Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkon keskusrahaston talousarvio vuodelle 2013 ja toiminta- ja taloussuunnitelma vuosille 2013 - 2015 (Kirkkohallituksen esitys 8/2012)

Täysistunto:
Maanantaina 5 päivänä marraskuuta 2012 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille toiminta- ja taloussuunnitelman pääkohdittain. (Diasarja on pöytäkirjan liitteenä 1.) Ensin lyhyesti seurakuntien viime vuoden taloustilanteesta. Siitä voimme tehdä vain yhden olennaisen ja varsin poikkeuksellisen havainnon. Seurakuntien tulot kasvoivat viime vuonna enemmän kuin menot. Tällaista ihmettä ei ole tapahtunut moneen vuoteen. Verotulot, jotka olivat lähes miljardi euroa, kasvoivat 3,7 % ja menot alle prosentin, henkilöstökulutkin vain 0,7 %, mikä on seurakuntien kannalta varsin hyvä tilanne. Tässä vaiheessa on sanottava, että eläkelaitoksemme rahoittamisen kannalta tilanne ei ole yhtä hyvä. Verotulot muutaman viime vuoden aikana: Vuonna 2008 verotulot olivat yhteensä all time high:ssa. Pahaa pelkään, että tämä tulee myös jäämään all time high:ksi, koska ilmassa ei ole sellaisia ennusmerkkejä, että verotulot olisivat kasvussa. Viime vuonna kirkollisverotulot kasvoivat 1,9 % ja yhteisöverotulot peräti 18 %. Tänä vuonna yhteisöverotulojen kertymä on tähän asti ollut -21 %, eli pudotus on huikea. Kirkollisverotulokertymä on sen sijaan ollut tähän asti varsin hyvä, mutta se on valitettavasti harhaa, koska marraskuun tilitykset tulevat olemaan lähes olemattomat. Kirkollisveroihin tulee tälle vuodelle pieni nousu verrattuna viime vuoteen ja yhteisövero-osuuteen suuri romahdus.

Seuraavaksi yhteenlasketut vuosikatteet ja tilikausien tulokset: Useamman vuoden ajan käyrä on ollut laskeva johtuen siitä, että menot ovat olleet suuremmat kuin tulot, mutta vuonna 2011 käyrä nousee vähän. Oikein positiivinen henkilö voi tulkita sen positiiviseksi signaaliksi. Negatiiviset seurakunnat sekä vuosikatteella, että tuloksella mitattuna - tässäkin on selkeää parannusta havaittavissa. Vuoden 2010 luvut olivat varsin masentavia. Koska tulot ja menot ovat paremmin tasapainossa, negatiivisten seurakuntien lukumäärä on selkeästi vähentynyt vuonna 2011. Tosin aika kaukana on vuosi 2007, jolloin lukumäärät olivat alhaisimmillaan. Osuus yhteisöveron tuotosta verrattuna yhteiskunnallisiin tehtäviin on varsin mielenkiintoinen kuvio. Eli miten yhteisövero-osuus on riittänyt yhteiskunnallisten tehtävien kustannuksiin. Vuoteen 2006 saakka ei ollut oikeastaan mitään ongelmaa, vaan yhteisövero-osuudet ja tehtävien kustannukset olivat suurin piirtein samansuuruiset. Vuonna 2007 kehitimme tarkemman mallin raportoida kulttuurihistoriallisesti merkittävien rakennusten kunnossapitokustannuksia, mistä johtuu yhteiskunnallisten tehtävien kustannusten kohoaminen korkeammalle tasolle. Viime vuonna yhteiskunnalliset tehtävät maksoivat 155 miljoonaa euroa ja yhteisövero-osuus tuotti varsin hyvin, eli 133 miljoonaa euroa, joten eroa oli vain 22 miljoonaa. Valitettavasti tänä vuonna yhteisövero-osuus tuottaa 95 miljoonaa euroa, joka ei todellakaan riitä edes hautaustoimen nettokustannuksiin. Euromääräisesti taso on sama kuin vuonna 2009, mutta jos rahan arvon muutos otetaan huomioon, olemme alemmalla tasolla. Mistä yhteisöveron tuoton lasku sitten johtuu? Kahdesta syystä: yhteisöverokanta aleni tänä vuonna 2012 24,5 %:iin ja toisaalta kirkon osuus yhteisöveron tuotosta aleni 2,3 %:iin. Arvio tälle vuodelle on todellakin 95 miljoonaa euroa, ja täysin oma arvaukseni ensi vuodelle on 98 miljoonaa euroa. Saattaa olla, että se on liian optimistinen, koska yritysten tuloksentekokyky ei ilmeisesti ole kovin hyvä.

