen tämän asian niin tärkeäksi seurakuntien toiminnan kannalta. Tämä kirkkohallituksen esitys 3/2006 eli kirkkolain muuttaminen kirkon yhteisen jäsentietojärjestelmän käyttöönottoa varten on mielestäni todella tärkeä esitys. Se on tärkeä nimenomaan toiminnallisista syistä, sekä sanoisin näin, todennäköisesti myöskin taloudellisesti järkevä. Kirkkohallituksen esityksen ydin on siis eräiden kirkkolain pykälien muuttaminen, jotta olisi ylipäätänsä mahdollista perustaa kirkon yhteinen jäsenrekisteri, joka perustuu yhteen tietokantaan. Nyt laintarkastustoimikunta on tuonut esille näkemyksen tai itse asiassa esittänyt harkittavaksi, olisiko järkevää jatkaa tätä prosessia siten, että järjestelmää kehitettäisiin ja sitten pykäliin palattaisiin sen jälkeen, kun nähdään minkälainen järjestelmästä tulee. Minulla ei ole pätevyyttä ottaa kantaa tuohon kysymykseen; sitä täytyy lakivaliokunnan pohtia. Mutta joka tapauksessa tämän lakiuudistusesityksen taustalla on se asian varsinainen "pihvi" eli todella suuri muutos jäsentietojärjestelmässä.

Tätä "pihviä" koskien lähtisin nyt liikkeelle siitä olettamuksesta, että koska muuta taustamateriaalia meille kirkolliskokousedustajille ei ole jaettu, niin tämän kirkkohallituksen esityksen perusteluihin on koottu ne olennaiset ajatukset ja suuntaviivat, joiden mukaan uusi jäsentietojärjestelmä on tarkoitus rakentaa. Teen siis tällaisen oletuksen tästä esityksestä. Tämä hanke ei ole aivan pieni asia seurakuntien kannalta. Kun lisäksi uudistus käynnistyy pian, tai kuten äsken kuulimme, se on jo käynnistynyt ja jatkuu, mikäli kirkolliskokous myöntää siihen talousarviossa määrärahat, niin lienee soveliasta hieman myös kommentoida tätä tausta-ajattelua, jonka pohjalta tämä järjestelmäuudistus näyttäisi olevan tarkoitus rakentaa. Nostan seuraavassa esille seurakuntatyön käytännön näkökulmasta muutamia näkökohtia, joita toivon valiokunnan mietinnössään pohtivan, ja jotka ehkä sitä kautta ohjaisivat myös projektin eteenpäin viemistä. Kirkkohallituksen esityksessä korostetaan useaan otteeseen niitä toiminnallisia hyötyjä, nimenomaan tämä käsite toiminnallisia hyötyjä, joita kirkon yhteisellä jäsenrekisterillä saavutettaisiin. Tällaisina toiminnallisina hyötyinä mainitaan se, että seurakunnat voisivat toimia tarvittaessa "valtakunnallisesti" eli palvella kirkon jäsentä missä tahansa palvelupisteessä antamalla jäsentietojärjestelmästä todistuksia, sukuselvityksiä ja muita asiakirjoja. Huomionarvoista on, että esityksessä tämä toiminnallisen hyödyn käsite rajataan lähes yksinomaan tähän tasoon tai tähän kysymykseen. Toki toiminnalliseksi hyödyksi voidaan nähdä se, että esityksen mukaan tämä ajan myötä myöskin vapauttaa resursseja seurakuntien kirkkoherranvirastoissa ja keskusrekistereissä ja näitä resursseja voidaan sitten suunnata ehkä muihin kirkon tärkeisiin tarkoituksiin.

