Puheenvuoro



Kemppainen Jari, edustaja

Otsikko:
Maksu kirkkoon kuulumattoman hautaan siunaamisesta (Hiippakuntavaltuustoesitys 1/2012) - Lähetekeskustelu jatkuu

Täysistunto:
Torstaina 10 päivänä toukokuuta 2012 klo 9.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajatoverit. Olemme omassa rovastikunnassamme lääninrovastin johdolla pohtineet tätä hautausmaksua eli haudan siunaamiseen liittyviä maksuja, kustannusvastaavuutta, yhtenäisyyttä ja maksuja niiden osalta, joille seurakunta ei ole velvollinen antamaan hautasijaa, eli kunnan ulkopuolella asuville, sekä kirkkoon kuulumattoman hautaan siunaamisesta perittävistä henkilöstökustannuksista ja seurakuntamme rovastikunnan alueella perittävistä kustannuksista: kirkoista, kappeleista, kylmiöistä. Osassa seurakunnista myös perittävistä henkilöstökuluista. Kun omassa seurakunnassamme uudistimme maksuja, nettisivuille jäi lapsus: Kirkkoon kuulumattoman hautaaminen. Heti Joensuun seudun vapaa-ajattelijat puuttuivat tähän. Iloitsin tietenkin siitä, että Joensuun seudun vapaa-ajattelijat ovat kiinnostuneita Pälkäneen seurakunnan nettisivuista ja toiminnasta. Kävimme kirjelmöintiä Itä-Suomen aluehallintoviraston kanssa ja tässä yhden kappaleen vastaus Itä-Suomen aluehallintovirastosta: "Itä-Suomen aluehallintovirasto toteaa, että hautaustoimilaissa hautaamiseen liittyvillä palveluilla tarkoitetaan haudan avaamista ja peittämistä, ruumishuoneen vuokraamista, tuhkaamista sekä haudan perushoitoa. Nämä palvelut liittyvät seurakuntien velvollisuuteen ylläpitää yleisiä hautausmaita. Palvelusta perittävien maksujen perusteiden tulee olla kaikille sama, joilla on lain mukaan oikeus tulla haudatuksi seurakunnan ylläpitämälle hautausmaalle eli siis kunnan asukkaille. Maksujen yhdenmukaisuus perustuu siihen, että seurakunnat hoitavat hautaustoimessa julkista lakisääteistä tehtävää." Mutta sitten Itä-Suomen aluehallintovirasto lisää: "Hautaustoimintaa koskeva yhdenmukaisuusvaatimus ei koske siunauskappelin, kirkon tai muun vastaavan tilan vuokraamista eikä niissä suoritettavia siunaustoimituksia, joiden tuottamiseen seurakunnalla ei ole lakiin perustuvaa velvoitetta. Niistä palveluista seurakunnalla on oikeus periä maksu, joka perustuu yksityisoikeudelliseen sopimukseen." Näin oikeusturvayksikön päällikkö, sosiaalineuvos ja ylitarkasta allekirjoituksineen sanoo. Maksuja siis ainakin valtion puolesta voi periä. Pienen seurakunnan kirkkoherrana minulla on käytännöllinen kysymys. Olen ollut yhdeksän vuotta kirkkoherrana ja sinä aikana yksi kirkkoon kuulumaton on jäänyt siunaamatta. Ei meidän toimesta, vaan omaiset eivät ole oikein tienneet siunattaisiinko vai ei. Ratkaisimme asian niin, että emme siunanneet. Me maalaisseurakunnassa hoidamme usein palvelun viimeisen päälle. Pappi ja kanttori ovat siunaustilaisuudessa, haudalla, muistotilaisuudessa koko ajan ja myös uurnan laskussa olemme aina pyydettäessä läsnä, viimeisen päälle. Ainakin meilläpäin ongelmia aiheuttaa se, että 20–30 % siunattavista tulee muilta paikkakunnilta, suurista kaupungeista, pääkaupunkiseudulta. ja vielä niin, että monet eivät kuulu kirkkoon, vaan päätyvät paluumuuttajina kotiseurakuntansa multiin. Usein kysyn, että kuka tämän maksaa. Ei tamperelaiset, vantaalaiset ja espoolaiset lähetä meille yhtään mitään. Usein joudun myös pienen seurakunnan kirkkoherrana palkkaamaan näihin tilaisuuksiin sijaisen, papin, kanttorin tai suntion, kun työvoimaresursseja ei ole niin paljon kuin niitä voisi olla ja kirkkoon kuulumattomiakin palvellen. Mietin, kuka tämän maksaa. Mistä se raha tulee? Kirkkoon kuulumattoman siunaus on täällä hyvä kysymys ja se on hyvä selvittää perin pohjin. Mitä se maksaa? Kuka sen maksaa? Millä edellytyksillä sen teemme? Siitä on kyllä hyvät piispainkokouksen ohjeet ja niitä olemme noudattaneet, mutta periaatteellista keskustelua on syytä käydä. Hautaustoimintahan on yksi kirkkomme ja seurakuntamme perustehtävä, vaikka sitä ei missään sanota. Siihen käytetään paljon resursseja.


Paluu