Kaikkein vaikein kysymys on eläkelaitoksemme rahoittaminen. Talousarvioesitys sisältää kolme esitystä koskien kirkon eläkelaitosta. Ensin esitetään, että luovutaan työkyvyttömyyseläkkeiden omavastuuosuuden perimisestä. Tästä seuraisi samalla se, että työnantajan eläkemaksu olisi kaikilla työnantajilla 28 %. Lisäksi esitetään, että ensi vuonna otetaan käyttöön uusi eläkerahastomaksu, jonka tasoksi esitetään 1,2 % kirkollisverotuloista. Eläkemaksutulojen osalta oletetaan, että palkkasumma ei suunnitelmakaudella kasva, eli palkantarkistukset ja työntekijöiden väheneminen kompensoivat toisensa. Jos työnantajan eläkemaksu säilyy samalla tasolla, ainoa mikä lisää eläkemaksutuloja on, että työntekijän eläkemaksu aika varmasti nousee joka vuosi. Eläkemenot sen sijaan kasvavat voimassa olevan ennusteen mukaisesti 7-8 % vuodessa, ja tämä kasvu tulee oikeastaan yksinomaan vanhuuseläkemenoista, jotka kasvavat 10 miljoonaa euroa vuodessa. Eläkerahastomaksun keräämisen käynnistämistä esitetään ensi vuodesta alkaen. Tätä koskeva kirkkolain muutosesitys on parhaillaan eduskunnassa. Meille on vakuutettu, että laki on voimassa ensi vuoden alussa, jolloin, mikäli niin päätätte, kerääminen käynnistyisi. Eläkejärjestelmän kulut tulevat olemaan noin 3,3 miljoonaa euroa vuodessa. Se on korvaus Kevalle siitä, että Keva tekee kaikki kirkon eläkeratkaisut Kevan omilla tietojärjestelmillä. Te, jotka muistatte aikoja ennen Keva-integraatiota, muistatte, että maksoimme oman eläkejärjestelmän muutoksista noin 6-7 miljoonaa euroa joka vuosi, eli säästö siihen verrattuna on huomattava. Eläkemaksujen kerääminen siirretään Kevan tehtäväksi ensi vuoden alusta alkaen, jonka jälkeen kirkolle jää ainoastaan vastuu eläkejärjestelmän rahoittamisesta. Työkyvyttömyyseläkkeen omavastuuosuus esitetään poistettavaksi. Omavastuuosuus on tuottanut eläkelaitokselle noin puoli miljoonaa euroa vuodessa. On koitettu selvittää, mikä omavastuuosuuden vaikuttavuus on. Työkyvyttömyyseläkemenot eivät ole euromääräisesti eivätkä lukumääräisesti kasvaneet, vaan tilanne on ollut aika vakio. Keva-yhteistyön ollessa näin laajaa, kirkkotyönantajien on mahdollista saada Kevasta samoja erinomaisia työnantajapalveluja, mitä kuntatyönantajat jo saavat.

