Puheenvuoro



Rantanen Leena, kirkkoneuvos

Otsikko:
Kirkkohallituksen ja hiippakuntien vuosikertomus, Kirkkohallituksen henkilöstötilinpäätös, Kirkon keskusrahaston toimintakertomus ja tilinpäätös, tilintarkastajien kertomus sekä vastuuvapauden myöntäminen vuodelta 2012 (Toimintakertomus 1/2013)

Täysistunto:
Maanantaina 13 päivänä toukokuuta 2013 klo 13.00

Teksti:
Arvoisa puheenjohtaja, hyvät edustajat. Esittelen teille nyt lyhyesti Kirkon keskusrahaston viime vuoden tilinpäätöksen. Jos sitä hyvin lyhyesti haluaisi kuvata, niin voisi todeta, että viime vuosi oli erittäin hyvä, suorastaan erinomainen lähes kaikilla mittareilla mitattuna. Kirkon keskusrahastossahan on kolme osaa: Kirkon eläkelaitos, Kirkon yhteinen toiminta ja Kirkon palvelukeskus. (Välikommenttina sanon, että teille on jaettu nämä diat sinne pöydille.) Kirkon eläkelaitoksen tulos oli huomattavasti odotettua parempi. Viime vuonna pystyttiin vielä rahastoimaan eläkemaksutuloista peräti 6,6 %, ja se on varsin korkea luku. Varsinkin kun keväällä kuulimme, että esimerkiksi Varma ja Ilmarinen joutuivat jo maksamaan eläkkeitä osin sijoitustoiminnan tuotoilla. Me olemme ainakin vielä toistaiseksi siinä tilassa, että pystymme maksamaan eläkkeet eläkemaksutuloilla. Eläkerahaston tuotto oli 12,34 % ja eläkerahasto kasvoi 114 milj. euroa, eli huomattavasti odotettua parempi tulos. Kirkon yhteinen toiminta, eli Kirkkohallitus, hiippakunnat ja avustukset, oli tulokseltaan odotettua parempi. Ei huomattavasti parempi, mutta parempi kuitenkin. Tämän osa-alueen tulosparannus oli 4,3 milj. euroa, mikä tarkoittaa sitä, että budjetti oli vahvistettu -2,5 milj. eurolle ja toteutuma oli +1,8 milj. euroa. Kirkon palvelukeskuksen ensimmäisen vuoden tulos oli odotuksen mukainen, hieman parempi. Odotuksen mukainen +, näin voisi sanoa. Laina Kirkon keskusrahastolta toteutui 200 000 euroa pienempänä, eli palvelukeskukselle budjetoitiin alijäämää 2,8 milj. euroa ja sitä toteutui 2,6 milj. euroa. Kaiken kaikkiaan siis ihan kelvollinen vuosi.

Keskityn tässä esityksessä erityisesti eläkelaitokseen johtuen tietysti siitä, että se on suurin yhteinen vastuumme. Viime vuonna maksoimme eläkkeitä 160 milj. euroa. Maksetut eläkkeet nousivat 7,9 %. Meillä on noin 22 000 eläkeläistä ja noin 17 000-18 000 eläkevakuutettua, joten huoltosuhteemme on jo aika raju. Tai sanotaan että se on päinvastoin kuin sen toivoisi olevan. Vuoteen 2011 verrattuna voimme todeta, että eläkemenot kasvoivat 10 %, eli peräti melkein 13 milj. euroa. Tämähän on kehitys, jolle emme voi mitään. Positiivista viime vuodessa oli se, että työkyvyttömyyseläkemenot alenivat 7 %. Tähän on tietysti useita syitä. Yksi syy on, että työkyvyttömyyseläkeläiset ovat tulleet siihen ikään, että heidän eläkelajinsa vaihtuu, eli he siirtyvät tk-eläkkeeltä vanhuuseläkkeelle. Toinen syy on, että työkyvyttömyyseläkeperusteita on selkeästi kiristetty Suomessa, joten kaikissa eläkejärjestelmissä on havaittavissa, että hylkäysprosentit kasvavat. Kolmas syy tietysti, sellainen toivottu syy, voisi olla, että seurakuntatyönantajat ovat oppineet paremmin huolehtimaan työssäjaksamiskysymyksistä, joten ehkä työkyvyttömyyseläkkeitä ei sitten haetakaan niin paljoa kuin ennen. Varmaan se on kaikkien näiden kolmen yhteenlaskettu seuraus, mutta hyvin merkittävä muutos tämä -7 % on. 86 % tästä piirakasta on vanhuuseläkkeitä. Täällä aiemmin olleet muistatte, että tämä prosenttiosuus nousee vuosittain noin yhdellä prosenttiyksiköllä, eli vanhuuseläkeratkaisu on eläkejärjestelmämme selkeä päätuote.

