Puheenvuoro



Back Jorma, edustaja

Otsikko:
Lakivaliokunnan mietintö 2/2009 piispainkokouksen esityksestä 1/2008, joka koskee kanttorinviran kelpoisuutta, ja kirkkohallituksen esityksestä 5/2008, joka koskee kirkkolain, kirkkojärjestyksen sekä kirkon vaalijärjestyksen virkamiesoikeudellisten säännösten muuttamista

Täysistunto:
Tiistaina 3 päivänä marraskuuta 2009 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa arkkipiispa, hyvät kirkolliskokouksen jäsenet. Pyydän anteeksi, että viivytin tätä puheenvuoroa, kun kuuntelin niin tarkkaan tuota edellistä keskustelua. Haluan tässä oman kokemukseni ja oman työurani taustaa vasten puuttua oikeastaan vain yhteen yksityiskohtaan, joka ei sinällään ole suuri, mutta josta media on tahtonut tehdä suuren. Se liittyy tähän lakivaliokunnan mietinnön eriävään mielipiteeseen. Tavallaan sen eriävän mielipiteen yhdessä kappaleessa todetaan, luen suoraan täältä: "Lakivaliokunnan mukaan esitetyssä lakiuudistuksessa työnantajalle annetaan nykyistä huomattavasti paremmat ja joustavammat mahdollisuudet puuttua viranhaltijan virheelliseen menettelyyn tai laiminlyönteihin, ja että viranhaltijoiden oikeusturva paranee. On vaikea nähdä miten viranhaltijoiden oikeusturva paranee esitetyssä muutoksessa. Itse asiassa on yllättävää miten vähäiselle huomiolle on jäänyt esimerkiksi vakinaisen papiston oikeusasemassa tapahtuva olennainen muutos. Nykyisin valtakirjoihin liittyvä joissakin tilanteissa ilmenevä liiallinen vaikeus vapautua viranhaltijasta ei saisi merkitä hyppyä sellaiseen menettelylliseen tuntemattomuuteen, jossa mahdollisuus esimerkiksi kirkkopoliittisen mielivallan käyttämiseen tulisi ilmeiseksi. Kirkkolakiuudistusta on esitettyjen irtisanomissääntöjen johdosta mediassa uutisoitu teemalla "Nyt päästään eroon änkyräpapeista." Täällä edustaja Nummela muistaakseni siteerasi Turun Sanomia, joka ansiokkaasti oli löytänyt tästä lakipaketista sen keskeisen kohdan. Täällä eriävässä mielipiteessä siteerataan median uutista "Nyt päästään eroon änkyräpapeista". Siinä unohtuu se, että samalla päästään eroon myös änkyrätalouspäälliköistä, änkyrävahtimestareista, änkyräpuutarhureista ja muista viranhaltijoista. Se koskee kaikkia viranhaltijoita, tämä nyt esillä oleva lakipaketti. Entäs sitten? Tänä päivänä ja jo usean vuoden ajan on päästy ihan yhtä kevyesti eroon kaikista työsuhteisista, vaikkapa siivoojista, keittäjistä, lastenohjaajista jne. Onko siitä syntynyt jonkinlainen irtisanomisten buumi, tietääkseni ei. Minusta tällä tavalla tämän asian esiin nostaminen on hiukan, sanoisinko liioittelua, ehkä jonkinlainen uhkakuva. Ei varmastikaan synny mitään kansanliikettä, jolla päästään eroon änkyräpapeista tai muista änkyröistä. Tässä viitataan pappeihin erityisesti ja tähän valtakirjatilanteeseen tällä hetkellä ja heidän oikeusturvaansa. Kokemuksesta voin kertoa, että se on aivan kamala järjestelmä. Tällä lakiesityksellä, kun se toivottavasti hyväksytään, päästään eroon kurinpitomenettelystä. Se on jo terminä melkein keskiajalta. Valtion virkamiesten ja kunnallisten viranhaltijoitten osalta siitä on luovuttu jo ajat sitten, meillä se edelleen on voimassa. Se on siis kurinpitomenettely. Prosessi lähtee tavallisesti liikkeelle siitä, että joku kantelee tuomiokapitulille jostakin viranhaltijasta. Mehän muistamme mitä se kantelu kouluvuosilla tarkoitti, ei se ollut mitenkään kauhean suosittua, mutta prosessi lähtee hyvin usein liikkeelle kantelusta tuomiokapitulille. Sen jälkeen tuomiokapituli käsittelee asiaa ja jos se on hiukkasenkaan visaisempi tai hankalampi, saa tuomiokapitulin tutkinta-asiamies tehtäväksiannon selvittää tämän tilanteen taustat. Siinä haastatellaan asianomaista ja kerätään todistusaineistoa, mitä oikein on tapahtunutkaan. Sitten tutkinta-asiamies toimittaa tuomiokapitulille raporttinsa, että näin ja näin ja näin on mennyt. Sen jälkeen tuomiokapituli taas käsittelee sitä asiaa, saattaa sitten lähettää sen kurinpitoasiamiehen käsiteltäväksi, joka puolestaan sitten katsoo, että onko rike tai tapahtuma sen verran paha tai moitittava, että voidaan edetä kurinpitorangaistukseen, joita nykyinen kirkkolaki luettelee kohtuullisen määrän. Sitten tuomiokapituli päättää mitä tehdään. Aika usein samaan aikaan päädytään myös tuomioistuinkäsittelyyn, jolloin saattaa tulla rinnakkain kaksi käsittelyä, tosin aina tämä kurinpitomenettely yleensä odottaa vuoroaan niin kauan kuin tuomioistuinkäsittely on vireillä. Kokemuksesta voin sanoa, että kantelusta liikkeelle lähtenyt prosessi vie vähintään puoli vuotta, useimmiten vuoden. Koko sen ajan prosessi on vireillä seurakunnassa, tuomiokapitulissa ja usein myös internetin sivuilla, koska niistä tulee julkisia, aika usein myös mediassa. Se on todella aika hirvittävä prosessi, jota ei todellakaan voi pitää nykyaikaisena. Kun siirrytään tämän lakipaketin sisältämään virkamiesoikeudelliseen menettelyyn, jossa irtisanominen on yksi tapa päättää virkasuhde, niin ei se ole mielivaltaa sekään, ei ollenkaan. Siinä on selvät perusteet ja prosessi on paljon lyhyempi, kaikkien kannalta paljon siedettävämpi, eikä todennäköisesti jätä sellaisia traumoja niin kuin nämä kurinpitomenettelyt jättävät. Samalla tietysti poistuu koko kurinpitomenettely kurinpitoasiamiehineen ja tutkinta-asiamiehineen täältä kirkkolaista, siksikin kannatan tämän esityksen hyväksymistä.


Paluu