Tarkimmin seurattu kuva kaikissa Suomen eläkejärjestelmissä on "eläketulot ja eläkemenot". On tiedettävä, minä vuonna eläketulot eivät enää riitä eläkemenojen rahoittamiseen. Nyt tilanne näyttäisi siltä, että vuonna 2015 joudumme rahoittamaan eläkkeitä jossain määrin sijoitustoiminnan tuotoilla. Tässä on mukana vuoden 2013 eläkerahastomaksu 1,2 %. Ajatus siitä, että eläkkeitä rahoitetaan osin sijoitustoiminnan tuotoilla, tuntuu varmasti dramaattiselta. Eläkerahastoa on kartutettu ja sen rahoja käytetään, kun suuret ikäluokat ovat siirtyneet ja siirtymässä eläkkeelle. Kaikissa Suomen eläkejärjestelmissä on sama toimintamalli. Uusi eläke-ennuste valmistuu joulukuussa. Pääsette tutustumaan siihen toukokuussa. Eläkemenojen osalta nykyiset ennusteet pitävät paikkansa, eläkelainsäädäntöön ei ole juuri nyt tulossa mitään uusia muutoksia tulossa. Mutta Kiel-palkkasumman muutokseen liittyy hälyttäviä havaintoja. Seurakuntien palkkasumma kasvaa ennakoitua heikommin, ja oletus on, että palkkasumman kehitys on heikompi kuin mitä nykyisin voimassa olevan ennusteen heikoin skenaario on. Vuoden 2010 palkkasumma oli 522 miljoonaa euroa, ja se on vaarassa jäädä all time high´ksi, koska oletettavaa on, että emme ehkä saavuta samaa tasoa jatkossa. Toimenpiteet uuden eläkemenoennusteen johdosta ovat seuraavat: eläkerahaston johtokunnan tehtävänä on seurata eläkerahaston riittävyyttä, jatkossa eläke-ennusteet ja vastuulaskelmat tehdään vuosittain Kevassa. Ennusteet esitellään teille tilinpäätöksen yhteydessä vuosittain. Johtokunta asettaa asiantuntijaelimen valmistelemaan johtopäätöksiä eläke-ennusteiden perusteella. Työ käynnistyy heti vuodenvaihteen jälkeen. Valitettavasti on syytä varautua siihen, että työnantajan eläkemaksua tai eläkerahastomaksua on ehkä tulevaisuudessa edelleen korotettava. Nykytasot kuitenkin riittävät, mikäli eläkerahaston tuotto pysyy jatkossakin nykyisellä erinomaisella tasollaan. Eläkerahaston tuotto on tärkein muuttuja, kun arvioidaan rahaston riittävyyttä. Palkkasumman kehityksellä on itse asiassa huomattavasti pienempi, marginaalinen merkitys, jos tuotot ovat riittävät korkeat. Mutta kuten tiedämme, tämän hetkinen taloudellinen tilanne ei välttämättä ennakoi hyviä tuottoja sijoitusmarkkinoilla. Jos toisaalta tehdään riittävän suuria eläkepoliittisia ratkaisuja esim. työurien pidentämiseksi, silloinkin nykyiset maksutasot riittäisivät. Eläkerahasto ylitti vihdoinkin heinäkuussa miljardin euron rajan, syyskuun lopussa rahaston koko oli 1,02 miljardia euroa. Keskimääräinen reaalinen vuosituotto alkuhetkestä alkaen on ollut 6,18 % ja syyskuun loppuun vuonna 2012 mennessä nominaalituotto, eli ei-inflaatiokorjattu, oli 9,5 %. Eläkevastuusta on katettu noin 23 %. Lopuksi eläkesijoittajien tuottojen vertailu tammi-syyskuussa tänä vuonna: me sijoituimme tässä kisassa mukavasti hopealle.

Kirkon yhteiseen toimintaan sisältyy kaksi esitystä. Perusmaksun suuruus on edelleen 8,2 % ja se peritään vain laskennallisen kirkollisveron perusteella, lisämaksua ei peritä. Kirkon yhteinen toiminta sisältää Kirkkohallituksen, hiippakunnallisen toiminnan ja avustukset. Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakuntamaksutuloilla ja osin sijoitus- ja rahoitustoiminnan tuloilla, jotka ovat melko vaatimattomia eläkerahastoon verrattuna. Kirkon yhteisen toiminnan tuloslaskelmaa rasittaa muutaman vuoden ajan varsin korkeat poistot. Poistot johtuvat Kirjuri-jäsentietojärjestelmän ja Kirkon palvelukeskuksen tietojärjestelmien investoinneista. Strategiset hankkeet hyppään yli, koska ne olivat jo äsken esillä. Kirkkohallituksen talousarvioesityksessä perustoiminnan muutos on 3,5 %. Kirkkohallituksen toiminnassa suunnitellaan lähivuosina muutoksia, joiden kautta saavutamme rakenteellisia säästöjä. Ensinnäkin muutto uusiin toimitiloihin Eteläranta 8:aan kesällä 2014 tulee pienentämään merkittävästi kiinteistömenoja. Etäkokousjärjestelmän laajempaa käyttöä markkinoidaan edelleen, ja se onkin käsitykseni mukaan otettu hyvin vastaan. Lisäksi parhaillaan laaditaan osaamiskartoitusta ja osaamisen kehittämissuunnitelmaa. Näiden kustannussäästöt eivät kohdistu vielä ensi vuodelle, joten Kirkkohallitus ei perustoimintansa osalta pysynyt esitetyssä 1,5 % kehyksessä. Sen sijaan Kirkkohallitus oli perustoiminnan osalta varsin kuuliainen oppilas kahtena edellisenä vuotena, eli vuonna 2011 perustoiminnan muutos oli 0 % ja vuonna 2012 -5 %. Kirkkohallituksen perustoimintaa on edunvalvonta ja vaikuttaminen, koko kirkon yhteiset tehtävät, seurakuntien toiminnan kehittäminen ja tukeminen sekä kirkkohallituksen omat tukitoimet.