Nyt voi tietysti olla, että asiaa sisällöllisemmin pohtineet henkilöt ja työryhmät tarkoittavat toiminnallisilla hyödyillä paljon muitakin asioita, mutta se ei varsinaisesti näy tästä esityksestä. Se, että näitä muita toiminnallisia hyötyjä ei laajemmin pohdita tässä esityksessä, voi johtua monesta syystä. Olisiko yksi syy se, että järjestelmän ideoinnissa ei ehkä vielä ole tehty tarpeeksi pitkälle meneviä käytännön johtopäätöksiä siitä, että vuoden 1999 jälkeen seurakunnat eivät ole olleet enää virallisia väestörekisterin pitäjiä, vaikka ne edelleen hoitavat tiettyjä siihen liittyviä viranomaistehtäviä. Uusi jäsentietojärjestelmä, rohkenisinko sanoa, uuden sukupolven 3 G -jäsentietojärjestelmä tulee tietysti rakentaa siten, että nämä viranomaistehtävät voidaan hoitaa nimenomaan juuri "valtakunnallisesti" ja vieläpä kustannustehokkaasti. Kun tämä taso turvataan, niin sen jälkeen järjestelmän kehittämistä tulisikin ohjata toisenlaisten, seurakuntatyön käytännöstä nousevien toiminnallisten hyötyjen tavoittelun. Uskon, että jäsenrekisterin merkitys korostuu tulevaisuudessa paljon nykyistä enemmän esimerkiksi erilaisten käytännön seurakuntatyötä palvelevien otantojen mahdollistajana. Hyvin laaja kirjo seurakuntatyön toimintoja on tässä kyseessä. Kysymys on nimenomaan siitä, miten jäsentietojärjestelmää voitaisiin mahdollisimman joustavasti käyttää seurakuntatyön tukena, tukipalveluna. Meillä Jyväskylässä tämä kysymys on konkretisoitunut paljolti ns. aluetoiminnon käytön mahdollisuuteen siinä ohjelmistoympäristössä, joka meillä näistä kahdesta on käytössä. Kun on suuri aluetyötä tekevä seurakunta, tulee tarve poimia jäsenrekisteristä esimerkiksi tietyssä kaupunginosassa tai jopa korttelissa asuvat seurakunnan jäsenet, lähettää heille jokin tiedonanto tai kutsua heidät johonkin tiettyyn tilaisuuteen. Tai sitten voi syntyä tarve saada seurakunnan jäsenrekisteristä luettelo, otanpa vaikka tällaisen esimerkin, luettelo niistä seurakuntamme Kuokkalan alueella toimivista jäsenistä, jotka ovat syntyneet Raumalla, ja kutsua heidät vaikkapa raumankieliseen iltakirkkoon sinne Kuokkalan kirkkoon. Voidaan ideoida monenlaisia toiminnallisia hyötyjä, mihinkä jäsentietojärjestelmää voitaisiin käyttää. No, eikö tämä nyt sitten ole mahdollista nykyisissä järjestelmissä, ehkä kysytään. Kyllä se on nytkin mahdollista, mutta erittäin työläästi. Nykyisten käytössä olevien kahden ohjelman aluetoiminnot ovat varsin kehittymättömiä. Esimerkiksi meillä Jyväskylässä järjestelmän pääkäyttäjä joutuu tekemään jopa päiväkausia töitä rakentaakseen ns. SQL-kyselykielellä ohjelmistopolun, jolla nämä otannat sitten ehkä saadaan toteutettua. Keskeisin kriteeri näissä otannoissa tällöin ainakin nykyisen järjestelmän pohjalta on postinumeroalue, mutta se ei valitettavasti riitä ainakaan laajassa aluetyötä tekevässä seurakunnassa. Täytyisi voida rajata pienempiä alueita esimerkiksi seurakuntapiiri tai sitäkin pienempi alue tai kappeliseurakunta tai monia muitakin alueita voidaan tässä visioida.

No, tämä teknisluonteinen selostus oli yksi esimerkki niistä jopa rannattomista toiminnallisista hyödyistä, joita voitaisiin saavuttaa, jos tämän uuden sukupolven jäsentietojärjestelmän kehittelyssä uskaltaudutaan irrottautumaan edes osittain tästä viranomaisjärjestelmän näkökulmasta ja ryhdyttäisiin visioimaan jäsentietojärjestelmää myös seurakuntatyön tukitoimintona. Yksi visio voisi olla, että seurakunnan jäsenrekisteri toimisi yhteensopivasti jonkin karttapohjaisen sovellutuksen kanssa, jolloin miltä tahansa rajatulta alueelta voitaisiin tehdä lukuisia erilaisia otantoja. Tämän sanon täysin tietoisena siitä, että minulla ei ole teknistä valmiutta arvioida näiden esitysten mahdollisuutta, mutta minulle on kyllä vakuutettu asiantuntijoiden suulla, että nämä eivät ole mitenkään mahdottomia toteuttaa. Toivottavasti asiaa on jo muun muassa tällaisen toiminnallisuuden suuntaan ajateltukin viedä. Mutta kuten sanoin, koska tämä ei näy esityksestä, joten sitä ei voi ainakaan suoraan siitä olettaa. Voisi sanoa, että pikemminkin päinvastoin. Esityksessä korostetaan esimerkiksi ns. asiakas- ja jäsentietojen eri järjestelmissä pitämisen tärkeyttä; tätä oikein alleviivataan esityksessä. Tätä perustellaan hyvin ymmärrettävällä syyllä eli tietoturvallisuudella. Mutta uskoisin, että tietotekniikka on kehittynyt jo aika pitkälle ja varmasti vuoteen 2011 mennessä kehittyy edelleen. Uskon, että tietoturvallisuuskin on järjestettävissä riittävälle tasolle, vaikka esittämäni toiminnallisuuden haasteet otettaisiin tämän järjestelmän kehittelyyn mukaan.