Eläketoiminnan tulot verrattuna eläketoiminnan menoihin. Viime vuonna eläketoiminnan tulot nousivat 5,2 %, edellisvuonna vain 1,8 %. Tähän suureen nousuun ei suinkaan ole syynä se, että palkkasumma olisi kasvanut, vaan tämä johtuu siitä, että työnantajan eläkemaksu nousi viime vuonna 27 %:sta 28 %:iin. Eläketoiminnan menojen muutos on vajaa 7 %. Rahastosiirto oli vielä onneksi yli 10 milj. euroa. Äsken jo mainitsinkin positiivisena asiana sen, että rahastosiirto oli vielä 6,6 % eläkemaksutuloista. Tämä kuva on tarkimmin seurattu kuva, tämä näyttää muutaman vuoden aikajanalla eläkerahastosiirron eli eläketoiminnan tulojen ja menojen erotuksen. Nyt valitettavasti ainakin vuodesta 2008 alkaen, näemme että eläkemenojen, tuon vihreän janan nousukerroin on suurempi kuin eläketulojen, eli kiistatta nämä viivat jossain vaiheessa kohtaavat. Arvioni on, että ne kohtaavat vuonna -15, ja sen jälkeen mekin ryhdymme maksamaan eläkkeitä jossain määrin sijoitustoiminnan tuotoilla. Mutta kuten aikaisemminkin olen sanonut, se ei ole mikään katastrofi; sitä varten eläkerahastoa on kerätty, että sitä ruvetaan jossain vaiheessa hallitusti käyttämään. Ensin sijoitustoiminnan tuottoja ja sitten sen jälkeen joskus kaukaisessa tulevaisuudessa myös pääomaa. Eläkerahasto oli vuodenvaihteessa 1046 milj. euroa. Juuri äsken sain huhtikuun lopun raportin, ja sen mukaan se on tällä hetkellä 1097 milj. euroa, eli rahasto on kasvanut alkuvuonna jo 50 milj. euroa. Olisi ollut mukava kertoa teille, että olemme ylittäneet 1,1 miljardin euron rajan, mutta nyt jäi muutamasta miljoonasta tämä tavoite auki. Muutamia eläkerahaston tunnuslukuja. Tällä hetkellä eläkerahasto riittää 6,5 vuoden eläkemenoihin, on 2 kertaa kirkon palkkasumman suuruinen, ja koko eläkevastuusta on katettu lähes 25 %. Kaikki nämä mittarit ovat siis jonkin verran parantuneet viime vuoden aikana.