Sitten hiippakuntiin: Kalervo Salo ja 15 muuta edustajaa ovat allekirjoittaneet talousarvioehdotuksen, jonka tavoitteena on tuomiokapitulien kehysten kasvattaminen. Siinä esitetään, että hiippakuntien talousarviomäärärahoja korotetaan vähintään 7 % ensi vuodelle ja budjetteihin lisätään mahdolliset uudet menot kuten esimerkiksi Kipan palvelumaksut. Myös talousvaliokunta kiinnitti tähän aiheeseen toukokuussa huomiota. Hiippakuntien talousarviot rakennetaan toisin kuin Kirkkohallituksen talousarvio. Kehyksessä toimintajäämän muutos asetetaan samaksi kuin Kirkkohallituksen perustoiminnan. On kuitenkin tiettyjä erityisiä eriä, kuten esimerkiksi piispan vihkimykset, muut erityistapahtumat ja muutot, jotka joko lisätään jonain vuonna kehykseen tai seuraavana vuonna otetaan kehyksestä pois. Kiinteistökulut ovat aina todellisen suuruisia. Se, mikä tekee kapitulien talouselämän toisenlaiseksi kuin Kirkkohallituksen talouselämän on se, että kapitulit voivat tasapainottaa talouksiaan rahastosiirroin, mikäli toimintajäämän kehys tuntuu liian pieneltä. Esimerkiksi vuonna 2011 kehys oli 0. Kuopio pysyi kehyksessä, mutta Mikkeli käytti rahastoja, jolloin varsinainen menojen muutos oli 2,7 %. Vuonna 2012 kehys oli -5 %. Porvoo ylisuoritti (-7 %) ja Mikkeli käytti rahastoja talouden tasapainottamiseen. Tuomiokapitulien rahastot ovat yhteensä 5,4 miljoonaa euroa. Turun, Oulun ja Kuopion kapitulit ovat jossain määrin käyttäneet rahaston varoja toimintaan. Mikkeli on tehnyt selkeän päätöksen käyttää rahaston varoja toimintaan enemmän kuin muut. Tampere, Porvoo, Lapua, Helsinki ja Espoo eivät ole juurikaan rahastoja käyttäneet. Rahastojen sijoituskohteita ovat asunto-osakkeet, suorat kotimaiset osakkeet, osake-, korko- ja yhdistelmärahastot. Joitakin näistä rahastoista hoidetaan Kirkon keskusrahastossa sijoitusyksikkömme toimesta, joitakin taas hoidetaan kapituleissa. Taloussuunnitelmaehdotuksessa ehdotetaan ensinnäkin hiippakunnille 3,5 % kehyksen muutosta, joka on sama kuin Kirkkohallituksen perustoiminnan muutos. Kustannusvaikutus on noin 280 000 euroa verrattuna alkuperäiseen 1,5 %:n kehykseen. Lisäksi Kirkkohallitus maksaa keskitetysti tiettyjä kapitulien tietohallintokustannuksia. Tästä huolimatta joidenkin kapitulien on edelleen rahoitettava toimintaansa osin rahastosiirroin. Vuosille 2014 ja 2015 tavoitteena on esittää kapituleille hieman isompaa kehyksen muutosta kuin Kirkkohallituksen perustoiminnalle. Tämän ratkaisun kirkkohallituksen täysistunto tekee ensi keväänä. Tässä vaiheessa ei ehkä ole syytä uudistaa hiippakuntien välistä rahanjakomallia, se on toimiva siihen asti kun seurakuntarakenneuudistus on toteutunut. Huolimatta näistä mittavista kehityshankkeista vuosikate on plussan puolella jokaisena suunnitelmavuotena. Sen sijaan vuosikate - poistot on miinus-merkkinen johtuen kohtuullisen suurista tietojärjestelmäinvestointien poistoista. Rahavarat ovat vuonna 2015 noin 20 miljoonaa euroa.

Palvelukeskuksen palvelumaksujen esitetään määräytyvän samoin kuin viime vuoden talousarviossa vahvistettiin. Seurakuntatalouksista 40 % on ilmoittanut siirtyvänsä palvelukeskuksen asiakkaiksi vuonna 2017, ja tästä seuraa, että palvelumaksuja ei kerry palvelukeskukseen siirtymävaiheen aikana riittävästi. Ratkaisuvaihtoehtona on, yritettää jollain keinoin aikaistaa vuonna 2017 siirtyviä. Palvelukeskuksen kustannukset ovat sen mukaiset, kuin mitä toukokuussa teille talousarviomuutoksen yhteydessä esiteltiin. Kuitenkin siten muutettuna, että käyttötalousmenot ovat hieman suuremmat, koska johtokunta on tehnyt linjaratkaisun Lahden ja Kuopion toimipisteiden aikaistamisesta. Ehkä näin saisimme myös asiakkaita aikaistumaan. Jos aikaistaminen toteutuu, perustamisvaiheen laina olisi vain 6,6 miljoonaa, eli huomattavasti vähemmän kuin nyt esillä oleva 11,6 miljoonaa. Uudistan kansliapäällikön esittämän toiveen, että koettaisitte kaikki vaikuttaa siihen, että mahdollisimman moni seurakunta aikaistaisi asiakkaaksi tuloaan. Kiitos.


Paluu