Näitä mainitsemiani aluetoimintoja ym. ei ehkä ole nähty kovin keskeisiksi, koska ohjelmistokehittelytyö on tapahtunut pääsääntöisesti seurakuntayhtymien tarpeista käsin. Tai ehkä toisaalta sitten aivan pienten seurakuntien tarpeista käsin. Niissä pohdinnoissa ei ole ilmeisesti nähty yhtymän seurakuntaa pienempien aluehakujen tekemistä kovin tärkeäksi. Uskon kuitenkin, että erityisesti kaupunkimaisessa ympäristössä tapahtuvien seurakuntaliitosten myötä näille esille tuomilleni tarpeille syntyy yhä suurempi kysyntä. Huomionarvoista tämän laajemman toiminnallisuuden pohtimisen kannalta on, että tuossa kirkkohallituksen asettamassa esiselvitystyöryhmässä ei ollut yhtään varsinaisen seurakuntatyön edustajaa. Tosin siellä oli muistaakseni Tampereen seurakuntayhtymän yhteisen seurakuntatyön johtaja. Kaikki muut edustajat olivat keskusrekisterin johtajia tai taloushallinnon, juridiikan tai tietotekniikan asiantuntijoita.

Tässä rohkenisin sanoa, että tässä näkyy jälleen tuttu teema muunnelmineen. Kun tehdään isoja, joko juridisia tai teknisiä uudistuksia, ei tulla aina ehkä riittävästi pohtineeksi niiden käytännön seurakuntatyöhön aiheuttamia heijastuksia tai toisaalta mitä mahdollisuuksia, joita hankkeet tarjoaisivat seurakuntatyölle, jos nämä käytännön seurakuntatyöstä nousevat kysymykset otettaisiin riittävän ajoissa huomioon. Olen tässä nyt selostanut toiminnallisuuteen liittyvää vaatimusta, joka tulisi asettaa uudelle järjestelmälle. Käytännön ratkaisut seuraavat sitä tilanne- ja tarveanalyysia, joka tällaiseen suurhankkeeseen lähdettäessä tehdään. Toivon todella, että erilaisissa ryhmissä, jotka tätä jatkossa pohtivat, olisi riittävästi tätä seurakuntatyön ruohonjuuritason asiantuntemusta joko kirkkohallituksen toiminnalliselta osastolta tai suoraan seurakunnista. Toivon, että myöskin valiokunta mietinnössään kiinnittäisi tähän asiaan huomiota.

Mainitsen vielä aivan lyhyesti myös toisesta asiasta, tähän asiaan liittyvästä toisesta ulottuvuudesta. Esityksessä ennakoidaan kymmenen vuoden jaksolle noin 30.000 000 euron säästöt koko kirkon tasolla. Kirkkoneuvos Rantanen sanoi eilen, että tämä on varovainen arvio, eli kyse voisi olla siis jopa suuremmista hyödyistä. Uskon itse vakaasti, että koska tämä on järkevä, tarpeellinen hanke, niin tällä myöskin saadaan merkittäviä taloudellisia etuja. Tämä tuntuisi todella hyvältä. Jotenkin vain pieni epäilyksen siemen elää mielessäni. Kokemukseni mukaan tällaiset laajat useille vuosille ajoittuvat kehityshankkeet tuppaavat tulemaan kalliimmiksi kuin alun perin oletetaan. Erityisesti näin on erilaisten tietojärjestelmien kehittelyssä. Viittaan vain eläkejärjestelmän atk-menoihin, jotka ovat tässä monta vuotta pyörineet yli 5 000 000 euron vuositasolla ja pian päästään normaali tasolle, joka sekin on 3 000 000 euroa vuodessa. Rinnastamatta nyt näitä kahta asiaa toistensa kanssa sanoisin kuitenkin, että voi olla syytä varautua siihen, että tämä suuri hanke ei aivan niin mutkattomasti ja halvallakaan synny. Varsinkaan, jos esittämäni toiminnallisuuden haasteet otetaan tosissaan, eikä tehdä vain ns. "karvalakkiversiota" tästä jäsentietojärjestelmästä. Arvoisa arkkipiispa, hyvät edustajat. Toivon, että valiokunta pohtii näitä esittämiäni näkökohtia.


Paluu