Sitten sijoitustoimintaan. Osakkeita eläkerahastossa on 41 %, korkoja 40 % ja muita sijoituksia 19 %. Muut sijoitukset ovat pääomasijoituksia, suoria kiinteistösijoituksia ja kiinteistörahastosijoituksia. Tämä on hyvin tyypillinen allokaatio sentyyppiselle sijoittajalle, kuin mitä kirkko, Valtion Eläkerahasto ja Keva ovat, eli julkisen puolen toimijat jakavat rahansa suurin piirtein tämän mallin mukaan. Jos tätä puretaan vielä hieman enemmän auki ja katsotaan vähän tarkemmin, mihin on sijoitettu, niin huomataan, että osakkeissa (muu maailma) on 250 milj. euroa. Tässä ovat siis muut maat kuin Suomi ja Eurooppa. Silloin kun puhutaan osakkeista ja "muusta maailmasta", on erittäin tärkeää, että näitä sijoituksia pyritään hoitamaan mahdollisimman vastuullisesti, vastuullisen sijoittamisen periaatteiden mukaisesti. Jos olette tutustuneet siihen ohuempaan vihreään kirjaan, siellä on eläkerahaston johtokunnan hyväksymä vastuullisen sijoittamisen toimintakertomus liitteenä. Siitä näette tarkemmin, miten olemme yrittäneet nimenomaan tätä suurinta pilaria hoitaa. Yrityslainat ovat toiseksi suurin osa-alue, ja nämä muut sijoitukset, eli kiinteistöt, pääomarahastot ja kiinteistörahastot ovat sitten kolmanneksi suurin. Tuottoluvut olivat viime vuonna varsin hyvät. Edellisvuonnahan meillä oli valitettavasti miinusmerkkinen tuotto, eli -4,3 %, mutta nyt viime vuosi hyvin kompensoi tämän miinusmerkin. Keskimääräinen tuotto eläkerahaston synnystä, vuodesta -91 alkaen on 8,3 % ja keskimääräinen reaalituotto 6,3 %. Ja rahasto tosiaan kasvoi 114 milj. euroa. Tämä kuva kuvaa sitten sijoittamisen todellisuutta silloin kun on kysymys rahastosta, jossa osakkeiden määrä on noin 40 %. Tuo vihreä viiva kuvaa eläkerahaston johtokunnan asettamaa tuottotavoitetta, 6,5 % vuodessa. Sen päällä oleva viiva kuvaa keskimääräistä toteutunutta tuottoa, eli 8,25 % vuodessa. Ja sitten tämä liila jana, joka hyppii siellä sun täällä, kuvaa todellisuutta. Välillä mennään rajua syöksyä alas, niin kuin vuonna 2008, jolloin salkun tuotto oli -17,6 % ja seuraavana vuonna se olikin jo 18,4 %. Vaatii eläkerahaston johtokunnalta kohtuullisen hyviä hermoja, kun eletään tällaisen osakesalkun kanssa näinä aikoina. Tämä 12,34 % tuotto tuotti meille viime vuoden eläkesijoittajien välisissä epävirallisissa Suomen-mestaruuskisoissa hopeasijan. Emme kauhean kauaksi jääneet Kevasta, mutta jonkin verran kuitenkin. Tämän alkuvuodenkin osalta näyttäisimme olevan kakkosena, järjestys on tuossa kolmen kärjessä sama kuin tässä.

Eläkelaitoksen tulevaisuudennäkymistä yksi dia. Keva-yhteistyö syvenee edelleen. Tilastotuotanto, aktuaaripalvelut, eläkemaksujen kerääminen, nämä kaikki hoidetaan Kevassa. Eläkerahaston kartuttaminen tehostui tänä vuonna. Tämän seurakunnille varsin raskaan uuden eläkerahastomaksun periminen käynnistyi tänä vuonna, sehän on 1,2 % kirkollisverosta ja sen arvioitiin tuottavan 10 milj. euroa, se tuottaa 10,2 milj. euroa. Kolmen kuukauden tuotto oli 3,62 %, ja rahaston koko maaliskuun lopussa oli 1086 milj. euroa. Uusi eläkemenoennuste ja eläkevastuulaskelma valmistuivat viime vuoden lopussa. Palkkasumma-arviota alennettiin, eläkemenoennuste ei kuitenkaan ratkaisevasti muuttunut edellisestä. Itse asiassa vastuu pieneni hieman, koska nyt tässä vastuulaskelmassa on mukana myös elinaikakertoimen vaikutus, jota ei edellisessä vielä ollut mukana. Eläkerahaston johtokunta asetti eläkejärjestelmän rahoitustyöryhmän. Työskentely käynnistyi maaliskuussa. Siinä on mukana myös Heikki Hiilamo. Tavoitteena on tänä vuonna pohtia asiaa mahdollisimman monesta ulottuvuudesta. Alustava raportti rahoituksen järjestämisestä esitetään täysistunnolle elokuussa, talousvaliokunnalle syksyllä ja teille puolen vuoden päästä marraskuussa. Valitettavasti, kun sitä vihreää, ohuempaa kirjaa painettiin, säästimme väärässä kohdassa, kun painoimme sen mustavalkoisena. Siellä lopussa ovat nämä eläkemenoennusteet, ja koska ne ovat mustavalkoisina, ei ole minkäänlaista mahdollisuutta saada selvää siitä, että mikä on mikäkin käyrä, ja miten ne menevät. Vuoden päästä parannamme tältä osin tapaamme, ne ovat väreissä ja te näette ne paremmin.

