Puheenvuoro



Reinikainen Tiina, edustaja

Otsikko:
Kirkon tulevaisuuskomitean mietintö - Lähetekeskustelu jatkuu

Täysistunto:
torstaina 10 päivänä marraskuuta 2016 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Minäkin kiitän tulevaisuuskomiteaa ansiokkaasta ja monipuolisesta mietinnöstä. Erityisesti minua ilahduttaa se, että komitea on pohtinut eri näkökulmista kirkon toimintakulttuurin uudistamista, jota ilman organisaationkin uudistukset jäävät keskeneräisiksi. Omassa puheenvuorossani tartunkin mielestäni yhteen oleelliseen komitean esille nostamaan asiaan toimintakulttuurissamme: kirkon kieleen ja erityisesti jumalanpalveluksen kieleen. Kieli koskettaa syvästi ja laaja-alaisesti kirkon toimintakulttuuria, sillä se läpäisee koko kirkon työn. Tällä hetkellä erityisesti muuttunut uskonnollisuus, yhtenäiskulttuurin murtuminen ja kirkon jäsenkehitys haastavat kirkon kielen. Jotta se on ymmärrettävää ja koskettavaa, sen on tänäänkin liityttävä siihen todellisuuteen, jossa ihmiset elävät. Sen on siis oltava kontekstuaalista. Kielen uudistaminen ei ole vain ajan huutoon vastaamista, vaan se on perustavanlaatuinen teologinen kysymys. Se ankkuroituu inkarnaation teologiaan - siihen, että Sana tuli lihaksi, Jumala tuli ihmiseksi - ja siksi sanoman Kristuksesta on aina saatava uusi hahmo ja uusi muoto kulloisessakin kulttuurissa. Uudistaminen on myös monessa mielessä uskollisuutta merkkivuottaan viettävän reformaation perinteelle. Luther opetti Agricolalle, että kieli on se astia, jossa evankeliumi kannetaan ihmisille, ja astiat muuttuvat. Kirkko on kiinnittänyt jumalanpalveluksen kielen uudistamiseen huomiota sen merkittävyyteen nähden verraten sirpalemaisesti. Toki jumalanpalvelusuudistuksen yhteydessä, joka johti nykyisen kirkkokäsikirjan syntyyn, kirjoitettiin uusia rukouksia ja keskusteltiin jonkin verran saarnan kielestä. Kielen osalta painopiste oli kuitenkin sinänsä tärkeän musiikin uudistamisessa, musiikillisissa ilmaisuissa ja liturgisten sävelmien uudistamisessa.

Vuosien varrella kirkkohallitus ja myös monet muut toimijat ovat tuottaneet jumalanpalvelukseen liittyvää materiaalia. "Tiellä - På väg" -kehittämishanke on lisännyt erityisesti jumalanpalveluksen osallisuuden kokemista. Mutta tarvitsemme kuitenkin monenlaisia toimintamalleja ja monenlaista materiaalia, sillä seurakunnat ovat niin erilaisia. Lisäksi tarvitsemme ketteryyttä ja muunneltavuutta, ettei aika aja meidän ohitsemme. Tuore ja samalla ikiaikaisesta lähteestä ammentava kieli vaatiikin paljon vaivannäköä. Uskonnolliseen kieleen kuuluu jo lähtökohtaisesti sanoittamisen vaikeus. Usein pitäydymme huomaamatta kuluneissa, yksipuolisissa ja itsellemme itsestään selvissä ilmaisuissa ja puhetavoissa. Jumalanpalveluksen uudistaminen koskettaa hyvin syvältä tunteita ja asenteita. Siihen liittyy pelkoa siitä, että kieltä päivitettäessä lapsi menee pesuveden mukana ja uskon sisältö muuttuu. Tarvitsemmekin näkökykyä sen suhteen, mitä tulee uudistaa ja mitä tulee säilyttää. Kielen käsitteet ja sanat saavat aina merkityksensä siinä yhteisössä, jossa niitä käytämme. Filosofit ovat ottaneet käyttöön käsitteen "kielipeli" kuvaamaan tätä kielen ja sosiaalisen yhteisön välistä vuorovaikutusta. Ne, jotka ovat oppineet pelaamaan samaa peliä, ymmärtävät toisiaan - muut jäävät ulkopuolelle.

Jumalanpalveluksen kielen ei tulisi sulkea ketään ulos, vaan avata elämän mieltä ja merkityksellisyyttä. Silloin se on rakkauden puhetta. Jokaisella sukupolvella on oikeus ja velvollisuus etsiä niitä sanoja ja ilmaisutapoja, jotka välittävät ja tulkitsevat sille uskon sisältöä merkittävällä tavalla. Siihen myös kerran reformaation tielle lähtenyt sanan kirkko on sitoutunut. Sen on nähtävä vaivaa ja uudistettava jumalanpalveluksen kieltä jatkuvasti, etsittävä sanoja, jotka koskettavat ja puhuttelevat, mutta annettava tilaa myös hiljaisuudelle ja symboleille. Puhemiesneuvosto on pyytänyt käsikirjavaliokunnalta lausuntoa tulevaisuuskomitean mietinnöstä. Siksi toivon, että erityisesti käsikirjavaliokunta pohtii työskentelyssään keinoja, ja toimintatapoja jumalanpalveluksen uudistamiseksi ja yhtenä mahdollisuutena esimerkiksi rukouksiin liittyvän lisämateriaalin tuottamista.



Paluu