Puheenvuoro



Pyhäjärvi Pirjo, edustaja

Otsikko:
Kirkkolain, kirkkojärjestyksen ja kirkkohallituksen ohjesäännön muuttaminen kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämiseksi, lakivaliokunnan mietintö 2/2010 kirkkohallituksen esityksestä 2/2010 - Ensimmäinen käsittely

Täysistunto:
Perjantaina 7 päivänä toukokuuta 2010 klo 9.15

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät kirkolliskokousedustajat. Nyt olemme siis tekemässä päätöstä HeTasta, joka on tämän viikon ajan ollut meidän mielessämme ja puheissamme hyvin vahvasti esillä. Ja HeTahan tarkoittaa kirkon henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämishanketta. Kirkkohallituksen esityksessä ehdotetaan kirkon talousyksiköiden kirjanpidon ja palkanlaskennan hoidon järjestämistä uudelleen siten, että kirkkoon perustetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskus, jossa seurakuntien, hiippakuntien ja Kirkon keskusrahaston kirjanpidosta ja palkanlaskennasta tietyt tehtävät hoidetaan keskitetysti. Palvelukeskus olisi osa Kirkkohallituksen organisaatiota. Se olisi kuitenkin hyvin itsenäinen, Kirkkohallituksen alueellisesti hajautettu yksikkö. Tavoitteena on perustaa 4-6 toimipistettä, joista yksi tuottaisi palvelut ruotsinkielisille seurakunnille. Toimintaa ohjaisi ja johtaisi erikseen asetettava johtokunta. Oikeastaan tämänkin luonnehdinnan sanominen oli varmasti aika tarpeetonta, koska kaikkihan me olemme kuulleet moneen kertaa, mistä HeTassa on kysymys.

Jos asiaa tarkastelee lakivaliokunnan kannalta, on merkille pantavaa, että lainsäädäntöteknisesti tämä asia on hyvin yksinkertainen - huolimatta siitä, että sen taloudelliset ja toiminnalliset vaikutukset ovat merkittäviä. Säännösmuutokset ovat suppeita. Ne mahdollistavat sen, että Kirkkohallitus voi toteuttaa tämän hankkeen. Näissä pykälissä ei varsinaisesti kerrota sitä, miten tämä asia toteutetaan ja mikä sen lopullinen sisältö on, vaan tämä jää kirkkohallituksen harkittavaksi. Lakivaliokunta pitää ehdotettuja säännösmuutoksia perusteltuina ja asianmukaisesti muotoiltuina. Laissa siis säädetään toimivallan siirtymisestä seurakunnilta ja seurakuntayhtymiltä Kirkkohallitukselle kirjanpidon ja palkanlaskennan osalta sekä Kirkkohallituksen mahdollisuudesta siirtää toimivaltaansa tältä osin edelleen palvelukeskuksen johtokunnalle. Kirkkojärjestyksessä tarkennetaan kirjanpidon ja palkanlaskennan sisältöä, sekä säädetään Kirkkohallituksen alaisuudessa toimivasta palvelukeskuksesta ja sen johtokunnasta. Kirkkohallituksen ohjesääntöön esitetään lisättäväksi maininta Kirkon kirjanpidon ja palkanlaskennan palvelukeskuksesta ja edelleen tarkempia määräyksiä annettaisiin myöhemmin Kirkkohallituksen vahvistamassa johtosäännössä.

Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että palvelukeskuksen johtokuntaan valittavat seurakuntien talousjohdon edustajat edustavat erikokoisia seurakuntatalouksia. Ja valiokunta ehdottaakin mainintaa tästä lisättäväksi kirkkojärjestyksen 22 luvun 3 c §:n 2 momenttiin. Ja tämä onkin ainoa sisällöllinen muutos, jonka lakivaliokunta esittää tehtäväksi näihin säännöksiin. Muilta osin tekemämme muutokset perustuvat laintarkastustoimikunnan lausuntoon ja ne ovat ainoastaan kielellisiä tai muutoin teknisluonteisia muutoksia. Lakivaliokunta kannattaa myöskin sitä, että kaikkien seurakuntatalouksien on tultava palvelukeskuksen asiakkaiksi. Käsityksemme mukaan sellainen järjestely, että seurakunnat voisivat vapaaehtoisuuden pohjalta liittyä tai olla liittymättä, romuttaa tämän systeemin. Sillä tavoin ei saada niitä etuja, joita tällä hankkeella halutaan. Kaikkien mukaantulo on välttämätöntä asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi ja yhteisten käytäntöjen luomiseksi. Ja erityisesti on pantava merkille, että mahdollisuus saada tämä palvelu arvonlisäverottoman edellyttää sitä, että hanke toteutetaan kirkon sisäisenä palveluna. Enimmäkseen olemme siis lakivaliokunnassa keskittyneet tähän juridiseen puoleen ja sellaisiin asioihin, jotka liittyvät jollakin tavoin henkilöstön tai seurakuntien ikään kuin oikeusasemaan näin laajasti ajatellen. Olemme kiinnittäneet huomiota henkilöstön asemaan, pienten seurakuntien asemaan sekä tämän järjestelmän arviointiin sitten, kun se alkaa toimia.