Olemme nyt tässä keväällä hankkineet erään asiantuntijan laatiman arvion siitä, millä edellytyksillä heikoimman skenaarion mukaan eläkerahastomme riittäisi vuoteen 2080 saakka. Heikoimman skenaarion mukaan tosiaan arvio olisi se, että jos keskimääräinen tuotto olisi 5,8 % vuositasolla, niin silloin tämä rahasto pärjäisi hyvin vuoteen 2080 saakka. Tähän on tietysti erittäin mahdoton ottaa kantaa, että pärjääkö se vai eikö pärjää, mutta näin meille on kerrottu.

Sitten Kirkon yhteinen toiminta. Yhteinen toiminta oli viime vuonna yhteensä 50 milj. euroa. Siinä ovat siis Kirkkohallitus, hiippakunnat ja avustukset. Kirkon yhteinen toiminta rahoitetaan seurakunnilta perittävillä perusmaksutuloilla, perusmaksun suuruus on 8,2 % laskennallisesta kirkollisverosta. Laskennallinen kirkollisvero saadaan, kun kirkollisvero jaetaan veroprosentilla. Laskennallinen kirkollisvero on vähän ongelmallinen käsite, koska nimi ei oikein kuvaa sitä, mitä se tarkoittaa. Jotkut teistä ehkä saattavat muistaa ajan, jolloin puhuttiin äyreistä, ja tämä yrittää olla suurin piirtein sama kuin ne entiset äyrit silloin kauan sitten. Seurakuntamaksuprosentit vuosina 2002-2013 ovat olleet laskussa. 2010 perusmaksun hinta alennettiin nykytasolle 8,2 %:iin. Vuosina 2002-2005 meillä oli vielä mukana lisämaksu, mutta tämä taulukko on laskettu ikään kuin kaikki tulo olisi peritty perusmaksuna. On tätä maksua nyt jonkin verran saatu alaspäin, jos ajatellaan, että noin 10 vuotta sitten tämä oli vielä 9,7 % ja nyt 8,2 %. Mistä tämä alennus sitten johtuu, miten tätä on ylipäänsä ollut mahdollista alentaa? Se johtuu siitä, että seurakunta-avustuksia on kohtuullisen paljon pienennetty. Vuonna 2002 seurakunta-avustuksiin varattiin vielä lähes 18 milj. euroa, nyt tämä taso on lähes 8 milj. euroa. Tämä lienee minimitaso, tämän alemmaksi avustusjärjestelmää tuskin on mahdollista saada. Sitten vielä tulosparannuksen syistä. Kirkon yhteisen toiminnan tulosparannushan oli siis 4,3 milj. euroa. Siinä ei ole mitään yhtä erittäin suurta erää. Kirkkohallituksessa kustannustietoisuus lisääntyi edelleen, mistä esimerkkinä se, että toimintakertomuskin painettiin mustavalkoisena. Hiippakunnallisen toiminnan osalta syy oli sama kuin aiemminkin, eli seurakunnille varattua kehittämisavustusmäärärahaa jäi käyttämättä. Seurakuntamaksutulot olivat jonkin verran suuremmat kuin arvioitiin. Rahoitusarvopapereiden alaskirjauksia palautettiin edelliseltä vuodelta noin 800 000 euroa. Tämä on laskennallinen erä, tässä ei rahaa liiku sinne eikä tänne, mutta tämä vaikuttaa kuitenkin tulokseen. Lisäksi saimme Hannes Snellmannilta vuokratuloja Eteläranta 8:sta muutaman kuukauden ajalta noin 400 000 euroa. Nämä kaikki yhteensä vaikuttivat 4,3 milj. euron tulosparannukseen. Ja sitten tietysti investointiosa jäi odotettua pienemmäksi, koska luovuimme luonnollisesti Katajanokan kiinteistöjen perusparannuksesta uuden kiinteistön hankkimisen myötä. Viime vuonnakin onnistuimme "vuosikate miinus poistot" -mittarin suhteen, se on tuo vaaleanvihreä mittari, onnistuimme pinnistämään sen ihan hyvin plussan puolelle. Valitettavasti näyttää kuitenkin siltä, että vuodet -13, -14 ja -15 tulevat toteutumaan aika lailla talousarvion mukaisina, eli joudumme hyväksymään sen, että talousarviossa vahvistetut miinusmerkkiset "vuosikate miinus poisto" -mittarit toteutuvat. Tämä johtuu siitä, että nyt ovat käynnistyneet sekä Kirjurin että Kipa-tietojärjestelmien poistot. Nämä poistot ovat sen verran mittavat muutaman vuoden ajan, että tulorahoitus ei riitä näitä poistoja rahoittamaan.