On aivan selvää, että palvelukeskusjärjestelmään siirtymisen myötä taloushallinnon työt seurakunnissa vähenevät, mikä osassa seurakuntatalouksia johtaa tarpeeseen vähentää myös henkilöstöä. Ja tämähän on sellainen asia, josta keskustelussa on esitetty paljon huolestuneita puheenvuoroja. Asiaa valmisteltaessa on katsottu, ettei henkilöstöä voi suoraan siirtää seurakunnista palvelukeskukseen. Tarkoitus kuitenkin on, että palvelukeskukseen rekrytoidaan seurakuntien henkilöstöä, joka jo entuudestaan osaa nämä asiat. Sehän on myöskin palvelukeskuksen etu, että saadaan ammattitaitoista henkilöstöä. Lakivaliokunta pitää kuitenkin tärkeänä, että Kirkkohallitus seuraa henkilöstön tilannetta muutosprosessin aikana ja tarvittaessa ryhtyy toimenpiteisiin, jos epäkohtia ilmenee. Erityisesti on huolehdittava seurakunnista palvelukeskukseen siirtyvän henkilöstön asemasta. Myös ammattijärjestöt ovat lausunnoissaan ilmaisseet huolensa tästä. Olemme saaneet tietoomme, että yhteistyöstä Kirkkohallituksen ja henkilöstöryhmiä edustavien pääsopijajärjestöjen kanssa on jo nyt alustavasti keskusteltu. Lakivaliokunta katsoo edelleen, että palvelukeskusjärjestelmään siirtymistä suunnittelevaan Kirkkohallituksen työryhmään olisi saatava mukaan myös henkilöstön edustus.

Sitten täällä on paljon keskusteltu pienten seurakuntien asemasta. On todettavaa, että palvelukeskusjärjestään siirtymisestä johtuvat edut ja taloudelliset säästöt eivät ainakaan alkuvaiheessa jakaudu tasaisesti suurten ja pienten seurakuntatalouksien välillä. Lakivaliokunta pitää tärkeänä, että siirtymisen yhteydessä ja myös siirtymäkauden jälkeen huolehditaan pienten seurakuntatalouksien toimintaedellytysten säilymisestä. Ja tästähän meille on kerrottu, että kirkkohallituksen täysistunnossa on jo tehty päätös tällaisen avustusjärjestelmän luomisesta. On muistettava myös se, että palvelukeskusjärjestelmään siirtyminen varmistaa nimenomaan pienten seurakuntatalouksien hyvän palvelun saannin. Kaikille seurakunnille yhteinen kirjanpidon- ja palkanlaskennan ohjelma tuo säästöä myös tietohallinnon kustannusten vähentymisenä. Lisäksi on otettava huomioon, että mahdollisuuden taloudelliseen säästöön antaa myös kirkolliskokouksen hyväksymä, mutta ei vielä voimaan tullut kirkkojärjestyksen muutos, jonka mukaan kahdella tai useammalla samaan hiippakuntaan kuuluvalla seurakunnalla voi olla yhteinen taloushallinnon johtotehtäviä koskevan virka. Ja tämähän on sellainen seikka, joka on varmasti nimenomaan pienille seurakunnille eduksi.

Lakivaliokunta on sitä mieltä, että palvelukeskuksen toiminta on arvioitava määräajoin. Kun kaikkien on pakko liittyä tähän palvelukeskukseen ja sillä on tavallaan monopoliasema, on kustannusten paisumisen estämiseksi sekä myös palvelukeskuksen toiminnan laadun seuraamiseksi tärkeää, että toiminnasta suoritetaan auditointi määräajoin. Ja auditoinnin suorittajan on oltava riippumaton asiantuntijataho. Tarkoituksena on selvittää yhtäältä se, millä tavoin hankkeelle asetetut taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet ovat toteutuneet, sekä toisaalta verrata palvelukeskuksen tehokkuutta vastaaviin muihin organisaatioihin. Lakivaliokunta keskusteli siitä, että olisiko tämä auditoiti suoritettava esimerkiksi kirkolliskokouskausittain - tai mikä se väli olisi. Mutta emme halunneet ottaa siihen mitään täsmällistä kantaa tässä vaiheessa, jotta sitäkin asiaa voidaan miettiä tilanteen mukaan. Todennäköistähän on, että alkuvaiheessa tällainen auditointi olisi syytä suorittaa tiheämmin ja sitten, kun järjestelmä alkaa pyöriä, voitaisiin pidentää väliä. Ja loppujen lopuksi on todettava, että lakivaliokunta siis puoltaa kirkkohallituksen esitystä. Henkilöstö- ja taloushallinnon kehittämishanketta on valmisteltu pitkään ja huolellisesti. Sillä pyritään saavuttamaan taloudellisia säästöjä koko kirkon tasolla. Näin ollen lakivaliokunta esittää, että tämä ehdotettu säännösmuutos hyväksyttäisiin.




Paluu