Tänä vuonna seurakuntien perusmaksutulot toteutuvat arvioidun suuruisina. Vuoden 2014 toiminnan rahoitus on haasteellista, koska viime vuonna kirkollisverotulojen muutos oli vain 0,8 %. Vuoden 2015 rahoitus saattaa olla jo enemmän kuin haasteellista, eli varsin vaikeaa, koska tämän vuoden verotulojen kehitysarvio on varsin heikko. Huhtikuun lopussa kirkollisverojen muutos oli -3,1 %, yhteisöverojen -4,5 %, yhteensä -3,2 %. Tämähän tietysti väistämättä vaikuttaa kirkon yhteisen toiminnan rahoittamiseen, koska jos perusmaksu pidetään nykyisellään, niin kuin tarkoitus on, eli 8,2 %:ssa, seurakuntamaksutulomme vähenevät vähintään kirkollisverotulojen muutoksen verran. Muita tulevaisuudennäkymiä. Eteläranta 8:n muutostöiden suunnittelu on parhaillaan käynnissä ja Katajanokan kiinteistöjen ostajaehdokkaiden kartoitus on niin pitkällä, että tämän kuun lopussa olevassa kirkkohallituksen täysistunnossa pystyn jo vähän tarkemmin kertomaan näiden kiinteistöjen kohtalosta. Varsin pitkällä olemme.

Kirkon palvelukeskuksen osalta vain yksi dia. Siitähän jo totesin, että alijäämä oli pienempi kuin budjetoitiin. Kuitenkin varsinainen viesti, jonka teille haluaisin kertoa, on ensinnäkin se, että meillä on käynnissä kolmivuotinen projekti, jonka tarkoituksena on siirtää Kirkkohallitus ja tuomiokapitulit Kipan asiakkaiksi tammikuussa ensi vuonna. Meillä on erittäin kovat taloudelliset ja laadulliset tavoitteet, todella kovat. Nyt kuitenkin mietimme, voisimmeko laajentaa tätä projektia niin että voisimme tarjota tässä projektissa kertynyttä osaamista myös seurakunnille. Eli välittää hyviä käytäntöjä ja mallintaa prosessin kuvauksia erikokoisille seurakunnille. Nyt on käynyt ilmi, että useat seurakunnat toivovat tukea nimenomaan siinä, miten itselle jäävän työn laajuus määritellään ja miten työ uudelleen organisoidaan. Jos mikään ei muutu seurakuntien päässä, jos prosessit eivät siellä kehity ja keskity, on aivan varma, että hyötyä ei pystytä realisoimaan. Tämä on nyt se ykkösaihe, joka meillä on tällä hetkellä mietinnässä.

Vielä keskusrahaston rahoituslaskelma. Rahoituslaskelma on yhteinen koko Kirkon keskusrahastolle, eli tässä on mukana myös Kirkon palvelukeskuksen tekemä 2,6 milj. euron alijäämä. Keskusrahaston rahavarat vähenivät viime vuonna noin 9 milj. euroa, ja se johtui Eteläranta 8:n hankinnasta. Kauppahinnasta maksettiin 10 milj. euroa kassavaroilla, samoin on tehty 1,5 miljoonan pääomasijoitus Eteläranta 8:n korjausrahastoon. 16 milj. euroahan tästä kauppahinnasta lainattiin eläkerahastolta, ja se maksetaan sinne takaisin välittömästi sen jälkeen kun kauppahinta saadaan. Rahavarojen markkina-arvo on tällä hetkellä 40,4 milj. euroa. Siinä vaiheessa kun Katajanokan kauppahinta on saatu, voidaan olettaa, että rahavarat ovat suurin piirtein yhden vuoden seurakuntamaksujen suuruiset, suurin piirtein. Esitys tuloksen käyttämisestä on, että alijäämä kirjataan oman pääoman vähennykseksi edellisten tilikausien ylijäämään, joka on noin 44 milj. euroa. Tässä oli tiivistetysti tämä varsin mielenkiintoinen paketti.



Paluu